Make Uusimaa great again -lippis, vessapaperi ja jauheliha – museot keräävät korona-arkea kiireesti talteen

Korona-aikaa tallennetaan kymmeniin museoihin Suomessa esinein, kuvin, äänin ja videoin.

museot
Tyhjä WC-paperihylly kaupassa.
Kauppojen tyhjät vessapaperihyllyt olivat yleinen näky koronakriisin alkaessa.Petteri Bülow / Yle

Hiljaiset kadut, nallet ikkunoissa, hamstratut vessapaperirullat ja käsidesi. Korona-arki jää varmasti ihmisten mieliin. Museot pitävät huolta myös siitä, että tietoja korona-ajasta jää myös seuraaville sukupolville ja tutkijoille.

Kymmenet museot ympäri Suomen keräävät korona-aikaan liittyviä tarinoita, kuvia, ääniä ja esineitä. Monet museot ovat innostuneet myös kysymään tavallisten ihmisten ajatuksia poikkeusaikana.

Jos kymmenien vuosien päästä jossain museossa nähdään korona-aiheinen näyttely, ei materiaalista todennäköisesti ole pulaa.

Museot tallentavat nykyaikaa

Kun koronakriisi hiipi myös Suomeen, museot alkoivat nopeasti miettimään, mitä heidän tulisi tallentaa arkistoihinsa. Suomen ammatilliset museot ovat jakaneet tallennusvastuuta: esimerkiksi ilmailumuseo on kerännyt materiaalia koronan vaikutuksista lentoliikenteeseen, Lahden museot on ottanut vastuun eläkeikäisten kokemuksista ja Hämeenlinnan kaupungin museo dokumentoi koululaisten arkea koronapäiväkirjojen avulla.

– Monet ajattelevat, että museon tehtävänä on tallentaa todella vanhoja asioita, mutta itse asiassa museot tallentavat paljon tätä päivää. On paljon helpompaa tallentaa sitä, mitä tapahtuu nyt, kuin ihmetellä vuosien päästä, mitä on tapahtunut, Lahden museoiden kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen kertoo.

Tarinoiden hankinnassa apuna vaikka sosiaalinen media tai kirje

Paljon kuvia ja videoita museot saavat niin, että joku henkilökunnasta käy suunnitellussa paikassa esimerkiksi Uudenmaan rajalla sulkujen aikaan, mutta ihmisten kertomuksia ja kokemuksia metsästetään esimerkiksi sähköisten lomakkeiden avulla.

K.H. Renlunin museon aluetaideamanuenssi Anniina Kiiskinen arvioi, että ihmisten tarinat korona-ajasta ovat museoille tärkeitä siksi, että suuri osa arjesta tapahtuu nyt kotien sisällä, johon museon työntekijät eivät muuten pääse kurkistamaan.

Karkkihylly, jossa irtokarkit on peitetty muovilla.
Koronakriisi näkyy ihmisten arjessa monella tavalla. Esimerkiksi monet kaupat lopettivat irtokarkkien myynnin.Eetu-Pekka Heiskanen/ Lahden museot

Korona-arjesta voi kertoa vaikka suklaalevyn paperi tai huumorilippis

Museo- ja tiedekeskus Luupin tutkija Eija Konttijärvi kertoo, että paljon on kiinni siitä, millaisia asioita museon työntekijät huomaavat. Esimerkiksi Fazerin Hyvä Suomi! -suklaalevy, jolla kannustetaan ihmisiä korona-aikana jäi museon haaviin, kun Konttijärvi sai levyn lapseltaan. Konttijärvi söi suklaan, mutta avasi kääreen varovasti, jotta pystyi tallentamaan sen.

Kuluttajien hamstrauksista huolimatta museon työntekijät ovat onnistuneet myös hankkimaan kokoelmiinsa esimerkiksi käsidesiä, oululaisten suunnittelijoiden designkasvomaskit ja jauhelihapaketin. Jauheliha paketin sisältä käytettiin ruokaan, mutta paketti putsattiin säilytyskuntoon. Käsidesipullojen kohdalla pohditaan vielä, pitäisikö pullot tyhjentää vai ei ennen säilytykseen laittamista.

Näkymä Lahden torilta vappuna: ihmisiä ei juuri ole, torin laidalla myydään vappupalloja.
Lahden museoiden valokuvaaja tallensi kierroksellaan näkymän Lahden torilta vappuaattona.Eetu-Pekka Heiskanen / Lahden museot

Suomen kansallismuseon amanuenssi Maria Ollilaa hieman huvittaa, kun hän kertoo joistakin esineistä, jotka mahdollisesti päätyvät museon kokoelmaan käsidesipullon ja suojakäsineiden kaveriksi: huumorilippalakki, jossa lukee "Make Uusimaa great again" ja ovenavaaja. Nekin museon työntekijät ovat sattumalta huomanneet. Museon kokoelmaan on tulossa myös sairaanhoitajan työvaatteet suojavarusteineen.

Ollila arvioi, että korona-aikaa on hieman vaikea esineellistää. Valtaosa museoihin kerätystä koronamateriaalista onkin digitaalista eli kuvia, haastatteluäänityksiä ja videoita. Niiden avulla saa monipuolisesti kuvattua korona-aikaa.

Suomen kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat ovat dokumentoineet kuvaamalla esimerkiksi koronan näkymistä pääkaupungin katukuvassa, Kalevauva.fi:n käsienpesulaulun ja Samae Koskisen livestriimin.

Yrjö Liipolan Paimenpoika-patsas vapun aikaan Tampereella.
Valtaosa museoiden materiaaleista on digitaalista, mutta muutamat museot ovat tallentaneet myös koronaan liittyviä esineitä. Esimerkiksi maskien ja käsidesipullojen säilyttämistä on pidetty tärkeänä.Miikka Varila / Yle

Vessapaperirullaa kukaan museon edustajista ei nosta esiin koronasta kertovana ilmiönä. Kun asiasta kysyy Konttijärveltä, hän kertoo, että etätöissä kotona on tullut pohdittua vessapaperirullan talteen laittamista. Museo on jo ikuistanut valokuviin näkymää tyhjistä vessapaperihyllyistä kaupassa.

Museolla ei ole ollut kiire rynnätä kilpailemaan vessapaperista, sillä pakkaukset ovat pysyneet samoina kuin hamstraushuuma alkoi.

– Voisi kyllä hankkia myös vessapaperin. Täytyy ostaa pieni muutaman rullan pakkaus, koska säästöpakkaus olisi vaikea säilöä, Konttijärvi tuumaa.

Suurta koronanäyttelyä voi joutua odottamaan

Museo- ja tiedekeskus Luupin tutkija Eija Konttijärvi arvelee, että suurta koronanäyttelyä ei tehdä vielä pitkään aikaan. Ihmiset tuskin haluavat nähdä koronamateriaalia heti elettyään itse korona-arkea pitkän ajan. Jotakin koronamateriaalia laitetaan kuitenkin jo syksyllä esiin Kansallismuseon nykyajasta kertovaan osaan.

Valokuvia kuitenkin laitetaan jo pikku hiljaa esille Finna-palveluun (siirryt toiseen palveluun) kaikkien ihasteltavaksi. Myös esimerkiksi toisten tekemiä koronakäsitöitä ja niihin liittyviä tarinoita voi lukea jo Käsillä tekeminen koronan aikana 2020 (siirryt toiseen palveluun) -palvelussa.

Nalleja kerrostalon ikkunoissa.
Museoiden ottamia valokuvia voi tutkia Finna-palvelussa, mutta nyt kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua siihen, millaista materiaalia museot saavat korona-ajasta.Eetu-Pekka Heiskanen / Lahden museot

Myös Instagramissa oleva Mass Isolation -projekti toimii eräänlaisena kuvagalleriana jo nyt. Kansainvälisellä #massisolation (siirryt toiseen palveluun) -asiasanalla voi käydä ihastelemassa jo reilusti yli kymmentätuhatta kuvaa ihmisten korona-arjesta.

Koronasta valokuvanäyttely tai moniaistillinen kokemus

On mahdollista, että vuosien päästä korona-ajasta nähdään hyvinkin näyttely jossain Suomen museoista. Museon työntekijöistä riippuu paljon, minkä näköinen näyttely on.

Amanuenssi Ollila haluaisi, että tulevaisuuden näyttely olisi elämyksellinen ja kertoisi kriisistä selviämisestä. Kerätty materiaali mahdollistaa monien aistien käyttämisen. Hänestä olisi tärkeää palauttaa mieliin näyttelyssä koronamuistoja. Vierailijat voisivat esimerkiksi käyttää käsidesiä ja liikkua pitäen kiinni turvaväleistä.

Ollila haluaa myös, että näyttelyssä tuotaisiin esille koronan merkitys yhteiskunnalle, vaikka vaikutuksia on vielä mahdotonta tietää.

Kuvassa on hiljainen Helsinki-Vantaan lentoasema.
Lentokentät ovat olleet autioita, mutta vielä on vaikea sanoa, vaikuttaako koronakriisi ihmisten lentämiseen kriisin mentyä ohi. Tulevaisuuden koronanäyttelyssä voidaan kertoa koronan vaikutuksista myös pandemian jälkeen.Silja Viitala / Yle

Museoiden työ korona-ajan tietojen kerääjinä jatkuu. Sitten kun aika on sopiva, aukeavat museon ovet ja näemme jälleen ikkunan takana kurkkivat nallet ja vitriinin takana olevan jauheliharasian. Silloin ehkä muistamme koronakeväästä asioita, jotka olimme jo unohtaneet.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus