1. yle.fi
  2. Uutiset

Hongkongin nuoret ja poliisi jälleen vastakkain – Kiristääkö Kiina otettaan kaupungista koronan varjossa?

Kiina kutsui demokratialiikettä "poliittiseksi virukseksi".

Hongkong
Poliisit tyhjensivät ostoskeskuksen Hongkongissa 10 toukokuuta.
Poliisit tyhjentävät ostoskeskusta Hongkongissa 10.5.2020. Jerome Favre / EPA

Viikonloppuna koettiin ensimmäiset näkyvät mielenosoitukset Hongkongissa sitten korona-ajan alun. Vielä syksyllä demokratialiikkeen opiskelijoiden ja mellakkapoliisin yhteenotot hallitsivat uutisia Kiinaan kuuluvalta erityisalueelta.

Monen muun asian tavoin tuo liikehdintä peittyi kokonaan koronaviruksen kaikkialla aiheuttamaan poikkeustilaan. Nyt opiskelijat kuitenkin muistuttivat itsestään.

Yhteenottoja ennakoi jo Pekingin koventuva kielenkäyttö Hongkongin demokratia-aktivisteja kohtaan.

Kiina kutsui demokratialiikettä virukseksi

Kiina on Guardian-lehden mukaan kutsunut Hongkongin demokratia-aktivisteja "poliittiseksi virukseksi" (siirryt toiseen palveluun).

Vertaus sai ihmisoikeusjärjestöt kavahtamaan.

Suomen Amnestyn ihmisoikeustyön asiantuntija Anu Tuukkanen pitää kielenkäyttöä leimaavana ja halventavana.

Anu Tuukkanen
Suomen Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu TuukkanenTomi Asikainen

Myös kansainvälinen ihmisoikeuksien toteutumista tarkkaileva Human Rights Watch on luonnehtinut Kiinan sanavalintaa "kylmääväksi". Järjestö on epäillyt sen kertovan Kiinan pyrkimyksen ottaa Hongkong entistä suoremmin valtaansa.

Ylen haastattelema Anu Tuukkanen muistuttaa, että Kiina on käyttänyt samanlaista kieltä myös uiguurialueesta – jo ennen nykyistä epidemiaa.

– Nyt koronapandemian aikaan demokratialiikkeen vertaaminen virukseen saa tietysti vielä vahvemman merkityksen, sanoo Tuukkanen.

Korona rajoittaa demokratialiikettä

Koronasta on Hongkongissa tähän mennessä selvitty poikkeuksellisen hyvin. Noin seitsemän miljoonan ihmisen erityistalousalueella on tiukkojen rajoitusten vuoksi esiintynyt vain vähän tartuntoja. Myös kuolonuhrit ovat jääneet muutamaan.

Hongkongin asukkaat pitävät tätä osoituksena omasta valppaudestaan ja edellisen SARS-epidemian aikana saatujen kokemusten hyödyntämisestä.

Korona-aika merkitsee kuitenkin myös demokratialiikkeelle elämää tiukkojen rajoitusten keskellä.

Itsenäisyyttä vaativa mielenosoittaja kauppakeskuksessa Hongkongissa.
Hongkongin itsenäisyyttä vaativa mielenosoittaja kauppakeskuksessa. Jerome Favre / EPA

Pandemian oloissa ei ole mahdollista järjestää suuria mielenosoituksia. Kun korona-aikaan on voimassa rajoituksia, ihmiset miettivät kaksi kertaa, uskaltavatko lähteä kaduille.

Vallanpitäjät käyttävät poikkeustilaa hyväkseen

– Näyttää siltä, että Kiina käyttää tilaisuutta hyväkseen tiukentaakseen otettaan Hongkongista. Samalla kun maailman huomio on kiinnittynyt vain koronaan, pyrkivät itsevaltaiset hallitukset viemään tämän tilanteen varjolla lävitse omia tavoitteitaan, arvioi Anu Tuukkanen.

– Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Näin tapahtuu Unkarista Kiinaan, Tuukkanen jatkaa.

Hänen mukaansa tilanne paljastaa, miten merkittävä asia kokoontumisvapaus on.

– Sen kautta kansalaiset voivat saada näkyvyyttä. Nyt mielenosoitukset ovat rajoitusten vuoksi pieniä, ja toimittajia voi olla paikalla osanottajia enemmän. Myös he ovat joutuneet Hongkongissa pidätysten ja pahoinpitelyjen kohteiksi.

Viikonlopun julkisia yhteenottoa edelsi viidentoista tunnetun aktivistin pidätys huhtikuussa. Viranomaiset vetosivat pidätyksissä viime vuoden tapahtumiin.

– Taktiikka oli sama kuin mitä myös Venäjällä on käytetty. Siihen sisältyy pelote, että ”tiedämme keitä olette ja voimme pidättää koska vain”. Tämä on hälyttävää, luonnehtii Anu Tuukkanen.

Kiinalla ja Venäjällä sama pelottelutaktiikka

Suomen Amnestyn ihmisoikeuspuolustajatyön asiantuntija Anu Tuukkanen seuraa työkseen ihmisoikeustilannetta niin Kiinassa kuin Venäjälläkin.

Hän muistuttaa, että Kiinaan erityisalueena kuuluvassa Hongkongissa tilannetta kiristää myös syyskuussa järjestettävät vaalit, joissa valitaan edustajat paikalliseen parlamenttiin.

– Edellisellä kerralla paikallisvaaleissa demokratialiike sai paljon kannatusta (siirryt toiseen palveluun), ja nyt Kiina pelkää, ettei se onnistu vaikuttamaan vaalitulokseen haluamallaan tavalla, arvioi Tuukkanen.

Poliisi eristää mielenosoitusaluetta.
Poliisi eristää mielenosoitusaluetta Hongkongissa.Jerome Favre / EPA

Hänen mukaansa Hongkongin tilanteen taustalla on myös eriävä käsitys siitä, mitä laillinen valta tarkoittaa.

Demokratialiike yrittää käyttää olemassa olevia rakenteita mahdollisimman tehokkaasti, jotta demokratia vahvistuisi. Kiina puolestaan katsoo, että laillinen valta tarkoittaa kansalaisten tottelevaisuutta hallinnon edessä.

Oikeusjuttuja kielletystä laulusta

Hongkongilainen kirjailija Rachel Cartland sanoo BBC:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että Hongkongin monimutkainen tilanne tulee ulkomailla usein tulkituksi liian yksioikoisesti. Aiemmin Hongkongin hallintoon osallistunut Cartland katsoo, että aluetta hallitaan kuitenkin edelleen lakiin tukeutuen.

– Vaikka poliisi on nykyään kovaotteisempi, Hongkongin yhteiskunta toimii yhä lain ja oikeuden pohjalta.

Kasvomaskia käyttävä mielenosoittaja
Demokratiaa vaativille mielenosoittajille kasvomaskin käyttö ei ole uusi asia. Niitä ja keltaisia sateenvarjoja on nähty Hongkongin kaduilla jo vuonna 2014.Mast Irham / EPA

Cartland ennakoi erikoisia oikeusjuttuja, joissa pidätettyjä aktivisteja syytetään demokratiaa puoltavien laulujen esittämisestä. Hän kuvailee BBC:lle, kuinka sitten poliisi paimensi pienet joukot yhteen, vaikkapa kuuden hengen ryhmiksi, ja jakoi tämän vuoksi sakkoja.

Hongkongissa on koronan vuoksi kielletty yli neljän hengen kokoontumiset.

Hongkongiin tuodaan turvallisuuslakia

Vaikka Hongkongin oikeuslaitoksen riippumattomuus on kyseenalaistettu, toimii se silti Anu Tuukkasen mukaan yhä aivan eri pohjalta kuin manner-Kiinassa. Mutta myös tämä on nyt vaarassa.

Kiina pyrkii ulottamaan kansallisen turvallisuuden lain myös Hongkongiin. Hanke on uhka erityisalueen demokratialiikkeelle.

– Kyse siitä, millaiseksi kansallisen turvallisuuden laki muodostuu, Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija muistuttaa. – Keskeistä on, säädetäänkö Hongkongissa sellainen laki, joka ei uhkaisi ihmisoikeuksien toteutumista.

– Manner-Kiinassa ihmisoikeuspuolustajia ja aktivisteja vangitaan juuri kansallisen turvallisuuden lakiin vedoten, muistuttaa Anu Tuukkanen. – Kiinan keskustallinnon edustajat pyrkivät poistamaan rajoitukset sen suhteen, mihin he voivat Hongkongissa puuttua, Tuukkanen jatkaa.

Lue lisää:

Hongkong pysyy lamautettuna jo viidettä päivää

“En kertonut vanhemmilleni, miksi itkin”

Ylen toimittaja Hongkongissa: "Yliopistolla käydään kaupunkitaistelua"

Lue seuraavaksi