Häveliäisyys ja rahan puute ovat vaikeuttaneet naisten terveyden tutkimista – nyt alkaa selvitys, jolla kurotaan umpeen vuosien vääristymää

Professorin mukaan naisten terveyden tärkeyteen on havahduttu yleisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

tutkimus
Professori Terhi Piltonen käyttää ultraäänitutkimuslaitetta
Terveystutkimuksen päätutkijan Terhi Piltosen mukaan naisten terveyteen liittyy paljon kysymysmerkkejä. Tutkimuksessa esimerkiksi kohtua ja vatsalihasten erkaumaa voidaan tutkia ultraäänilaitteella.Hanna Juopperi / Yle

Naisten terveydessä on paljon asioita, joista ei tiedetä tarpeeksi. Esimerkiksi vulvodyniasta eli ulkosynnyttimien kipuoireyhtymästä, monirakkulaisesta munasarjaoireyhtymästä, ylipainon vaikutuksista ja vatsalihasten erkaumasta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Sitä saadaan juuri käynnistymässä olevasta laajasta Naisten terveystutkimuksesta, johon kutsutaan 4 500 vuonna 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin (siirryt toiseen palveluun)syntynyttä naista. Tutkimusta tehdään Oulussa ja Helsingissä.

– Naisten terveyteen liittyy paljon avoinna olevia kysymyksiä, ja nyt niihin lähdetään hakemaan vastauksia, sanoo professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Piltonen toimii Naisten terveystutkimuksen päätutkijana. Hän on myös synnytys- ja naistentautien sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri.

Piltonen kertoo, että käynnistymässä oleva tutkimus on laajin, mitä naisten terveyden saralla on Suomessa tehty. Samalla se korjaa vuosikymmenien aikana syntynyttä vinoumaa, sillä historiassa miehiä on tutkittu enemmän.

– Nyt kartoitetaan laajasti, mitä naiset sairastavat ja mitä he terveydestään tietävät.

Piltosen mukaan naisten terveyden tärkeyteen on havahduttu yleisesti vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen myötä tutkimuksiin on alettu myöntää paremmin rahoitusta.

– Aina ei ole ollut tiedossa, kuinka tärkeää on selvittää naisten terveyttä. Sillä on iso vaikutus koko perheen hyvinvointiin.

Rahoituksen puuttumisen lisäksi tutkimusta on hidastanut häveliäisyys.

Puhuva sukupolvi helpottaa tutkimuksen tekoa

Terhi Piltonen uskoo, että nyt naiset ovat rohkeampia kuin aiemmin ja uskaltavat puhua intiimeistä asioista. Sen vuoksi niitä on myös helpompi tutkia.

– Jos me aina ajatellaan, että naiset eivät halua näistä puhua, niin silloin niistä ei voi myöskään tehdä tutkimusta.

Naisten terveystutkimuksessa selvitetään gynekologisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen laajasti.

Tutkimus sisältää esimerkiksi haastattelun, verinäytteen oton, gynekologisen ultraäänitutkimuksen, munasarjojen ikääntymiseen liittyviä tutkimuksia, ihon terveyttä, maksan rasvoittumista ja vatsanpeitteiden erkaumaa selvittäviä ultraäänitutkimuksia ja perusmittauksia.

Kyselylomakkeella selvitetään lisäksi naisten elämänlaatua sekä muita alidiagnosoituja oireita ja sairauksia.

Myös seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat osa tutkimusta. Naisilta kysytään esimerkiksi koronan vaikutuksista seksuaaliseen käyttäytymiseen ja perhehaaveeseen.

– Kaikki kyselytutkimukset ja vastaukset tutkitaan anonyymeina eli kenenkään vastauksia ei lähdetä syynäämään, vaan ne ovat osa isoa aineistoa, Piltonen sanoo.

Tutkimus on osa Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimusta (siirryt toiseen palveluun), jonka järjestämät terveystutkimukset ovat menossa parasta aikaa.

Miksi vatsa pullottaa?

Yksi osa-alue, jota aletaan nyt tutkia aiempaa laajemmin, on synnyttäneiden naisten vatsalihasten erkauma. Sen uskotaan olevan paljon yleisempi vaiva kuin mitä sitä hoidetaan, sanoo ylilääkäri Tero Rautio Oysista.

– Se on alidiagnosoitu ongelma, joka kuitenkin vaikuttaa elämään hyvin merkittävästi.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on paljon monisynnyttäjiä, mutta hoitoon on hakeutunut vain pieni joukko naisia, Rautio sanoo.

Joidenkin tutkimusten mukaan jopa joka kolmannelle naiselle jää vatsalihasten erkauma synnytyksen jälkeen.

Rautio ei kuitenkaan uskalla puhua määristä, sillä tutkimustietoa on hyvin vähän. Hän kertoo, että terveystutkimuksessa kerättävä tieto on laajuudeltaan merkittävä myös maailmanlaajuisesti.

Vatsalihasten erkauma näkyy seistessä ylävatsalle jäävänä kumpuna ja makuulta noustessa vatsalihasten keskelle nousevana harjanteena, kertoo plastiikkakirurgi Katariina Kilpivaara Oysista.

– Nainen voi näyttää siltä, että olisi yhä raskaana.

Kilpivaaran mukaan vatsalihasten erkaumasta voidaan puhua, kun vatsalihasten väliin jää kolmen sentin mittainen aukko.

Aikaisemmin sitä pidettiin kosmeettisena ongelmana, mutta viime vuosien aikana on huomattu, että se aiheuttaa naisille myös toiminnallisia ongelmia, Tero Rautio kertoo

– Pahimmassa tapauksessa nuori ja urheilullinen nainen ei ole melkein päässyt nousemaan sängystä ylös erkauman vuoksi, kun keskivartalossa ei ole tukea.

Vatsalihasten erkauman voi korjata leikkauksella, mikäli fysioterapiasta ei ole apua.

Kilpivaara mukaan leikkauspöydälle päätyneet naiset ovat yleensä kärsineet vaivasta pitkään, jopa 10–15 vuotta. He eivät ole saaneet aikaisemmin apua, vaikka ovat sitä yrittäneet etsiä.

– Leikkaukseen hakeutuu yleensä noin nelikymppinen nainen, jolla on lapsiluku täynnä ja joka harrastaa aktiivisesti urheilua. He ovat ottaneet asiasta selvää ja tietävät vastauksen ongelmaansa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa vatsalihasten erkauman korjausleikkausten määrä on kasvanut vuoden sisällä merkittävästi, ja leikkauksia on tehty noin 30.

Moni vaivasta kärsinyt otti sairaalaan suoraan yhteyttä nähtyään vajaa vuosi sitten julkaistun sanomalehti Kalevan jutun (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrottiin Oysissa tehtävästä vatsalihasten erkaumien tutkimuksesta.

Raution mukaan tiedon lisääntyminen näkyy välittömästi hoitoon hakeutuvien määrässä.

Terveystutkimuksen tuloksia odotellaan pitkään, sillä pelkästään aineiston keruu kestää kaksi vuotta.

Tutkijatohtori Terhi Piltosen mukaan tutkitun tiedon saaminen on tärkeää, jotta naiset voivat nojautua siihen tehdessään päätöksiä omista terveysasioistaan.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskusteluosio on auki 14. toukokuuta kello 23:een saakka!

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus