Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo selvittää, onko euroryhmän viime viikon päätös EVM-kriisirahaston käyttöönotosta Suomen perustuslain mukainen.

koronavirus
Kuvassa on professori Päivi Leino-Sandberg.
Pienelle Suomelle on ollut EU:ssa tärkeää pysyä summista kärryillä ja miettiä, millaisia laskuja voidaan maksaa, sanoo professori Päivi Leino-Sandberg. Hänet kuvattiin keskiviikkona Helsingin Töölössä toukokuisessa räntäsateessa.Silja Viitala / Yle

EVM, Sure, elpymisrahasto, EIP, monivuotinen rahoituskehys, EKP.

Mitä nämä ovat ja mikä niitä yhdistää?

Kaikilla näillä välineillä rahoitetaan EU-maiden toipumista koronaviruksesta. Ne ovat Euroopan unionin joko erikseen koronaa varten perustamia tai vanhoja rahoitusvälineitä. Yksi niistä rahoittaa työmarkkinatukea, toinen tukee pk-yrityksiä, jotkut pönkittävät valtioita ja koko talousjärjestelmää kriisistä selviämiseksi.

Puhutaan valtavista summista, yhteensä jopa tuhansista miljardeista euroista.

Ylivoimaisesti suurin osa jäsenmaiden osuudesta on takausvastuita – riskejä, jotka eivät välttämättä ikinä toteudu. Riski toteutuu vasta, jos jokin euromaa jättää vastuunsa hoitamatta.

Vielä niin ei ole kertaakaan käynyt EU:n historiassa. Jäsenmaat ovat hoitaneet sovitut vastuunsa esimerkiksi eurokriisin hoitoon laadituissa tukipaketeissa. Eurokriisin ajalta periytyviä vastuita Suomella on noin seitsemän miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun).

Perustusvaliokunta syynää

Vastuiden hahmottamista vaikeuttaa tällä kerralla se, että koronakriisin hoitoon käytetään useita rahoitusvälineitä. Kokonaisvastuita on toistaiseksi mahdoton laskea yhteen.

Osasta on jo päätetty, osan kohtalo ratkeaa lähiaikoina ja esimerkiksi uudesta seitsenvuotisesta budjetista sovitaan aikaisintaan syksyllä. Päätöksiä on tehty vauhdilla.

Esimerkiksi euroryhmän viime viikon päätös Euroopan vakausmekanismin EVM:n valjastamisesta koronakriisin hoitoon on Suomen perustuslain ja sen tulkintakäytännön kannalta "ongelmallinen", sanoo Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

Ongelma on hänen mukaansa se, (siirryt toiseen palveluun)että jäsenmaille EVM:stä annettavat lainat eivät ole enää samalla tavalla ehdollisia kuin aikaisemmin.

Suomea edusti euroryhmän videokokouksessa viime viikon perjantaina valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) Kokouksessa päätettiin, että EVM-lainaa nostavan maan ei tarvitse sitoutua talousuudistuksiin toisin kuin tähän asti.

Perustuslakivaliokunta aikoo puida EVM-päätöstä lähiaikoina.

– Pitää tarkasti selvittää, onko perustuslakia noudatettu vai ei. Sen jälkeen pitää katsoa, miten toimitaan, valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sanoo.

Lue aiheesta alempaa lisää kohdasta, jossa käsitellään EVM:ää. Alempana on avattu myös, mitä muut rahoitusmuodot tarkoittavat, miten niitä perustellaan ja miten Suomi niistä hyötyisi.

Kokonaissumma selviää lähikuukausina

Kokosimme suunnitelmia yhteen. Allaolevassa grafiikassa on suuntaa-antava arvio Suomen mahdollisista tulevista vastuista.

Luvut ovat osin viitteellisiä, koska esimerkiksi niin kutsusta elpymisrahastosta ei ole vielä päätetty. Se voi kutistua selvästi pienemmäksi jäsenmaiden käsittelyssä kuin nyt on kaavailtu.

EU-budjetti -kohtaan on laskettu Suomen suhteellinen bkt-osuus EU-rahoitusarvion puskurista, noin 20–30 miljardista eurosta. Komissio voi vaikeuksissa ottaa sen käyttöönsä pyytämällä 27 EU-jäsenmaalta lisää maksuja tiettyjen rajojen puitteissa.

Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta tulevien vastuiden riskit taas ovat toisenlaiset kuin muiden vastuiden. Keskuspankki voi välttää mahdolliset luottotappiot helpommin, vaikkapa tekemällä lainoista ikuisia.

Suomen takausvastuut koronakriisissä EU-tasolla
Samuli Huttunen / Yle

Eduskunnan valiokunnat ovat vaatineet, että koronarahoitusta käsitellään kokonaisuutena. Vasta kun kaikista vastuista on kokonaisarvio, voidaan päätellä ovatko ne perustuslain mukaisia.

Lisäksi kansanedustajat edellyttävät, että kunkin jäsenvaltion vastuut on yksiselitteisesti rajattu.

Eduskunnan pitää hyväksyä takaukset

Kuvassa on vihreiden kansanedustaja Satu Hassi.
Eduskunta ei voi hyväksyä tai hylätä koronakriisin hoidossa syntyviä takausvastuita ennen kuin kokonaisuudesta on olemassa täsmälliset summat, EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sanoo.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomen valtion takaukset astuvat voimaan vasta, kun eduskunnan täysistunto on ne hyväksynyt, EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) korostaa.

– Kynnyskysymys on se, että ei panna avoimeen vekseliin nimeä. Että jos hyväksytään jotakin, niin tiedetään, mitä hyväksytään.

Hassin mukaan kaikilla toimilla tähdätään siihen, että yhdenkään EU-maan talous ei romahda.

– Jos Euroopassa alkavat taloudet romahtaa pahiten koronasta kärsineissä maissa, niin sehän jos mikä johtaa siihen, että nämä maat eivät selviä aikasemmistakaan vastuistaan, Hassi sanoo.

Ei voi olla tekemättä mitään

Kuvassa on virkamies virkamies Jussi Lindgren.
Neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren pitää pienenä todennäköisyytenä sitä, että jotkut jäsenmaat jättäisivät hoitamatta velvoitteitaan EU:lle. Silja Viitala / Yle

Tuesta päättäminen on vaikea tasapainottelukysymys, valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren sanoo. Kuinka paljon riskejä voi ja kannattaa ottaa suhteessa siihen, että ei tehdä mitään?

EU-tukijärjestelmät ovat myös Suomelle turvaverkko pahan päivän varalle.

– Suomi on pieni avotalous eikä meidänkään talouden kehitys nyt hirmuisen hyvältä näytä. Kuka tietää, milloin se paha päivä tulee? Suomen talous heikkenee jo nyt nopeasti, ja sekin tietää hurjan isoa rahanmenetystä, Lindgren pohtii.

Suomen talous hyötyy tukipaketteihin osallistumisesta ennen kaikkea sitä kautta, että EU-maiden eli Suomen vientimarkkinoiden tilanne pysyy niiden avulla todennäköisesti vakaampana kuin ilman tukea.

Yhteistyö voi myrkyttyä vääristä ratkaisuista

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin mielestä valittavilla tukimuodoilla on iso poliittinen merkitys. Paine talouksien tukemiseen on nyt kova.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että jos tehdään rakenteita, jotka eivät toimi odotetusti, niin siinäkin on isot riskit, ja se yhtä lailla myrkyttää yhteistyötä, Leino-Sandberg sanoo.

Hän kertoo olevansa huolissaan, koska summat ovat "niin hirvittävän isoja". Uusia vastuita tulee tipoittain, kun päätöksiä tehdään eri tahdissa.

– Meille tärkeää on ollut, että kun ollaan pieni valtio, niin pystytään laskemaan niitä summia ja miettimään, mitä me pystytään maksamaan.

Tässä alla on avattu eri rahoitusmuotoja:

1. Euroopan vakausmekanismi EVM

Suomen takausvastuut koronakriisissä – EVM-kriisirahasto

Euroopan kriisirahasto EVM luotiin eurokriisin jälkeen vuosikymmen sitten. EVM:ää on tarkoitus käyttää nyt ensimmäistä kertaa laajasti koronakriisissä.

Sen lainanantokyky on 500 miljardia euroa, josta noin puolet varataan koronakriisin hoitoon. Suomen vastuut EVM:ssä ovat runsaat 11 miljardia euroa: summa on maksettava vaadittaessa, jos EVM joutuu maksukyvyttömäksi.

Aiemmin EVM:n lainat ovat olleet tiukan ehdollisia eli hakijan on pitänyt sitoutua tiukkaan talouskuri- ja uudistusohjelmaan. Euroryhmän viime viikon päätöksen jälkeen näitä ehtoja ei ole. Talousehdot on korvattu sillä, että rahastosta saa lainaa vain (siirryt toiseen palveluun) koronan aiheuttamiin terveystoimiin ja taudin leviämisen estoon.

Vielä ei ole selvää, onko päätös eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan (siirryt toiseen palveluun) mukainen. Valiokunta on edellyttänyt, että Suomen hallitus voi hyväksyä EVM:n rahoitustuen käytössä vain lainat, joissa on myös tiukat talousehdot.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni ohjaa kysymyksen päätöksen perustuslain mukaisuudesta avustajilleen.

– Ehdollisuus toteutuu sitä kautta, että tukea saa käyttää ainoastaan suoriin ja epäsuoriin terveydenhuoltomenoihin, valtiovarainministeriön finanssineuvos Marketta Henriksson vastaa.

2. EIP:n takuurahasto

Suomen takausvastuut koronakriisissä – EIP:n yritystuki

Euroopan investointipankin yhteyteen luodaan väliaikainen Covid-19 -takuurahasto, jolla autetaan pieniä ja keskikokoisia yrityksiä näiden rahoitusongelmissa.

Rahaston koko on 25 miljardia, josta Suomen takausosuus olisi 370 miljoonaa euroa.

Kriisirahastosta takauksia saisivat esimerkiksi kansalliset erityisrahoituslaitokset. Suomessa tukea voisi saada Finnvera.

Takuurahastosta saa lainaa myös korkeariskisiin kohteisiin. Näin Suomen on varauduttava siihen, että takausvastuu myös realisoituu.

– Tämän kohdalla voidaan miettiä, onko kyseessä enää pelkkä takaus vai onko se [Suomen takausosuus] itse asiassa lahja, kun riskit tiedetään erittäin korkeiksi, Leino-Sandberg kysyy.

3. Sure-työmarkkinatukirahasto

Suomen takausvastuut koronakriisissä – SURE-työmarkkinatuki

EU-maiden yhdessä luoma rahasto tukee lyhennettyä työaikaa. Idea on, että yritysten ei tarvitsisi tulojen ehtyessä irtisanoa työntekijöitä, vaan ne voisivat jatkaa ainakin osittaisen palkan maksamista.

Lyhennetyn työajan mallia ei Suomessa ole käytössä. Näin ollen Suomi ei todennäköisesti hyötyisi rahastosta.

Sure-lainojen takauksena käytetään pääosin EU-budjettia. Sen lisäksi jäsenmaat myöntävät takauksia 25 miljardilla eurolla, jotta lainakorko saadaan mahdollisimman edulliseksi.

Vaikka Suren kokonaisvolyymi on sata miljardia euroa, summa ei olisi valtioneuvoston kanslian mukaan käytössä kerralla. Pääomamarkkinoilla erääntyviä velkoja voisi olla kerralla liikkeellä esimerkiksi kymmenellä miljardilla eurolla.

– Lainajärjestelyn pituus vaikuttaa myös riskiin – siis se, kuinka paljon unionilla voi olla erääntyvää velkaa vuodessa, Lindgren selittää.

4. Elpymisrahasto EU-budjetin yhteyteen

Suomen takausvastuut koronakriisissä – Elpymisrahasto

Tämä rahoitusmuoto on kaikkein vaikein pala monessa mielessä. Rahastoa suunnitellaan osin Euroopan unionin ottaman velan varaan.

Komissio voisi laskea pääomamarkkinoille joukkovelkakirjalainoja, joiden takaisinmaksusta vastaavat viime kädessä jäsenmaat.

– Jos lasketaan liikkeelle merkittäviä määriä joukkovelkakirjoja, ne ovat määrämuotoisia sopimuksia, joissa on tiukat eräpäivät ja kuponkikorot, jotka on pakko maksaa sijoittajille, jotka pitävät niitä hallussaan, neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren sanoo.

Rahastoon voitaisiin kerätä rahaa myös EU:n budjettia kasvattamalla. Esitetyt summat ovat valtavia.

Pienimmissä arvioissa elpymisrahasto voisi olla 400 miljardin euron suuruinen, suurimmissa jopa 1 500 miljardia. Ylläolevat Suomen mahdolliset osuudet on laskettu suhteuttamalla ääripäät Suomen bkt-osuuteen 27 EU-maan bruttokansantuotteesta.

Rahaston tuki voi olla joko lahja- vai lainamuotoista. Eteläiset maat haluaisivat kohdistaa tukea koronasta pahiten kärsineille alueille niin, että rahaa ei tarvitsisi maksaa takaisin.

Tällainen avustusmuotoisuus tuskin menee läpi pohjoisemmassa Euroopassa.

5. Euroopan keskuspankki ja eurojärjestelmä

Suomen takausvastuut koronakriisissä – EKP, Suomen Pankki

EKP:n pandemiapaketti koostuu ensi alkuun 750 miljardin euron arvoisista uusista velkakirjaostoista. Tällä vauhdilla summa on käytetty loppuun syksyyn mennessä, mistä syystä keskuspankin uumoillaan käynnistävän pian uuden osto-ohjelman.

Osto-ohjelma toteutetaan lähinnä kansallisten keskuspankkien kautta. Suomen Pankki oli huhtikuun loppuun mennessä ostanut pandemiahätäohjelman kautta lähinnä valtionlainoja lähes 1,9 miljardilla eurolla.

Aiheesta lisää:

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

Korjaus 14.5. klo 12:43: Suomen pankki on ostanut pandemiahätäohjelman kautta lähinnä valtionlainoja, ei yrityslainoja, kuten tekstissä alunperin luki.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus