Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimpia, ja nyt selvitetään ensimmäistä kertaa niiden mikromuovimäärää – katso videolta, kuinka muovia kerätään

Mikromuovinäytteitä kerätään kesän aikana Helsingissä, Oulussa, Vaasassa, Porissa, Lohjalla, Hangossa ja Porvoossa.

mikromuovit
Muoviroskaa sangossa.
Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Outi Setälä avaa mikromuovitutkimuksen yksityiskohtia.

Suomessa selvitetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa laajemmin mikromuovin määrää hiekkarannoilla.

Suomenlinnasta tänään alkavalla muoviroskakiertueella kerätään tietoja muoviroskan määrästä rannoilla. WWF Suomen käynnistämässä hankkeessa mukana ovat Suomen ympäristökeskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS).

Rannoilta kerättävä muovi on sekä suurikokoista muoviroskaa että mikromuovia.

– Tarjouduimme keräämään mikromuovinäytteitä, koska tällaista dataa ei ole olemassa Suomen rannikoilta, WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo kertoo.

Mikromuovinäytteitä otetaan kesän aikana seitsemän eri kaupungin hiekkarannalta: Helsingin lisäksi mukana ovat Oulu, Vaasa, Pori, Lohja, Hanko ja Porvoo.

  • Yle teki tänään suoraa lähetystä Suomenlinnasta kello 10.30 alkaen.
  • Suomenlinnassa seurattiin muoviroskanäytteiden keräyskiertueen alkamista ja näytteiden keräämistä hiekkarannalta.
  • Haastateltavina olivatWWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo ja Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Outi Setälä. Lähetyksen juontaa toimittaja Saija Nironen.
Henkilö kerää muoviroskia rannalta.
Suoran lähetyksen tallenne.

Pilotointia lain velvoittamaa muoviroskaseurantaa varten

Mikromuovien osalta näytteenotossa on kyse pilotista, jossa kokeillaan myös paranneltua näytteen analysointimenetelmää.

Todennäköisesti menetelmällä tullaan myöhemmin keräämään näytteitä myös pakollista, lain velvoittamaa muoviroskaseurantaa varten.

– Suomen ympäristökeskus on kehittänyt menetelmän nyt siihen pisteeseen, että vuoden 2021 alusta voidaan tällaista velvoitetarkkailua ruveta heidän toimestaan suorittamaan ihan Suomen rannikon laajuisesti, Soirinsuo sanoo.

Nyt tarkoitus siis on lähinnä kerätä ensimmäisiä tietoa siitä, kuinka paljon mikromuovia on rannoilla. Kerättävät mikromuovinäytteet tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa, ja tuloksia saadaan syksyllä.

Mikromuovia on haastava tutkia, koska kyse on äärimmäisen pienistä partikkeleista.

– Miten sieltä saa esimerkiksi pois kaikki muut aineet kuin sen toivotun aineen, jotta analyysi saadaan toteutettua. Näytteenotto ja analysointimenetelmä on sen verran työläs, että näissä seitsemän näytteen analysoinnissa kestää yli kuukausi, Soirinsuo kertoo.

Rakennushankkeet iso roskaaja

PSS:n projektikoordinaattorin Julia Jännärin mukaan kaupunkirannat ovat Suomessa roskaisempia kuin luonnontilaiset. Syynä on luonnollisesti kaupunkirantojen suurempi käyttöaste, mutta myös esimerkiksi kaupungeissa sijaitsevat rakennustyömaat.

– Esimerkiksi Länsimetron työmaa on ollut aika roskaava. Panoslankaa ja sellaista löytyy paljon eri rannoilta, kun virtaukset tuovat niitä. Ja esimerkiksi läjityksestä on voinut karata muovia, joka liikkuu virtausten mukana rannoille. Rakennushankkeet ovat iso roskaaja.

Virallista rantaroskaseurantaa on tehty Suomessa vasta muutaman vuoden ajan, eikä datasta voida vielä tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi sitä, onko roskan määrä rannoilla lisääntynyt vai vähentynyt.

Itämeren alueella Suomi on kuitenkin perinteisesti ollut roskaisinta seutua.

– Nämä meidän seurantarannat ovat välillä olleet keskisen Itämeren roskaisempia, mutta nämä on sellaisia asioita, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen, PSS:n projektikoordinaattori Atte Lindqvist sanoo.

Rantojen kuntoon voi jokainen vaikuttaa itse keräämällä vähintäänkin omat roskansa. Lisäksi kaupunkisuunnittelulla voidaan kannustaa ihmisiä pitämään rannat siistinä.

– Se, että on jäteastioita kaupunkirannoilla, on todella tärkeää, ja että niitä myös tyhjennetään tarpeeksi usein. Se on asia, mihin kunnatkin voivat pistää enemmän paukkuja, Lindqvist toteaa.

Lue seuraavaksi:

Mikkelissä tutkitaan Saimaan mikromuovimääriä

Hyvästit muoville? Suomalaistutkijat loivat hämähäkkisilkistä ja selluloosasta jäykän ja sitkeän materiaalin, joka hajoaa luonnossa

Simpukka siivoaa merestä mikromuovia, ravinteita ja myrkkyjä – "Simpukka on meren supersuodatin"

Tutkijat löysivät runsaasti mikromuovia Arktiksen lumesta – "Sitä kulkeutuu kaikkialle tuulen mukana"

Tutkimus: Tupakantumppien muovi tukahduttaa kasvien itämistä yhtä paljon kuin kuivuus

Jätevedet sisältävät mikromuoveja ja antibioottijäämiä – Kannattaako niistä tehtyä multaa levittää viljeltäville pelloille ja kasvimaille?

Kaupunki halusi kieltää tupakoinnin uimarannoilla, koska mikromuoviksi muuttuvat tumpit tukkivat kalojen suoliston – laki esti