Halutaanko Suomeen suomalainen vai paras rokote? THL:n mukaan molempia ei ehkä voi saada

Suomi ei ole vielä ilmoittautunut jonoon rokotteen saamiseksi kansainvälisiltä markkinoilta.

koronavirus
Kuvassa tutkija katsoo tutkimusastiaansa.
Kiinan Pekingissä Sinovacin laboratoriossa tutkitaan jo apinan munuaissolujen reaktioita koronavirusrokotteeseen. Valokuva on otettu 29. huhtikuuta.Nicolas Asfouri / AFP

Suomalainen tutkijaryhmä ja lääkevalmistaja vakuuttivat viime viikolla, että koronarokote voitaisiin hyvinkin saadaan maaliin saakka suomalaisvoimin eikä kansainvälisten lääkejätteihin täytyisi turvautua välttämättä lainkaan.

THL:ssä ei haluta ainakaan vielä sitoutua yhteen hankkeeseen – vaikka se olisikin suomalainen.

Rokotuksista vastaavalla THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Hanna Nohynekilla on kaksi toivetta. Tosin hän epäilee, että toinen niistä jää toteutumatta.

Tutkijana hän sanoo toivovansa, että suomalainen rokotetutkimus menestyisi ja pystyisi kehittämään tehokkaan ja turvallisen koronarokotteen. Mutta samalla toiveissa on, että suomalaisille saadaan paras mahdollinen rokote mahdollisimman pian ja parhaalla mahdollisella hinnalla.

– Tämä vaatimus ei välttämättä mene yksiin sen toisen kanssa, hän sanoo.

THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Hanna Nohynek
THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Hanna Nohynek haluaa Suomeen tehokkaan ja turvallisen rokotteen nopeasti ja edullisesti. Valinta ei välttämättä osu suomalaiseenhankkeeseen. THL

Rokotehankeen sinivalkoisuus ei tunnu painavan vaakakupissa ainakaan ratkaisevasti. Sitoutuminen tavalla tai toisella vain yhteen hankkeeseen olisi tässä vaiheessa liian aikaista, Nohynek varoittelee.

– Kun tiedetään, että maailmassa on yli 120 koronarokoteaihiota, joista kahdeksan on edennyt ihmistutkimuksiin, niin sitä kysyy, onko järkevää laittaa kaikki munat yhteen koriin, kun yhdestäkään aihiosta ei vielä tiedetä, ovatko ne turvallisia ja tehokkaita.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä ylilääkäri Sari Ekholm muotoilee varovaisesti ajatuksensa. Koko väestölle annettavasta rokotteesta pitäisi ollaa "massiivinen tutkimusnäyttö".

Suomalaisprofessorien Kalle Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalo hanke on etenemässä kesällä eläinkoevaiheeseen.

– Ensin on saatava näyttöä valmisteen tehosta eläinkokeissa ja sitten normaalin tutkimuskaavan mukaan ihmisillä tehtävistä tutkimuksista. Vasta sitten tulee kysymys kuinka nopeasti ja paljon rokotetta voidaan tuottaa. Vielä on mahdotonta arvioida sitä enempää, Ekholm pohtii.

Suomi ei jonota vielä mitään rokotetta

Suomi ei ole sitoutunut kotimaiseen rokotehankkeeseen, mutta ei myöskään ulkomaisiin.

Monet maat ovat asettuneet hyvissä ajoin rokotteitaan kehittävien lääkevalmistajien jonoon. Esimerkiksi Yhdysvallat on antanut lähes 500 miljoonan dollarin tutkimusrahoituksen, jonka turvin sille on luvattu tietty määrä rokoteannoksia, jos ja kun tuote joskus valmistuu ja saa myyntiluvat.

Kansainvälisessä kilpailussa uudesta rokotteesta raha ratkaisee paljon. Maksukykyiset maat voivat turvata asemansa jonossa. Nohynek muistuttaa, että Suomi kuuluu maailman suhteellisesti vauraimpiin maihin.

– Kyllä rahalla voi ostaa varausjonon paikan ja onhan Suomi rikas. Mutta kysymys kuuluu, onko sellaisia rokoteaihioita, jotka täyttävät kriteerit.

Kuvassa on kokeellinen rokote koronavirusta vastaan.
Kiinalaisen koronavirusrokotteen kerrotaan tuottaneen hyviä koetuloksia eläinkokeissa. Valokuva kokeellisesta rokotteesta pakkauksessaan on otettu 29. huhtikuuta Pekingissä.Nicolas Asfouri / AFP

Mutta mihin jonoon kannattaisi hankkia paikka?

STM:n Ekholmin mukaan Suomi ei ole vielä minkään rokotevalmistajan jonossa.

– Ilman näyttöä rokotteen tehosta ja turvallisuudesta on aika vaikea asettua mihinkään jonoon ostamaan yhtään mitään.

Aiemmin esisopimuksia on tehty esimerkiksi influenssarokotteiden saamiseksi. Niissä on valittu kaksi sopivaksi arvioitua hanketta ja maksettu vuosimaksuja kehitysvaiheen ajalta. Nyt koronarokotteen kehittäminen on niin kiihkeässä vaiheessa, että vuosimaksujen sijasta puhutaan todennäköisemmin kuukausimaksuista.

Kiire on jo kostautunut

Nohynek odottaa, että kilpailu rokotteesta "tulee olemaan huomattavaa". Hän korostaa kuitenkin viileää asennetta.

Vaikka poliittiset, taloudelliset ja inhimilliset paineet ovat kovat, on tärkeää varmistua kahdesta asiasta: rokotteen on oltava sekä tehokas että turvallinen.

Rokotekehityksessä on tavallisesti kolme tutkimusvaihetta ja tutkimuksen edetessä kustannukset nousevat.

Professori Saksela on toivonut, että kolmas tutkimusvaihe eli faasi voitaisiin hoitaa kevyemmin tai jättää jopa välistä kokonaan. Faasi 3:ssa rokotetta kokeillaan tuhansille tai kymmenille tuhansille ihmisille. Se on hidasta ja kallista.

Tästä vaiheesta on tingitty ennenkin. Silloin ollaan riskien hallinnan ytimessä, elämän ja kuoleman äärellä: onko tärkeämpää saada epätäydellisesti tutkittu rokote käyttöön nopeasti, kuin odottaa perusteellisempia tutkimuksia ja kestää sairauden aiheuttamat vahingot.

Myös STM:n Ekholm on oppinut varovaiseksi Suomen aiemmista kokemuksista.

Kuvassa on Pandemrix-rokotetta.
Pandemrix-rokote kehitettiin alunperin lintuinfluessaa vastaan, mutta sitä muutettiin myöhemmin ja käytettiin sikainfluenssaa vastaan. Boris Roessler / EPA

– Meillä on ollut huonojakin kokemuksia siitä, kun terveitä ihmisiä rokotetetaan ja aiheutetaan sillä odottamaton haittavaikutus. Se ei ole sellaista, mitä halutaan uudestaan nähdä.

Vuonna 2009 hankittu Pandemrix-sikaInfluessarokote oli alun perin kehitetty lintuinfluenssaa vastaan. Sikainfluenssaepidemian uhatessa faasi 3 oli päätetty jättää tekemättä. Rokote haluttiin nopeasti nujertamaan sikainfluenssaepidemiaa. Rokotteen valmistajan kanssa sovittiin, että rokotteen ostaja ottaa vastuulleen osan riskeistä.

Suomi otti tämän takia 30 miljoonan euron vakuutuksen. Vakuutukselle tuli käyttöä. Nyt siitä maksetaan korvauksia narkolepsiaan sairastuneille.

Lue lisää: Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan

Koronarokotteesta keskustellaan myös illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Vieraina THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus