Analyysi: Kunta-alan neuvottelut ajautuivat umpikujaan ja saivat aikaan somesodan liittojen välille

Osa palkansaajaliitoista pelkää koronan vuoksi ”ikuista kikyä", kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

työmarkkinapolitiikka
Kuvassa on valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan esitys kunta-alalle kaatui ennen vappua. – Sovittelua jatketaan tarvittaessa, kun osapuolilla on valmius liikkua näkemyksissään ratkaisun aikaansaamiseksi, Piekkala sanoi.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Umpikuja on lievä ilmaus, vaikka Bulevardilla on totuttu näkemään ja ratkomaan kinkkisiäkin palkkakiistoja.

Sellaiseksi tai ”täydelliseksi pysähdykseksi” useat liitot kuitenkin kuvaavat kunta-alan työehtosopimusneuvottelujen tilannetta, kun valtakunnansovittelja Vuokko Piekkalan esitys kaatui hoitajien vastustukseen juuri ennen vappua (siirryt toiseen palveluun).

Työnantajalle ja muille palkansaajaliitoille Piekkalan esitys olisi kelvannut. Bulevardillekin oli etsiydytty osapuolten yhteisestä toiveesta.

Kunnissa työskentelevät palkansaajat ovat olleet sopimuksettomassa tilassa eli ilman uusia työehtosopimuksia nyt reilun kuukauden ajan. Vanhoja sopimuksia noudatetaan niin kutsutun jälkivaikutuksen perusteella.

Työtaistelut olisivat periaatteessa mahdollisia, mutta ainakin hoitajat ovat luvanneet pidättäytyä niistä koronavirustilanteen vuoksi.

Tunteellisia ulostuloja on nähty usealta suunnalta.

Vapun jälkeen Twitter ja liittojen blogit ovat täyttyneet keskinäisestä kyräilystä.

Puheenvuoroissa on etsitty syyllisiä ja peräänkuulutettu solidaarisuutta. Tunteellisia ulostuloja on nähty usealta suunnalta.

– Oi aikoja, oi tapoja, kuvaili hoitajaliittojen eli Tehyn ja SuPerin toimintaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) neuvottelujohtaja (siirryt toiseen palveluun)Kristian Karrasch blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

– Nyt me olemme raivoissamme, kirjoitti puolestaan Kuntatyönantajien (KT) neuvottelupäällikkö (siirryt toiseen palveluun) Henrika Nybondas-Kangas.

Mikä sai muut palkansaajat nälvimään hoitajia yhdessä työnantajan kanssa? Ja miksi hoitajat jäivät yksin toiselle puolelle?

Kunta-alalla yksi sopimus ei synny ilman toista

Jokaisessa työehtoriidassa on omat kiemuransa. Yleensä vastakkain ovat työnantaja- ja palkansaajaliitto. Jos ne ajautuvat riitaan, sovittelija pyrkii niin kutsutusti rakentamaan kirkon keskelle kylää.

Ratkaisuissa on hiekkaa ja kermaa kummallekin, kuten Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala helmikuussa kuvaili.

Kunta-alan neuvottelujärjestelmä on monimutkaisempi. Pääneuvotteluryhmässä istuu työnantajia edustavan KT:n lisäksi kolme pääsopijajärjestöä, jotka edustavat lukuisia ammattiliittoja ja palkansaajaryhmiä.

Alalla ei myöskään neuvotella yhdestä vaan peräti seitsemästä erilaisesta työehtosopimuksesta. Yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES säätelee niin nuorisotyöntekijöiden kuin hoitajienkin työehtoja. Muun muassa lääkäreillä ja opettajilla on puolestaan omat sopimuksensa.

Sopimukset muodostavat silti kokonaisuuden. Kun sovittelijan esitys kuntien yleiseksi virka- ja työehtosopimukseksi sekä pääsopimuksen uudistamiseksi kaatui, ei esimerkiksi lääkärienkään työehtosopimusta voitu solmia. Pääsopimuksen syntyminen on ikään kuin muidenkin sopimusten olemassaolon ehto.

Muissa palkansaajaliitoissa koetaankin nyt, että kunta-alalla kiky-tunnit jatkuvat epäreilusti, vaikka monet suomalaiset ovat päässeet niistä jo eroon.

Liittojen syyttävä sormi osoittaa hoitajiin, jotka eivät sovittelijan esitystä hyväksyneet. He katsovat jääneensä panttivangeiksi.

Liittojen välillä on väreillyt pitkään

Neuvottelujärjestelmän haasteena on, ettei liittojen näkökulmasta opettajan etu ole aina sama kuin vaikkapa hoitajan tai kirjastotyöntekijän etu. Toisen kerma voi olla toisen hiekka.

Palkansaajien keskinäisistä erimielisyyksistä saatiin esimakua jo viime vuoden puolella. Työnantajia edustavan KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sai välillä seurata hiljaa, kun Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja akavalaisia liittoja edustavan JUKOn sekä OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ottivat yhteen joulukuisessa Politiikan toimittajat ry:n tilaisuudessa.

Hoitajat ovat vaatineet kilpailukykysopimuksen eli kikyn aikanaan tuomasta työajanpidennyksestä luopumista, omaa palkkatasa-arvo-ohjelmaa eli korkeampia palkankorotuksia sekä erillistä sote-alan työehtosopimusta.

Kikystä ei ole pitänyt yksikään palkansaajaliitto ja sen kuoppaaminen on ollut kaikkien tavoite. Hoitajien muita vaatimuksia ei ole katsottu sen sijaan yhtä suopeasti.

Aie omasta sopimuksesta ja toive muita korkeammista palkankorotuksista ovat herättäneet muissa liitoissa jopa suoranaista närää.

Kyselyissä suomalaiset ovat kuitenkin tukeneet hoitajien vaateita.

Valtakunnansovittelijan tarjous: kohtalainen vai huono?

Työnantaja on neuvotteluissa aina omien sanojensa mukaan sekä köyhä että kipeä, mutta tällä hetkellä kuntien koronasta johtuvia taloushuolia ei kyseenalaista juuri kukaan.

Pääsopijajärjestöistä JUKO ja JAU katsoivatkin, että sovittelijan esitys oli tilanteeseen nähden kohtalainen: jokainen olisi tullut tavalla tai toisella vastaan.

Hoitajaliittoja edustava Sote ry löysi sopimuksesta ainakin neljä kipukohtaa: palkankorotusten tason, kikyn tilalle tulevat työaikajärjestelyt, uuden sote-sopimuksen toteutustavan sekä koronakorvauksen.

Koronakorvaus olisi hoitajaliittojen mukaan ollut liian pieni. Sote-sopimus taas olisi tullut voimaan vasta vuonna 2022 ja olisi ollut liiaksi sidottu muun kunta-alan palkkakehitykseen. Se olisi siis ollut vain näennäisesti oma sote-sopimus.

Uudet työaikajärjestelyt puolestaan olisivat tarkoittaneet 11 tunnin yövuoroja kymmenen tunnin sijaan sekä neljän viikon tasoittumisjakson käyttämistä jaksotyöajassa.

Hoitajaliittojen näkemyksen mukaan tällaiset ratkaisut osuisivat epäreilulla tavalla juuri hoitajiin.

Miten palkankorotukset kuuluu laskea?

Palkankorotusten tasosta on käyty julkisuudessa näkyvin vääntö.

Liitot ovat ruotineet sitä, vastaisivatko sovittelijan tarjoamat korotukset niin kutsuttua yleistä linjaa – eli 3,3 prosenttia 25 kuukauden ajalta. Muut kunta-alan liitot ovat päätyneet siihen (siirryt toiseen palveluun), että vastaisivat. Ainakin, jos laskennassa käytetään perinteisiä työmarkkinamatematiikan lainalaisuuksina.

Tehy pitää tätä sumutuksena. Liiton leipiin siirtynyt ekonomisti (siirryt toiseen palveluun)Ralf Sund laskee, että korotukset jäisivät 80 prosenttiin yleisestä linjasta (siirryt toiseen palveluun). Tehy tuntuu olevan laskentatapansa kanssa yksin, mutta se katsoo, että juuri heidän tapansa on muita kuvaavampi.

Kaikkia palkansaajia hiertää lisäksi keväälle 2021 kaavailtu prosentin järjestelyerä.

Järjestelyerä ei koske kaikkia palkansaajia toisin kuin yleiskorotus. Sovittelijan esityksessä on kaavailtu, että sen jakamisesta päättäisi lopulta työnantaja, ellei siitä päästäisi paikallisesti sopuun.

Muut palkansaajat katsovat, että tämäkin on jotain sellaista, joka olisi tässä kohden hyväksyttävä.

Palkansaajat odottelevat työnantajapuolen soittoa

Työehtoneuvottelut jatkuvat, jos työnantaja kutsuu palkansaajat neuvottelupöytään. Tällä hetkellä siitä ei ole merkkejä.

Liitoissa kuitenkin odotetaan soittoa. Palkansaajat pelkäävät, että jos kutsu käy vasta kesän jälkeen, on tilanne vieläkin huonompi. Saisiko tuolloin edes sitä, mitä nyt voisi saada? Jatkuuko ”kikytys” ikuisesti?

Jos soittoa ei kuulu, voivat palkansaajat uhata aina työtaisteluilla. Tämä tie veisi uudelleen sovittelijan luo. Se saattaisi myös syventää poteroita neuvotteluissa. Todennäköisesti tarjottu ratkaisu ei olisi ainakaan tämän parempi.

Osassa liittoja kunta-alan solmu nähdään merkkinä siitä, että neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä nitisee jo liitoksistaan. Saattaisi olla uudistuksen aika. On liitoille kiusallista, jos järjestelmä johtaa palkansaajien keskinäiseen kyräilyyn ja kummallisiin sopimuslukkoihin.

Tehdäänkö sopimus ilman hoitajia?

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ehdotti viikonloppuna STT:n haastattelussa ratkaisuksi hoitajien irrottamista sopimuksesta sekä ulkopuolista sovitteluelintä.

Viime syksyn postikiistan jäljiltä palkansaaja- tai työnantajapuolella ei välttämättä hurrata ajatukselle ulkopuolisesta sovitteluryhmästä. Sen sijaan muut liitot ovat jo tarjoutuneet tekemään sopimuksen ilman hoitajia. Niin tehtiin myös vuonna 2007, kun Tehy jäi sopimuksen ulkopuolelle.

Kuntatyönantajaa ajatus ei välttämättä houkuta. Sopimuksilla ostetaan työrauhaa. Olisiko järkevää jättää ostamatta hoitajien työrauha, jos jossain kohti työtaistelut muuttuvat jälleen mahdollisiksi?

Vuonna 2007 solmu johti hoitajien joukkoirtisanoutumisuhkaan ja lopulta palkankorotuksiin, joita työnantaja tuskin muistelee lämmöllä.

Juttua on korjattu klo 20.48 ja 20.55. Vuonna 2007 tilanne ei johtanut hoitajien lakkoihin, vaan joukkoirtisanoutumisuhkaan. Ehdotettu sote-sopimus olisi tullut voimaan jo vuonna 2022, ei 2023.

Lue myös:

Kunta-alan palkkaratkaisu täydellisessä umpisolmussa – kiista yli 400 000 palkansaajan työehdoista uhkaa jatkua syksyyn asti

Kunta-alalle ei löytynyt sopua – yli 400 000 palkansaajaa koskevat sopimukset siirtyvät huomenna sovittelijan pöydälle

Hoitajien esilläolo sapettaa muita kuntatyöntekijöitä – "Palkankorotukset kuuluvat kaikille", "Koko kunta-ala on kuopassa"

Kunta-alan neuvottelut alkoivat – osapuolet odottavat pitkää ja vaikeaa kevättä