1. yle.fi
  2. Uutiset

Miten taata turvallinen työpaikalle paluu etätyöntekijöille ja lomautetuille? – Yrityksissä suurin huoli liittyy riittämättömään testaukseen

Oppia turvallisuuskäytäntöihin kannattaa ottaa aloilta, joissa on tehty töitä läpi koko korona-ajan, kuten ruokakaupoista.

työsuojelu
henkilökuva
Helsinkiläisravintola Juuren omistajat valmistavat ruokatoimituksia koteihin ja työpaikoille, koska koronaviruksen iskiessä vararahastoa ei ollut. Osa lomautetuista työntekijöistä palaa kesäkuun alussa. Kuvasssa ravintoloitsija Jarkko Myllymäki.Mikko Koski / YLE

Suomalaista lähiruokaa tarjoavassa helsinkiläisravintolassa valmistaudutaan avaamaan ovet asiakkaille 1. kesäkuuta. Nyt siellä mietitään, mitä käytäntöjä omaksumalla se tapahtuisi mahdollisimman turvallisesti sekä nyt lomautettuna olevien työntekijöiden että asiakkaiden kannalta.

– Salityöskentelyssä ei voi pitää kasvosuojaimia, mutta pidetään etäisyyksiä asiakkaaseen ja pestään käsiä vielä normaalia enemmän, ravintola Juuren ravintoloitsija Jarkko Myllymäki kertoo.

– Kun henkilökunta menee ottamaan tilausta vastaan, niin he eivät jää siihen pöydän ääreen seisomaan vaan metrin, puolentoista päähän pöydästä. Meillä on myös puolitoista pöytää väliä aina seuraavaan pöytään. Olemme myös kahdessa kerroksessa, joten jos tulee rajoituksia asiakasmäärien suhteen, pystymme toteuttamaan niitä helpommin kuin pienemmät ravintolat.

Myös lämmön mittaamista henkilökunnalta töihin tultaessa on harkittu.

– Tarkoitus on, että käyttöön otettavat toimenpiteet käydään yhdessä henkilökunnan kanssa läpi ja keskustellaan asioista avoimesti.

Riittämätön testaus huolestuttaa yrityksiä

Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi 11.–12. toukokuuta yli 1 600 yritykseltä, kuinka turvallista työntekijöiden on palata etätyövaiheen jälkeen lähityöhön.

Suurin huoli kohdistui siihen, kuinka tehokkaasti ja kattavasti yhteiskunnassa pystytään tunnistamaan ja jäljittämään tartunnan saaneet. Yrityksistä 23 prosenttia arvioi, ettei tilanne Suomessa ole vielä hallinnassa muun muassa riittämättömän testauksen takia.

Viidennes yrityksistä piti julkisen liikenteen työmatkoja merkittävänä riskinä henkilöstön turvallisuudelle.

Yrityksistä 14 prosenttia oli huolissaan suojavarusteiden riittävyydestä. Osuus oli suhteellisen suuri huomioiden, että noin puolet ylipäätään tarvitsee niitä toiminnassaan.

Yhdeksän prosenttia yrityksistä koki, että fyysiset työskentelyolosuhteet eli omat toimitilat, desinfiointi, etäisyydet ja asiakaskontaktit eivät vielä olleet turvallisella tasolla ja että niitä täytyisi parantaa.

Miten arvioit tällä hetkellä riskejä työntekijöidenne turvallisen töihin paluun näkökulmasta?
Samuli Huttunen / Yle

EK:n koronakyselyssä epätietoisten vastaajien osuus oli varsin iso, mikä kertoo yritysten tarpeesta saada selkeämpää ohjeistusta turvallisista toimintatavoista.

EK:ssa kootaan parhaillaan turvallisuusasiantuntija Markku Rajamäen johdolla tällaista ohjeistusta.

– Olemme olleet yhteydessä lukuisiin yrityksiin ja hakeneet käytäntöjä myös ulkomailta. Enemmänkin kuin ohjeistus kyseessä on kokoelma hyviä käytäntöjä, joista on suositeltavaa koota oman yrityksen tapa hallita koronaan liittyviä riskejä. Kun haetaan riittävää turvallisuuden tasoa, se voi eri työpaikoissa koostua erilaisista yhdistelmistä toimenpiteitä ja käytäntöjä. Siksi malli ei välttämättä kaikkialla ole aivan sama.

Esimerkiksi työterveyslaitos (siirryt toiseen palveluun) ja EU ovat julkaisseet omat ohjeensa työhön paluun tueksi.

Konkreettiset toimet hälventävät pelkoja

EK:n Markku Rajamäki pitää ruokakauppoja hyvänä esimerkkinä siitä, miten työsuojelun toimilla on onnistuttu luomaan näkyvää turvallisuuden tunnetta sekä asiakkaille että työntekijöille.

– Siellä on ohjeistusta ja käsidesiä tarjolla ovelta lähtien. Henkilökunnalla on suojakäsineet sekä kassoilla pleksit. Kaikki henkii sitä, että täällä turva-asioita on mietitty.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalo kiittääkin työnantajapuolta siitä, että ruokakaupoissa toimittiin vastuullisesti ja järjestettiin työntekijöille suojavälineitä. Riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä on myös pyritty siirtämään vähemmän kontakteja vaativiin työtehtäviin.

Tällä hetkellä kauppojen työntekijöitä kuitenkin ahdistaa ajatus, että rajoitteiden purkamisen myötä asiakkaiden asenteet koronalta suojautumiseen höllentyvät.

– Jos nyt näyttää, että ihmisten suhtautuminen koronavirukseen höllentyy ja aletaan isoilla joukoilla rynniä kauppaan sisälle ja unohdetaan turvavälit, niin työnantajat voisivat tarvittaessa ja halutessaan rajata asiakkaiden määrää, jotka kerrallaan saavat olla kaupassa, Merja Vihersalo toivoo.

Työntekijät mukaan keskustelemaan työpaikan koronatoimista

Työterveyslaitos on suositellut koronan takia niin sanottujen varautumisryhmien perustamista työpaikoille.

Merja Vihersalo toivoo, että myös työntekijöiden edustajat otettaisiin niihin mukaan, vaikka työnantajan ei olisi sitä pakko tehdä. PAMin eri alojen työpaikkojen luottamushenkilöt eri puolilta maata ovat viestittäneet, että heitä ei ole otettu varautumisryhmiin mukaan.

– Jos varautumisryhmää ei työpaikalla ole, niin jo olemassa oleva työsuojelutoimikunta, jossa ovat sekä työnantajan että työntekijöiden edustajat voisi nyt korona-aikana kokoontua tiheämmin kuin normaalioloissa. Näin saataisiin aitoa vuoropuhelua.

Vastuu työsuojelusta on korona-aikanakin työnantajalla

Työsuojeluviranomaiset ovat huolissaan niistä työpaikoista, joissa ei täysin ole ymmärretty, että koronatoimet ovat työnantajan vastuulla olevia asioita.

– Tämä ei ole asia, jonka voisi ulkoistaa yksittäisellä työpaikallakaan mihinkään. Ei voi lukea jonkun laitoksen antamasta suosituksesta, että miten täällä toimitaan vaan täytyy itse kriittisesti tarkastella yrityksen työn järjestelyjä ja käytäntöjä sekä miettiä, miten voidaan minimoida koronaan liittyviä riskejä, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen vt. johtaja Eerik Tarnaala muistuttaa.

Keskeisimmät koronariskit liittyvät ihmisten kohtaamiseen.

– Käytännöt pitäisi käydä läpi ja erilaisilla järjestelyillä minimoida ne tilanteet, joihin liittyy jonkinlainen tartunnan leviämisen riski, Eerik Tarnaala toteaa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa arvioimaan tällaiset työhön liittyvät vaarat.

Lue seuraavaksi