1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. varhaiskasvatus

Pöpö muutti 3-vuotiaan Lilia Saksalan arjen, nyt hän palaa useimpien muiden tavoin hoitoon – päiväkodissa lapset saavat pussata ja painia, mutta leikkiä pitää pienissä ryhmissä

Helsingissä päiväkoteihin palaa ainakin 60 prosenttia lapsista samaan aikaan kun koulut avaavat ovensa. Turvavälejä ei lasten kesken vaadita.

varhaiskasvatus
Lilia keinuu
Henrietta Hassinen / Yle

Laiva!

Kesällä neljä vuotta täyttävän Lilia Saksalan mielestä pihan jättimäinen kiipeilylaiva on päiväkodissa parasta.

Tänään hän aikoo aloittaa sisällä heti kotileikin.

– Ja ateljeessa maalataan jotain tänään!

Tytön silmät hehkuvat. Niin kivaa on palata päiväkotiin kahden kuukauden tauon jälkeen. Myös paras kaveri tulee tänään päiväkotiin.

Aluksi poikkeusoloissa oli jännää ja erilaista, kun sai olla isän ja äidin kanssa kaikki päivät kotona.

Tyttö istui kaksi kuukautta isän rakentaman työpisteen vieressä olohuoneen ruokapöydän ääressä tai keittiössä etätöitä tekevän äidin vieressä omissa puuhissaan. Hän piirteli tai liimaili tarravihkoonsa tarroja. Usein hän katsoi lastenohjelmia tai leikki omassa huoneessa.

Vanhempien mukaan tyttöä alkoi kuitenkin ihmetyttää, miksi isä ja äiti koko ajan olivat koneella, eivätkä enää ehdi tehdä samanlaisia asioita kuin aiemmin kotona.

Arki oli muuttunut kertarysäyksellä kummalliseksi.

Onneksi äiti tai isä pystyivät viemään tyttöä ulos aamu- ja iltapäiväisin. Viikonloppuisin tehtiin pitkiä ulkoilureissuja. Isovanhempia tai muita sukulaisiakaan ei ole saanut tavata entiseen tapaan.

Sen pöpön takia.

Lilia keinussa.
Päiväkodissa on kivaa keinua. Henrietta Hassinen / Yle

Vanhempien näkökulmasta päivistä ja viikoista katosi rytmi, ajasta tuli yhtä pötköä.

Huono omatunto alkoi soimata vähän joka suunnasta: toisaalta tuntui, ettei pystynyt olemaan tarpeeksi tytön kanssa. Toisaalta luovuutta ja suunnittelua vaativat työt oli vaikea sovittaa yhteen kokkailujen ja lapsen tarpeiden kanssa.

– Aika meni kuitenkin yllättävän nopeasti ja jossain vaiheessa ajantaju katosi. Yhtäkkiä oli huhtikuukin mennyt, Laura Saksala kuvailee.

Vaikka vaikeaakin poikkeusolojen aikana oli, toisaalta vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että heistä oli mukava olla tytön kanssa normaalia tiiviimmin ja seurata hänen kehitystään läheltä myös arkipäivisin.

– On ollut mukava huomata, kuinka tytön kasvussa ja kehityksessä tapahtuu muutoksia parissakin kuukaudessa, isä Pekka Kastari toteaa.

Isä sanoo, että hänen arvostuksensa kasvatusalan ammattilaisia kohtaan on kasvanut entisestään, kun tyttö on ollut kotona poikkeusajan.

Vaikka kummankin työnantajat ovat olleet joustavia esimerkiksi töiden aikataulujen suhteen, vanhemmista on tuntunut, että he eivät ole pystyneet tarjoamaan tarpeeksi rakentavaa tai kehittävää tekemistä lapselle.

– Ja kyllä oman ikäisen seura on ihan erilaista kuin omien vanhempien, Kastari sanoo.

Myös tyttö itse alkoi kaivata pikku hiljaa myös omia kavereitaan.

Kun kotona isän ja äidin kanssa etätöissä olleelle tytölle tuli jotakin murhetta, isä kysyi mikä painaa mieltä, niin tyttö vastasi, että hänellä on kavereita ikävä.

"Ajattelimme, että tällä hetkellä on turvallista viedä lapsi päiväkotiin"

Tarkan harkinnan tuloksena Lilia Saksala onkin nyt päässyt päiväkotiin kahden kuukauden tauon jälkeen.

– Me ajattelimme alunperinkin, että toimimme suositusten mukaisesti. Nyt kun suositukset pitää lapsi kotona eivät ole enää ole voimassa, niin ajattelimme, että lapsen vieminen päivähoitoon tällä hetkellä on turvallista, Laura Saksala sanoo.

– Tämä on koko perheen, ja varmaan myös lapsen mielenterveyden, kannalta tässä vaiheessa paras ratkaisu, Saksala jatkaa.

Vanhemmille hallituksen suositukset toimivat kuitenkin vain yhtenä ohjenuorana, ja he seuraavat tarkasti muitakin tietoja, joita epidemian leviämisestä on saatavilla. Eli jos vanhempien oman arvion mukaan lasta ei olisi turvallista laittaa päiväkotiin, vaikka hallitus niin suosittelisi, häntä ei sinne laitettaisi.

– Tämä tilannehan voi kestää vaikka kuinka pitkään. Olemme valmistautuneet myös siihen, että tilanne voi muuttua pian, ja silloin otamme lapsen pois päivähoidosta uudelleen pois, sanoo Saksala.

Tytär otettaisiin päivähoidosta myös pois esimerkiksi jos joku päiväkodissa sairastuisi. Pelottaako vanhempia, että päiväkodista saisi koronatartunnan?

– Kyllähän se on ihan realistinen uhka, Saksala pohtii.

Perheessä kuitenkin kaikki ovat perusterveitä, eikä mahdollinen sairastuminen varsinaisesti pelota. Vaikka tyttö pääsee päiväkotiin, isovanhempia ei voi vieläkään tavata vanhaan malliin.

Päiväkodin portilla tytär päästää isänsä kädestä irti ja juoksee innoissaan päiväkodin pihassa leikkijäänsä odottavaan laivaan.

Lapsia ei irroteta päiväkodissa väkisin irti toisistaan

Lilia Saksalan tavoin suuri osa lapsista palaa koulujen avaamisen myötä päiväkotiin. Tarkkaa lukua esimerkiksi Helsingin kaupungilta ei pystytä kertomaan, mutta suomenkieliseltä puolelta noin 60 prosenttia päiväkotilapsista palaa päiväkotiin tämän viikon aikana.

Poikkeusolojen aikana helsinkiläisissä päiväkodeissa oli vain 20 prosenttia lapsista eli noin 7 300 lasta. Yhteensä varhaiskasvatuksen parissa on 28 000 helsinkiläistä.

Nyt kun päiväkoteihin temmeltää kertarysäyksellä moninkertainen määrä lapsia viime kuukausiin verrattuna, miten käytännössä päiväkodeissa pystytään noudattamaan valtioneuvoston, opetushallituksen, ministeriön ja kaupungin omia ohjeita?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeessa (siirryt toiseen palveluun) opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana kehotetaan:

Koulussa ja varhaiskasvatuksessa vältetään tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa.

Helsingin vs. varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Lehtonen sanoo suoraan, että turvavälejä ei voida pitää ja läheisiä kosketuksia lasten kesken ei kuitenkaan aiota rajoittaa.

Lasten välinen läheisen kanssakäymisen hillitseminen ei taida käytännössä onnistua?

– Ei. Mutta me toimimme pienissä ryhmissä. Ryhmät ovat kiinteät, ja tietyt aikuiset toimivat tiettyjen lasten kanssa ja he käyttävät aina samoja tiloja.

Eli jos lapset painivat, pussailevat tai leikkivät, niin heitä ei revitä pois toistensa päältä?

– Ei. Se on ihan mahdotonta, sanoo Lehtonen.

– Me noudatamme ohjeistuksia niin hyvin kuin se on mahdollista. Toisaalta me pidämme huolen siitä, että me noudatamme varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka taas tulee varhaiskasvatuslaista – eli sitä että lasten hoito on ammatillista, suunnitelmallista ja hyvää. Lapsia ei irroteta väkisin toisistaan, hän jatkaa.

Entä jos jollakin lapsella menee sormi suuhun, niin se saa siellä olla suussa?

– Kyllä, Lehtonen vastaa.

– Mutta me korostamme käsienpesua. Kun vanhemmat tuovat lapsen päiväkotiin, niin heidät on ohjeistettu pesemään huolellisesti kädet yhdessä lasten kanssa. Sen jälkeen vastuu käsienpesusta on henkilökunnalla. Niitä pestään niin hyvin ja usein kuin mahdollista aikuisen kanssa, Lehtonen jatkaa.

Päiväkodin aikuisten on kuitenkin pidettävä turvavälit, eivätkä he saa kahvitella samassa kahvihuoneessa. Kokoukset täytyy pitää etänä tai pienissä ryhmissä.

Lilia ja isä kävelemässä kohti päiväkotia.
Lilia Saksalan päiväkoti on kävelymatkan päässä.Henrietta Hassinen / Yle

Lasta ei tarvitse jättää portin pieleen aamulla

Onko väljissä tiloissa toimiminen mahdollista, jos yhtäkkiä vaikka kaikki tai suurin osa lapsista tulee päiväkotiin?

Monessa päiväkodissa on valmiiksi jo ahtaat tilat. Helsingissä päiväkotien suunnittelussakin lasketaan yhdeksän neliötä riittävän yhtä lasta kohden. Tuohon yhdeksään neliöön on laskettu mukaan kaikki tilat, vessat ja eteiset mukaan lukien.

Tähän vs. varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Lehtonen vastaa, että tilaa riittää, kun toiminta organisoidaan pieniin ryhmiin. Eteisiin mennään ja sieltä tullaan pienissä porukoissa ja porrastetusti.

Myöskään vanhemmat tai muut ylimääräiset henkilöt eivät saa oleskella tarpeettomasti päiväkodin tiloissa. Lapsia ei kuitenkaan tarvitse jättää portille tai ovensuuhun, jos eteisessä on tarpeeksi väljää.

– Ei missään nimessä, sanoo Lehtonen.

Päiväkodit arvioivat sen itse. Jos päiväkodissa on yksi eteinen, josta kulkee iso määrä ihmisiä niin päiväkoti ohjeistaa, miten vieminen ja tuominen voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti, Lehtonen sanoo.

– On myös hirveän tärkeää, että lasten viemisessä ja tuomisessa säilyy sensitiivisyys ja inhimillisyys. Se, että lapsella on turvallinen olo, kun hän jää päivähoitoon.

Pekka Kastari viemässä Lastaan liliania päiväkotiin.
Isä saa saattaa tyttären sisälle asti tuttuun päiväkotiin.Henrietta Hassinen / Yle

Maskia ei suositella, henkilökunnalle omat vaatteet mukaan

Hoitajia ja varhaiskasvatuksen opettajia puhuttaa muiden käytännön järjestelyiden ohella myös maskin käyttö. Naisvaltaisten alojen ryhmässä sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun) käydään kiivasta keskustelua maskin käytön tarpeellisuudesta päiväkodeissa.

– Maskien käytöstä ei ole suositusta varhaiskasvatuksessa. Yksittäistapauksista on ohjattu keskustelemaan työterveyden ja lähiesimiehen kanssa, sanoo varhaiskasvatuksen johtajan sijainen Ulla Lehtonen.

Opetushallituksen ohjeissa (siirryt toiseen palveluun)neuvotaan sekä henkilökuntaa että lapsia pitämään päiväkodissa ja vapaa-ajalla eri vaatteita. Hoitajat ja opettajat ovat jo ennen koronaa vaatineet kaupungin puolesta työvaatteita. Nyt työvaateasia puhuttaa erityisesti.

Lehtonen kertoo, että työvaatteita ei Helsingin kaupunki aio tarjota työntekijöille.

"On päivänselvää, että samat aikuiset eivät aina voi hoitaa lasta"

Varhaiskasvatuksen johtajan sijainen Ulla Lehtonen myöntää, että tavoite tutuista aikuisista, tutusta ryhmästä ja tutuista tiloista ei varmaankaan tule aina onnistumaan.

– On päivänselvää, että siihen ei ihan aina pystytä. Jos esimerkiksi lapsiryhmässä hoitajat sairastuvat, niin totta kai tilalle tulee sitten naapuriryhmästä joku muu.

Jos aikuinen tai lapsi sairastuu päiväkodissa ja sairastuminen on varmistettu koronaviruksesta johtuvaksi, Helsingin epidemiologinen yksikkö tiedottaa päiväkodin kautta siitä vanhemmille.

Poikkeusolojen aikana Helsingin päiväkodeissa paljastui yhteensä 18 tartuntaa, jotka jäljityksen perusteella olivat lähtöisin muualta kuin varhaiskasvatukselta, kertoo Lehtonen.

Osa päiväkodin henkilökunnasta on sairaslomalla, mutta Lehtonen ei tiedä tarkkaa määrää siitä, kuinka moni esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvista aikuisista on pois. Osa on vuosilomalla.

Parhaillaan lasketaan hoitoon tulevia lapsia ja kartoitetaan henkilökunnan määrää. Myös työnvälityspalvelu Seuresta valmistaudutaan tilaamaan työntekijöitä.

Kesällä useampi päiväkoti on auki kuin normaaleina kesinä, jotta väljyys säilyisi paremmin. Päiväkoti saattaa siis kesällä vaihtua, mutta tarkoitus olisi, että päiväkodin lapset ja aikuiset siirtyvät kesäpäiväkotiin yhdessä omana ryhmänään heille siellä erikseen osoitettuihin tiloihin.

Voit keskustella aiheesta 14.5. klo 23:een saakka.

15.5.2020 klo 8.23: Korjattu lastentarhanopettaja varhaiskasvatuksen opettajaksi.

Lue seuraavaksi