Osapuolten terveyden ja rahat vienyt riita hometalosta on jäänyt sovittelutuomarin mieleen: "Alle 100 000 euron riita-asioita ei pitäisi viedä oikeudenkäyntiin"

Tuomioistuinsovittelussa käräjäoikeuden tuomari auttaa osapuolia löytämään riitaan ratkaisun keskustelun keinoin ilman oikeudenkäyntiä.

tuomioistuimet
Kosteusmittari kiinnitettynä asunnon kattoon.
Esimerkiksi hometaloriidoissa oikeudenkäyntikulut voivat nousta jopa 100 000 euroon. Sovittelussa vastaava riita voi ratketa huomattavasti nopeammin ja halvemmalla. Kuvituskuvassa kosteusmittari.Arja Lento / Yle

Yksityisten ihmisten riita-asioissa sovittelu säästää kaikkien riidan osapuolten aikaa, rahaa ja mielenterveyttä. Näin uskoo kokenut (siirryt toiseen palveluun)(sovittelijat.fi) sovittelutuomari Antti Heikinheimo Helsingin käräjäoikeudesta.

Hänen sovitteluistaan noin 80 prosenttia on päättynyt sovintoon.

Siksi hän voi hyvällä omalla tunnolla suositella tuomioistuimessa tehtävää sovittelua oikeudenkäyntiä parempana vaihtoehtona.

– Alle 100 000 euron riita-asioita ei pitäisi viedä oikeudenkäyntiin. Niissä kustannus-, haitta-, riski- ja hyötysuhde on yksinkertaisesti liian huono, Heikinheimo sanoo.

Hometaloriidoissa on oikeudessa vain häviäjiä

Heikinheimolle on jäänyt mieleen etenkin hometaloriita, josta väännettiin oikeudessa viisi vuotta. Riita eteni aina korkeimpaan oikeuteen saakka. Talon myyjä tuomittiin maksamaan korvauksia, mutta hän olikin maksukyvytön.

Lopputuloksena riidan molemmat osapuolet olivat menettäneet omaisuutensa, yöunensa ja terveytensä. Lopulta he sovittelivat korvaukset ja maksujärjestelyt tuomioistuimessa. Sovittelussa osapuolet huomasivat, että heidän intressinsä olivatkin monilta osin samanlaiset eivätkä vastakkaiset.

– Hometaloriidan kulut oikeudessa voivat nousta noin 50 000 euroon molemmille osapuolille eli voivat olla yhteensä 100 000 euroa. Jos kumpikaan osapuoli ei voita, kulut menevät kummankin maksettaviksi. Lisäksi vuosien oikeudenkäynnin henkinen hinta voi olla suuri. Siksi hometaloriidoissa on usein vain häviäjiä, Heikinheimo toteaa.

Kun pohditaan, kannattaako riita-asia viedä oikeuteen, oleellista on niin sanottu riskinkantokyky. Heikinheimon mukaan yksityisten ihmisten riita-asioissa on mukana monesti ihmisiä, joiden talous ei kestä pitkäksi venyvästä oikeudenkäynnistä seuraavia maksuja.

– Useimmiten jo se tapahtuma, joka aiheuttaa riidan, esimerkiksi pieleen mennyt rakennusprojekti, ylittää osapuolten riskinkantokyvyn, Heikinheimo kertoo.

Jopa 100 000 euroa oikeudessa maksavaa hometaloriitaa vastaavan tapauksen sovittelu tuomioistuimessa maksaisi Heikinheimon mukaan alle 10 000 euroa per osapuoli. Tästäkin osan saa korvattua kotivakuutuksesta.

– Kotivakuutukseen kuuluvan oikeusturvavakuutuksen yleisin korvausmaksimi on 8 500 euroa, joten kulun saa korvattua lähes kokonaan. Osapuolille jää vain vakuutuksen omavastuu maksettavaksi, joka on usein 15 prosenttia vakuutuskorvauksesta, Heikinheimo toteaa.

Sovittelutuomari Antti Heikinheimo opettaa sovittelua muun muassa oikeustieteen opiskelijoille.
Sovittelutuomari Antti Heikinheimo opettaa sovittelua muun muassa oikeustieteen opiskelijoille. Antti Heikinheimo

Riita poikki yhdessä päivässä

Tuomioistuinsovittelu sopii sellaisiin asioihin, joissa ei ole tärkeää saada juridisesti perusteltua päätöstä. Sovittelussa on tavoitteena löytää keskustelemalla molemmille osapuolille riittävä ja heidän tarpeitaan vastaava lopputulos.

Sovittelussa ei kerätä todisteita, eikä pyritä näytön avulla osoittamaan, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Silti sovittelutuomarin vahvistama sovinto on yhtä pätevä kuin oikeuden päätös.

– Jos sovitaan, että Möttönen maksaa nyt Virtaselle 100 euroa korvausta, voi Virtanen kävellä sen paperin kanssa ulosottovirastoon ja periä rahat itselleen, Heikinheimo kuvailee.

Tuomioistuimessa käytävässä sovittelussa osapuolet usein palkkaavat asianajajan avustamaan itseään, mutta juristin taksamittari ei ehdi sovittelussa raksuttaa yhtä mittavasti kuin pitkässä oikeudenkäynnissä.

Sovittelun ennakkovalmistelujen jälkeen käytävä sovittelukeskustelu kestää yleensä yhden päivän. Kaikkiaan sovitteluprosessin kesto mitataan enintään kuukausissa, kun oikeudenkäynnit voivat viedä vuosia.

Sovittelun vaiheet -grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Riita johtuu monesti väärinkäsityksestä

Sovitteluun pääsee usein ruuhkasta kärsiviä käräjäoikeuksia nopeammin. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa sovittelua on alettu Suomen poikkeustilan aikana tehdä etäyhteyksien avulla.

Käytännössä käräjäoikeuden sovittelutuomarin puheille pääsee jättämällä vapaamuotoisen sovitteluhakemuksen paikalliseen käräjäoikeuteen. Myös tuomioistuin voi ehdottaa asian ratkaisemista sovittelulla.

Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee 30 sovitteluun perehtynyttä tuomaria. Heidän joukossaan Heikinheimo keskittyy yksinomaan sovitteluihin.

Osapuolet voivat joko itse tai asianajajan välityksellä laatia selvityksen siitä, mistä asiassa on kyse. Valmistelujen jälkeen tuomari kutsuu heidät seesteisesti sisustettuun sovitteluhuoneeseen keskustelemaan asian halki.

– Usein riita johtuu väärinkäsityksestä. Sovittelussa mennään pintaa syvemmälle, etsitään konfliktin todellista juurisyytä. Riita-asioissa on yleensä kyse muustakin kuin rahasta, Heikinheimo kertoo.

Hyvä sovittelija on hyvä kuuntelija

Tuomarin rooli on sovittelutilanteessa varsin erilainen kuin oikeussalissa. Sovittelussa tuomarin tehtävä on auttaa osapuolia ratkaisemaan riita itse. Tullakseen päteväksi sovittelijaksi tuomarit tarvitsevat aiheesta koulutusta.

– En voi suositella, että sovitteluun perehtymätön tuomari vetäisi sovitteluja, Heikinheimo sanoo.

Myös sovittelussa mahdollisesti mukana olevat asianajajat ovat erilaisessa roolissa kuin oikeussalissa. Hekin antavat osapuolten omalle keskustelulle tilaa.

Heikinheimon mukaan sovittelu vaatii tuomarilta tunneälyä, kärsivällisyyttä, kykyä ymmärtää, empaattisuutta ja taitoa rakentaa luottamus.

– Hyvä sovittelija on hyvä kuuntelija. Sovinnon onnistumista lisää kuulluksi tulemisen kokemus, Heikinheimo sanoo.

Länsi-Uudenmaan käräoikeudessa oikeussaleja on muutettu kodikkuutta henkiviksi sovitteluhuoneiksi.
Länsi-Uudenmaan käräoikeudessa oikeussaleja on muutettu kodikkuutta henkiviksi sovitteluhuoneiksi. Yleisissä tuomioistuimissa sovitellaan vain riita- ja hakemusasioita. Esimerkiksi rikosasioiden sovittelu on kuntien järjestämää palvelua.Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus

Tyytymättömyys sovintoon harvinaista

Koska sovittelussa osapuolet ratkaisevat konfliktin lopulta yhdessä, saattaa heidän yhteistoimintansa olla jatkossa helpompaa. Usein riita-asioissa osapuolet joutuvat olemaan tavalla tai toisella tekemisissä keskenään vielä sovittelun jälkeenkin.

– Hyöty voi olla myös konfliktien väheneminen ja ihmisten hyvinvoinnin lisääminen yhteiskunnassa, toteaa huoltajuusriitoja tutkinut oikeustieteen tohtori ja varatuomari Kirsikka Linnanmäki.

Sovittelussa riskinä voi olla se, että ihmiset syystä tai toisesta tyytyvät itselleen epäedullisiin ratkaisuihin. Siitä, kuinka usein sovittelussa saatuun ratkaisuun ollaan jälkikäteen tyytymättömiä ei ole tarkkaa tietoa.

– Minun kokemukseni mukaan tyytymättömyys on harvinaista. Asianajajat varmistavat, että päätös on päämiesten edun mukainen. Siksi suosittelen ottamaan asianajajan myös sovitteluun, Heikinheimo sanoo.

Oikeudenkäynnissä tuomari huolehtii siitä, että kumpaakin riidan osapuolta kohdellaan juridisesta näkökulmasta oikein. Sovittelun valitsevan onkin hyvä tiedostaa sovittelun erilaiset tavoitteet oikeudenkäyntiin nähden.

– Sovittelussa ei yleensä keskitytä oikeuksiin, ainakaan samalla tavalla kuin oikeudenkäynnissä. Ongelmia saattaa seurata siitä, jos sovittelu ei vastaakaan osapuolten odotuksia ja tarpeita. On tärkeää tietää ja saada tietoa siitä, mitä sovittelu on. Sovitteluun ei voi mennä samoilla odotuksilla kuin oikeudenkäyntiin, Linnanmäki toteaa.

Kaikkia asioita ei voida sovitella

Etenkin rikosasioiden sovittelusta on käyty kriittistä keskustelua. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 julkaisema raportti (siirryt toiseen palveluun)paljasti, että sovittelun vuoksi vakavastakin väkivallasta voi Suomessa selvitä ilman rangaistusta. Lähisuhdeväkivallan sovittelua kehitetäänkin edelleen.

Rikosasioita sovitellaan käräjäoikeuksien sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimissa sovittelutoimistoissa (siirryt toiseen palveluun). Rikosasioiden sovittelu on kuntien järjestämää maksutonta palvelua.

Toisin kuin riita-asioiden tuomioistuinsovittelussa, rikosten sovittelussa sovittelijalla ei tarvitse olla oikeustieteilijän taustaa. He ovat vapaaehtoisia sovitteluun perehtyneitä henkilöitä.

– Sovittelussa on kysymys vain vähän juridiikasta. Siksi maallikkokin voi sovitella rikosasioita, Heikinheimo tuumaa.

Sovittelun jälkeen rikosasiaa on mahdollista käsitellä myös oikeudessa. Sen sijaan tuomioistuimessa sovittua riita-asiaa ei enää voi viedä oikeuteen. Tosin huoltajuusriidassa tehtyä sopimusta voidaan tietyin edellytyksin muuttaa.

– Aina sovittelu ei ole paras mahdollinen menettely tai yksistään riittävä menettely. Toisaalta sovittelu on joustavaa, ja sitä voidaan räätälöidä erilaisten tapausten tarpeisiin. Tapauskohtainen arviointi on oleellista, Linnanmäki sanoo.

Koko maassa kuntien järjestämään sovitteluun viedään vuosittain noin 15 000 tapausta. Esimerkiksi kaikki Helsingin kaupungin omaisuuteen kohdistuneet alaikäisten tekemät rikosasiat menevät sovitteluun.

Sovittelu säästää yhteiskunnan resursseja

Sovittelu vaatii yhteiskunnan resursseja oikeudenkäyntiä vähemmän. Säästöä syntyy prosessin nopeuden ja yksinkertaisuuden myötä.

– Syntyy paljon säästöä, kun näytön hankkimiseen ja todisteluun liittyvät kulut jäävät pois, arvioi perheasioiden sovittelua tutkinut, filosofian tohtori Vaula Haavisto.

Tarkkoja laskelmia tai tutkimusta sovittelun tuomista säästöistä yhteiskunnalle ei Suomessa kuitenkaan ole tehty.

– Lontoossa sijaitsevan sovittelukeskuksen CEDR:n (siirryt toiseen palveluun)arvion mukaan säästöt yhteiskunnalle voivat olla erittäin merkittäviä, kertoo Heikinheimo.

Sovittelun lisääminen on nyt kolmatta kertaa hallitusohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) (valtioneuvosto). Esimerkiksi vuonna 2010 Suomessa rekisteröitiin 60 tuomioistuinsovittelua, kun viime vuonna niitä oli jo 2 000.

Näistä noin puolet on huoltajuusriita-asioita ja puolet muita asioita, kuten rakentamiseen, asumiseen ja naapuruuteen liittyviä riitoja. Keskimäärin noin 70 prosenttia tuomioistuinsovitteluista päättyy sovintoon.

Oikeuslaitosten kulttuuri muutoksessa

Oikeuslaitosten suhtautuminen sovitteluun muuttuu koko ajan myönteisemmäksi. Niiden välillä on silti yhä suuria eroja siinä, kuinka usein riita-asiat viedään sovitteluun. Esimerkiksi entisessä Espoon käräjäoikeudessa sovitteluun vietiin noin 30 prosenttia riita-asioista, kun joissain käräjäoikeuksissa riita-asioista sovitellaan vain muutamia prosentteja.

Useissa käräjäoikeuksissa on ryhdytty toimiin sovittelun lisäämiseksi. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa on nyt meneillään sovitteluprojekti, jonka myötä osa entisistä oikeussaleista muuttuu rauhallista ilmapiiriä tavoitteleviksi sovitteluhuoneiksi. Lisäksi henkilökunta saa sovittelusta koulutusta.

Helsingin käräjäoikeudessa tavoitteena on kasvattaa sovittelun määrää tuntuvasti seuraavan 10 vuoden aikana. Myös monissa muissa Suomen käräjäoikeuksissa, kuten Oulun ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa toimintaa on kehitetty sovittelun lisäämiseksi.

– Suomi on nyt ihmisten välisessä sovittelussa edelläkävijä. Muutos tapahtuu, kun käräjäoikeuksien laamanneilla on yhteisymmärrys sovittelun edistämisestä. On hienoa olla mukana tekemässä muutosta, Heikinheimo hehkuttaa.

Voit keskustella aiheesta 1785. klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Jokaisesta tuomarista ei ole sovittelijaksi – vaatii luonnetta kesyttää perhekiistat ja hometaloriidat: "Arjenkin riidoissa pyrin saamaan ihmisiä sovintoon"

Käräjäoikeudet haluavat lisätä riitojen sovittelua ilman oikeudenkäyntiä – sovittelu vakiintuu yllättävän hitaasti

Onko se totta? Miljoonien eurojen ja vuosien oikeusriidat voidaan sovitella päivässä – Ihmejuristi tuo Amerikasta Suomeen uutta sovittelua

Päivi Happonen: Mitä järkeä on antaa anteeksi? – Yhä useampi rikollinen haluaa kohdata uhrinsa ja sovitella tekoaan