Syntyvyys laskee, mutta pikkukunta tekee historiansa suurimman investoinnin lapsiperheisiin – kunnanjohtaja: "Kaikkea ei voi rahassa mitata"

Reilun 10 000 asukkaan Muurame ui vastavirtaan. Kunta ei karsi, vaan laittaa rahaa kouluihin ja päiväkotiin.

lapsiperheet
Lapsia kiipeilytelineessä
Lapsiperheiden palvelut kohenevat Isolahden kylässä uuden päiväkotirakennuksen myötä.Simo Pitkänen / Yle

Tiedäthän sen uutisen, jossa kerrotaan että kunta aikoo kehittää kouluverkkoaan? Sama tarina on kuultu viimeisen 30 vuoden aikana jo satoja kertoja ympäri Suomen.

Myös lopputulos on tuttu: maaseudun kyläkoulut lakkautetaan ja oppilaat kuskataan kunnantalon viereen rakennettuun uuteen komeaan koulukeskukseen.

Suomen kyläkouluista on lakkautettu viimeisten 30 vuoden aikana reilu 90 prosenttia. Trendi on ollut perustaa suuria kouluja pienten tilalle.

Perusteluna maaseutukoulujen lakkauttamisille on käytetty sekä säästöjä että syntyvyyden laskua.

Isolahden koulu.
Isolahtelaiset Tomi Poikola (vasemmalla) ja Aino Palokangas pohtivat jo muun muassa kerhotoimintaa uuden päiväkodin tiloihin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Ilvesmäki (keskellä) sanoo, että keskustelut luottamushenkilöiden ja kyläläisten välillä ovat erittäin tärkeitä ennen kuin päätöksiä tehdään.Simo Pitkänen / Yle

Keski-Suomessa reilun 10 000 asukkaan Muurame tietää ennusteet, mutta ei lakkauta kouluja vaan tekee kuntahistoriansa isoimmat investoinnit, liki 20 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen.

Yksi syy on usko tulevaisuuteen, sanoo kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Mika Ilvesmäki.

– Päätöksen pohjana on se, että kunnalla on tulevaisuus. Me haluamme satsata siihen ja näemme, että nämä pystytään myös maksamaan.

Kylälle päiväkoti ja lisätilaa koululle

Muuramen Isolahdessa on 500 asukasta. Kylästä ajaa noin vartissa sekä kuntakeskukseen että lähimpään kaupunkiin Jyväskylään.

Viime vuosina alueelle on rakentanut kotinsa useampi perhe ja päiväkoti-ikäisten määrä on liki kaksinkertaistunut.

Päivähoitoa tarvitsee nelisenkymmentä lasta, joista osa on kuljetettava hoitoon muualle. Nykyinen ryhmäperhepäivähoito toimii rivitalon päätyasunnossa, jossa ei ole tilaa kaikille.

Isolahden lastentarha
Isolahden nykyiseen ryhmäperhepäivähoidon tilaan ei mitenkään mahdu kaikki kylän eskarit ja päiväkoti-ikäiset.Simo Pitkänen / Yle

Kolme vuotta sitten perheensä kanssa Isolahteen muuttanut Aino Palokangas sanoo, että kylälle on ollut helppo asettua.

– Meidät on otettu vastaan lämpimästi ja ihmisiin on ollut helppo tutustua. Täällä on vireä kyläyhteisö ja elämää, mutta myös omaa rauhaa.

Lapset voivat käydä alakoulun omalla kylällä, mutta yläasteelle ja lukioon kuljetaan koulukyydillä Muuramen keskustaan 20 kilometrin päähän.

Tänä vuonna Isolahteen rakennetaan hirsinen päiväkoti, ruokala sekä lisätilaa koululle. Hintalappu on parin miljoonan euron tuntumassa.

Lisäksi kuntakeskuksessa Mäkelänmäen alakoulu uusitaan kokonaan. Noin 15 miljoonalla saadaan tilat yli 600 oppilaalle. Vajaan 200 oppilaan Kinkomaan alakoulu remontoidaan reilulla parilla miljoonalla eurolla tulevina vuosina.

Isolahden koulu.
Isolahden koulu on kolmiopettajainen ja oppilaita on noin 50. Vuonna 2003 valmistuneessa laajennuksessa koulu sai liikuntasalin, tämän vuoden aikana rakentuu ruokasali. Simo Pitkänen / Yle

Kuntien kouluverkkopäätöksiä seuraavat Opetushallitus ja aluehallintovirastot. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola yllättyy kuullessaan Muuramen ratkaisusta.

– Sehän on hyvä ja lapsiystävällinen uutinen! Olisin veikannut, että kuntakeskukseen rakennetaan iso keskuskoulu ja muiden toiminta lakkautetaan.

Lehtolan veikkaus perustuu siihen, että 90-luvulta lähtien kunnat ovat palveluverkkoja muokatessaan ennakoineet lapsimäärän vähenemistä sulkemalla maaseutukouluja.

Kiivaimmiillaan kouluja on lakkautettu 100 koulun vuosivauhdilla. Ajan kuluessa ovet on suljettu myös tuhansilta elinkelpoisilta kouluilta, sanoo Lehtola.

– Tällaiset Muuramen kaltaiset päätökset ovat niin taloudellisesti, hyvinvoinnillisesti kuin pedagogisesti viisaita päätöksiä, jotka luovat myös pohjaa kunnan elinvoiman kasvulle.

Tuoko keskittäminen säästöjä?

Lehtolan mukaan kunnissa on ollut vallalla tehoneliö-periaate, eli rakennetaan isoja kouluja, että saadaan pienemmällä resurssilla mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. On siis menty kiinteistö, ei lapsi edellä.

– Keskittämisratkaisuille on tullut hintaa myös lasten sosiaalisen ja psyykkisen terveyden kannalta. Lasten erittäin kalliiden korjaavien psyko-sosiaalisten palvelujen tarve on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla.

Yleinen perustelu pikkukoulujen lakkauttamiselle on ollut se, että säästetään seinistä, mutta panostetaan opetuksen laatuun.

Perustelu ontuu, sillä valtakunnallisesti vuosina 1995–2014 (siirryt toiseen palveluun)(Tilastokeskus) perusopetuksen menot oppilasta kohden kasvoivat liki 113 prosenttia.

Seinistä säästäminen on näkynyt myös oppimistuloksissa. 2010-luvulla Suomen Pisa-tulokset ovat kääntyneet laskuun ja vuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun) ensimmäistä kertaa niissä oli nähtävissä alueellisia osaamiseroja.

– Maaseutuvaltaisilla alueilla osaamistaso oli heikompaa kuin pääkaupunkiseudulla, jossa lapsilla on edelleen aito lähikoulu, sanoo Lehtola.

Isolahden koulu
Muuramen Isolahden koulu on ollut toiminnassa 1920-luvun lopusta lähtien. Simo Pitkänen / Yle

Muurame on sen verran pieni kunta, että kaukaisimmaltakin kuntarajalta keskustaan ajaa puolessa tunnissa. Lain mukaan alakoululaisten koulumatka saa kestää enimmillään 2,5 tuntia päivässä.

Koululaisten keskittäminen kuntakeskukseen ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa päättäjien listalla, sanoo Ilvesmäki.

– Sille ei ole ollut mitään perusteita, eikä ole vieläkään. Näitä investointeja pohtiessamme lapset olivat tärkein asia. Samalla miettimme myös asuinalueiden ja kylien elinvoimaisuutta.

"Jos koulu viedään, ajetaan kylä alas"

Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho huomauttaa, että kunnan kaavoittamille reilun kokoisille tonteille Isolahteen on helpompi saada asukkaita, kun taataan, että palvelut alueella pysyvät.

– Kouluhan on voimavara eikä rasite. Jos koulu viedään, ajetaan kylä alas.

Muurame teki laajat selvitykset päätösten vaikutuksista ennen kuin investoinnit lyötiin lukkoon.

Katujyrä tasoittaa hiekkaa uudelle tienpohjalle.
Uudelle päiväkodille rakennetaan jo tietä. Maalämmöllä lämpiävä hirsirakennus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden puolella.Simo Pitkänen / Yle

Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (siirryt toiseen palveluun) (Unicef) vuodesta 1991 lähtien. Se on perustuslakiin verrattavissa oleva sopimus, jonka pitäisi taata se, että lasta kuunnellaan, kun tehdään häntä koskevia päätöksiä.

Kouluverkosta päätettäessä olisi siis aina arvioitava, mitkä ovat päätöksen sosiaaliset, terveydelliset ja pedagogiset vaikutukset lapseen.

Tätä lapsivaikutusarvioinniksi kutsuttavaa työkalua on käytetty viime vuosikymmeninä hyvin harvoin kuntien kouluverkoista päätettäessä.

Muuramessa nämä arvioinnit tehtiin, sanoo Ranta-aho.

– Dataa päätöksentekijöille voidaan tuottaa monella tavalla. Voidaan esimerkiksi laskea millaisen säästön koulun lopettaminen tuo, mutta kaikkea ei voi rahassa mitata.