Minne ovat merirosvot kadonneet? Eivät minnekään, arvolastia vaanitaan edelleen Afrikan ja Aasian vesillä

Merirosvojen katoamisesta ehdittiin jo iloita, mutta nyt rikolliset näyttävät tehneen paluun, kertovat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

merirosvous
Somalimerirosvoja.
Somalimerirosvot kaappasivat menestyksekkäästi kauppa-aluksia ja anastivat niiden lastia 1990- ja 2010-lukujen taitteessa. Nyt vesillä operoivat nigerialaiset rikolliset. AOP

Marshallinsaarten lipun alla kulkeva Ingrid K -hinaaja on pulassa Norsunluurannikolla. Kanootilla melova ryöstäjä on hiipinyt alukseen aamuyön hiljaisuudessa.

Miehistö havaitsee tunkeilijan ja karkottaa hänet kannelta. Merirosvon saaliiksi jää yksi kännykkä.

Kolme viikkoa myöhemmin säiliöalus Lana on merellä Nigeriassa, Bonny Islandin edustalla. Kymmenen hengen joukkio tulittaa Liberian lipun alla kulkevaa Lanaa pikaveneestä.

Merirosvoilla on AK-47-rynnäkkökiväärit. Miehistö lähettää hätäkutsun ja nostaa nopeutta. Kuluu vajaa tunti, ja piraatit luovuttavat.

Somalialaisia merirosvoja.
Itäisen Afrikan vesiä hallitsevat nyt somalien sijaan nigerialaiset rikolliset. AOP

Edellä mainitut esimerkit voisivat olla toimintaelokuvasta, vaikkapa muutaman vuoden takaisesta Tom Hanksin tähdittämästä ja tositapahtumiin perustuvasta Captain Phillips (siirryt toiseen palveluun) -filmistä.

Tapaukset on kuitenkin poimittu meririkollisuutta tarkkailevan International Maritime Bureaun eli IMB:n raportista tammi-maaliskuulta (siirryt toiseen palveluun).

Ankkuriketjussa kiipeilystä täsmällisiin kommandoiskuihin

Välikohtausten vakavuus vaihtelee.

Yksittäiset machete-veitsin varustautuneet yrittäjät livahtavat alukseen ankkuriketjua pitkin ja pakenevat hälytyssireenin soidessa. Vakavimmillaan miehistö siepataan tai tapetaan laukaustenvaihdossa merellä.

Vielä vuosi sitten merirosvouksen väheneminen kuului Afrikan myönteisiin uutisiin. Somalian vesillä Adeninlahdella ja muualla Intian valtamerellä oli vuonna 2019 rauhallisinta 25 vuoteen (siirryt toiseen palveluun).

Tänä vuonna välikohtauksia on raportoitu jo 47. Rikoksia on lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Grafiikka kertoo merirosvohyökkäysten määrät vuosilta 1993–2020. Luvut vaihtelevat 90–169 välillä. Vuoden 2020 osalta graafissa on arvio koko vuoden määrästä ensimmäisen neljänneksen perusteella. Arvion perusteella määrä olisi vähän suurempi kuin viime vuonna. Lähde: IMB Piracy Reporting Centre.
Renja Nurmi / Yle

Merirosvousta tutkiva politiikan professori Brandon Prins Tennesseen yliopistosta sanoo Ylelle sähköpostihaastattelussa, että vaikka merillä on yleisesti ottaen turvallista, jotkin vesialueet ovat vaarallisia.

– Hyökkäykset ovat lisääntyneet eniten Guineanlahdella. Niitä tekevät nigerialaiset piraatit. Tekijöitä tulee erityisesti Nigerjoen suistoalueelta, Deltan osavaltiosta.

Prinsin mukaan Afrikan väkirikkaimman valtion ongelmat – poliittinen korruptio, köyhyys ja yleisemmin sekä itäisen että läntisen Afrikan epävakaus – ulottuvat merille saakka.

Taloustaantuma voi ajaa rikollisuutta merille

Professori Brandon Prins kirjoittaa analyysissaan The Conversation-uutissivustolla (siirryt toiseen palveluun), että taloustaantuma syventää köyhyyttä ja tämä puolestaan ajaa rikollisia vesille.

Koronapandemian ennustetaan kääntävän kehitysmaidenkin taloudet laskuun, esimerkiksi Nigeriaan povataan pahinta lamaa 30 vuoteen (siirryt toiseen palveluun).

Hieman yllättäen alkuvuonna alusten kimppuun on käyty myös Perussa.

Prins selittää ilmiötä kirjoittamalla, että syyt ovat osin samoja kuin Afrikassa. Taloudellinen epävakaus on lisääntynyt. Alueen laivareitit ovat olleet kuitenkin huomattavasti turvallisempia kuin Afrikan vesillä.

– Perun ja eteläisen Amerikan tilannetta seurataan erityisen tarkoin, kertoo IMB:n varajohtaja Cyrus Mody puhelinhaastattelussa Lontoosta.

Yhtälö toimii myös toisin päin. Kun Somalian tilanne rauhoittui, merirosvot palasivat rantaan.

Grafiikka siitä, minkä maiden vesillä tehtiin valtaosa merirosvohyökkäyksistä tammi-helmikuussa 2020. Nigeria 11, Indonesia 5, Intia 5, Singaporensalmi 5, Angola 3, Benin 3, Peru 3. Lähde: ICC International Maritime Bureau.
Renja Nurmi / Yle

Miinalaiva Pohjanmaakin auttoi merirosvojahdissa

1700-luku oli merenkulun ja merirosvouksen kulta-aikaa. Piraatit iskivät valtaushakansa alusten puisiin kylkiin. 2000-luvun somalimerirosvot nousivat kauppa-aluksiin pikaveneistä.

Esimerkiksi vuonna 2009 somalipiraatit hyökkäsivät yli 200 alukseen. Onnistuneita kaappauksia oli 68, ja lunnasvaatimukset liikkuivat kymmenissä miljoonissa.

Ison-Britannian merijalkaväki pidättää merirosvoja Intian valtamerellä
Britannian merijalkaväki pidättämässä merirosvoja Intian valtamerellä. Osa hyökkäyksistä on hyvin suunniteltua. Tuolloin joukkioilla saattaa olla esimerkiksi miehistön antamaa sisäpiirin tietoa aluksen lastista tai reitistä. Dave Jenkins / AOP

Adeninlahden ja muun Intian valtameren vedet muuttuivat vuosikymmenen vaihteessa niin rauhattomiksi, että useat valtiot lähettivät alueelle omia valvonta-aluksiaan.

Myös suomalainen miinalaiva Pohjanmaa osallistui kansainväliseen Atalanta-operaatioon vuonna 2010 (siirryt toiseen palveluun). Operaatio jatkuu yhä.

Kun merien saalis vähenee, sitä haetaan maista. Osa merien rikollisista on vaihtanut kannattavammalle toimialalle, ihmissalakuljetukseen.

Epävarmuus maissa vähentää merten valvontaa

Professori Brandon Prins Tennesseen yliopistosta sanoo, että koronaviruksen aiheuttama epävarmuus vaikuttaa myös merenkulkuun.

– Hallitukset suuntaavat voimavarojaan maihin merivalvonnan sijasta. Ainakin epäsuorasti korona saattaa lisätä merirosvousta, Prins arvioi.

Jos merirosvouksen valvonta lievenee samalla kun heikko taloustilanne ajaa ihmisiä rikollisuuteen, merirosvot menevät sinne, missä alukset liikkuvat.

IMB:n tilastojen mukaan myös rahti ratkaisee. Kalastusalukset ja hinaajat saavat kulkea suhteellisen rauhassa.

Nigerian öljyä kuljetetaan meriteitse. Öljyn kaltainen arvolasti on rikoksen ja riskin arvoinen saalis.

Perulaissatamasta uusi hyökkäysten kohde

Myös hyökkäysten toteutuspaikka vaihtelee. Perun Callaossa laivoista ryövätään arvolasteja satamassa, kun taas Nigeriassa iskuja tehdään avomerellä.

Ja rikos kannattaa. Yritysten ja varustamojen tappiot olivat modernin merirosvouksen kukoistuskaudella jopa 13–16 miljardia euroa vuodessa.

Sekä laivateknologia että aseet ovat kehittyneet 1990- ja 2000-lukujen merirosvouksen huippuvuosista.

Nykyajan piraatti käyttää pääkallohuivin sijasta pimeänäkölaseja ja GPS-paikannusta. Yhteydenpito on helppoa älypuhelimella.

Esimerkiksi somalimerirosvot suosivat emoaluksia, joilta tehdään nopeita iskuja pienillä ja nopeilla pikaveneillä.

Helikopteri laskeutuu Adeninlahdella Kiinan merivoimien harjoituksissa. .
Kiinan merivoimat harjoittelevat partiointitehtävissä Adeninlahdella. Nyt merirosvousta on eniten Afrikan länsipuolen vesillä. Reittiä Nigeriasta Angolaan kutsutaan "merirosvokäytäväksi" tai "sieppauskäytäväksi". AOP

Piraatit pyritään saamaan nyt tuomiolle

Modernin merirosvouksen huippuvuosina rikollisia rohkaisi se, että teoista ei juurikaan rangaistu.

Sekasortoisissa maissa oikeuslaitosten ja merivartiostojen toiminta oli puutteellista tai olematonta. Merirosvot vain palautettiin rannalle, ja he saattoivat lähteä uuteen ryöväysyritykseen jo samana päivänä.

Merten kissa ja hiiri -leikki oli loputonta ja valvottavat merialueet valtavia.

Tämä asia on professori Brandon Prinsin mukaan muuttunut, parempaan päin.

– Somaliassa on käsitelty merirosvoussyytteitä ja tekijöitä toimitettu vankiloihin. Nigeriassa on säädetty rikollisuudenalaa koskevia lakeja, hän sanoo Ylelle.

YK on tehnyt yhteistyötä muun muassa Kenian ja Seychellien kanssa. Maissa on perustettu erityisiä vankiloita merirosvoille.

Oikeudenkäynnit ovat kuitenkin edelleen mutkikkaita. Joukkioissa voi olla monien maiden kansalaisia. Todisteiden keruu ja todistajien kuuleminen on hankalaa.

"Ei Suomikaan toivo Nigerian laivastoa vesilleen"

IMB:n varajohtaja Cyrus Mody sanoo Ylelle, että merirosvojen suosiman Guineanlahden vedet ovat täynnä tyrskyjä myös poliittisesti. Nigeria on vahva aluevalta, Somalia oli romahtanut valtio.

– Somalia pyysi muita avukseen. Guineanlahden valtiot ovat suvereeneja. Ne eivät halua vieraita aluksia aluevesilleen, vaikka tarvetta kansainväliselle yhteistyölle toki on. Ei Suomikaan toivota Nigerian laivastoa automaattisesti tervetulleeksi omalle alueelleen, kärjistää varajohtaja Mody.

Hänen mukaansa merivalvontaa voitaisiin parantaa esimerkiksi kansainvälisillä harjoituksilla tai koulutuksilla.

Jutun alussa mainitut hinaaja Ingrid K ja säiliöalus Lana näyttävät jatkavan matkaa ongelmitta. Ingrid K on alusten liikkeitä seuraavan Vesselfinder.com -sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun)Etelä-Afrikassa Kapkaupungin satamassa ja Lana matkalla Ghanassa sijaitsevaan Teman satamaan.

Juttuun on haastateltu myös Merivoimien tiedotuspäällikköä Annele Apajakaria.

Lisää aiheesta:

Merirosvot kaappasivat 12 miehistön jäsentä kauppa-alukselta Nigerian aluevesillä (2018)

Ihminen on mustaa kultaa arvokkaampi saalis – Merirosvot jahtaavat öljyä ja lunnaita nyt Guineanlahdella (2016)

Aiheesta muualla:

The Ulkopolitist: Jotain samaa, jotain uutta: Merirosvot Länsi-Afrikan Guineanlahdella (siirryt toiseen palveluun) (2018)