Kontulalainen Abdultawab Qaderzada: "Alkuun en puhunut sairastumisestani" – Itä-Helsinki pomppaa silmille koronatartuntojen määrässä, mutta tilastot eivät ole koko totuus

Apulaispormestareiden mukaan alueelliset erot on syytä selvittää, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä todettujen tartuntojen kokonaismäärät Helsingissä ovat varsin maltillisia.

koronavirus
Läheisten ja oma sairastuminen pysäytti kontulalaisen Abdultawab Qaderzada koronaviruksen vakavuuteen. Hän muistuttaa, että kaikkien tulee noudattaa annettuja sääntöjä.
Läheisten ja oma sairastuminen pysäytti kontulalaisen Abdultawab Qaderzada koronaviruksen vakavuuteen. Hän muistuttaa, että kaikkien tulee noudattaa annettuja sääntöjä. Petteri Sopanen / Yle

Kontulassa asuva Abdultawab Qaderzada mietti alussa, mikä todennäköisyys on sairastua koronaan.

– Tuli herätys, kun tartunta osui lähipiiriin: tämä on oikeasti vakava tauti. Äiti ja isä joutuivat koronatartunnan takia teho-osastolle. Sain koronan itsekin, mutta siitä on jo kuukausi aikaa.

Kontula on yksi niistä alueista Helsingissä, missä on paljon koronatartuntoja.

Postinumeroalueista eniten tartuntoja on juuri Kontula-Vesalan alueella, josta on raportoitu 202 tapausta 6. toukokuuta mennessä. Toisena on Etelä-Vuosaari, 116 tapausta, ja kolmantena Itäkeskus-Marjaniemen alue sekä Pihlajamäki, molemmissa 57 tartuntaa. Koko Helsingin alueella oli todettuja tartuntoja yhteensä 2 249 kappaletta 12. toukokuuta mennessä.

Lisää Qaderzadan ja Kontulan ostarilla haastateltujen ihmisten ajatuksia koronasta voit lukea hiukan alempaa.

Kartta koronatartunnoista Helsingissä postinumeroalueittain.
Laura Merikalla/Yle

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa sekä kultuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar toteavat, että on tärkeä seurata tartuntoja alueellisella tasolla, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta.

Esimerkiksi yksittäisen vanhusten hoivakodin tai seniorikeskuksen luvut voivat nostaa jonkin kaupunginosan tilannetta, vaikka muutoin alueella ei olisi paljon tartuntoja.

– Samoin juhlat, esimerkiksi häät tai syntymäpäivät, joihin on kokoontunut enemmän väkeä, ovat nostaneet yksittäisen alueen lukuja, Razmyar sanoo.

Itä-helsinkiläisten ajatuksia koronasta

Koronatapauksien määrä on painottunut Itä-Helsinkiin. Kysyimme Kontulan ostarilla ihmisten ajatuksia koronasta ja vaikutuksesta heidän elämäänsä.

Abdultawab Qaderzada, Kontula, Helsinki

Työssään apulaismyymäläpäällikkönä Abdultawab Qaderzada on joutunut pohtimaan sitä, ettei tiedä kenellä liikkeeseen kävelevällä on korona. Hän pitää suojatumista tärkeänä, käsien desinfiointia ja käsineiden käyttämistä sekä huolehtii siitä, ettei liikkeessä ole liikaa asiakkaita.
Työssään apulaismyymäläpäällikkönä Abdultawab Qaderzada on joutunut pohtimaan sitä, ettei tiedä kenellä liikkeeseen kävelevällä on korona. Hän pitää suojatumista tärkeänä, käsien desinfiointia ja käsineiden käyttämistä sekä huolehtii siitä, ettei liikkeessä ole liikaa asiakkaita.Petteri Sopanen / Yle

Minusta tuntuu, että alussa tilannetta ei otettu vakavasti ja Suomessa reagoitiin aika myöhään. Kokonaisuutena kuitenkin aika hyvin hoidettu, olen aika tyytyväinen hallitukseen. Kaupungit voisivat kantaa enemmän vastuuta esimerkiksi ihmisten taloudellisista kärsimyksistä, kaikki ovat kuitenkin veronmaksajia.

Olen vähän huolestunut. Meillä on lama-aika, miten talous tästä nousee, ei ainakaan verotus laske.

Vanhemmat ihmiset voivat kärsiä tosi pahasti, nuoremmille ei tule juuri mitään. Isäni kuuluu riskiryhmään, hänellä on astma. Välillä mietimme oikeasti, toipuuko hän. Molemmat vanhempani ovat nyt paremmassa kunnossa.

Alkuun en puhunut sairastumisestani. Tuntui, että olen joku kriminaali, kun minulla on ollut korona. Ihmiset eivät osaa käsitellä, sairastuminen on osalle häpeän aihe. Minua se ei häiritse, olen kokenut koko elämäni syrjintää. Silti tuntuu väärältä, että pidetään rikollisena tai vääränlaisena, kun et voi asialle mitään.

Yi Leppäniemi, Vesala, Helsinki

Vesalalaisella Yi Leppäniemellä on kaksi kouluikäistä lasta, nuorempi heistä oli äitinsä mukana asioilla. Leppäniemi pitää koulujen alkamista hyvänä ja toivoo myös ohjatun harrastustoiminnan alkamista.
Vesalalaisella Yi Leppäniemellä on kaksi kouluikäistä lasta, nuorempi heistä oli äitinsä mukana asioilla. Leppäniemi pitää koulujen alkamista hyvänä ja toivoo myös ohjatun harrastustoiminnan alkamista.Petteri Sopanen / Yle

Olen saanut tarpeeksi tietoa. Aiemmin olin kaksi päivää etätöissä, nyt olen kokonaan etänä ja samalla lasten kanssa kotona.

Hyvä, että koulut alkavat. Etäopetus on toiminut erittäin hyvin ja opettajat ovat valmistautuneet hyvin, mutta vanhemmille on tullut lisähommia, kun teemme läksyt yhdessä lasten kanssa.

Myös lasten harrastukset ovat jääneet, aiemmin niihin kului viisi päivää viikossa. Nyt on ollut enemmän aikaa, kun ei tarvitse kuskata lapsia harrastuksiin. En kuitenkaan toivo tästä pysyvää, sillä lapsille on tärkeä nähdä kavereita.

Toistaiseksi on ollut turvallista. Pelottavampaa on, kun osalla on maskit päässä. Toivottavasti olemme menossa parempaan suuntaan liikkumisen rajoittamisessa. Verot nousevat, siinä näkyy korona lähiaikoina.

Pirjo Rekorius, Kontula, Helsinki

Kontulalaisen Pirjo Rekoriuksen mielestä tiedottamista ja rajoituksia on ollut riittävästi. Hän on jo väsynyt ja kaipaa ravintoloiden aukenemista. Hän syö harvoin ulkona, mutta hänestä on kiva käydä istumassa ja juomassa siideriä.
Kontulalaisen Pirjo Rekoriuksen mielestä tiedottamista ja rajoituksia on ollut riittävästi. Hän on jo väsynyt ja kaipaa ravintoloiden aukenemista. Hän syö harvoin ulkona, mutta hänestä on kiva käydä istumassa ja juomassa siideriä.Petteri Sopanen / Yle

Alueelliset erot ovat mahdollisia. Täällä Kontulassa kukaan ei ikinä matkusta minnekään, täällä asuu niin paljon köyhiä, ettei se ole mahdollista. Siellä missä asuu rikkaita ja matkustetaan paljon, niin on enemmän koronaakin. Omaan arkeen korona ei ole vaikuttanut, täällä on kaikki palvelut lähellä, ei tarvitse kauemmaksi lähteä.

En ole sairastunut. Pojan perhe asuu lähellä, ja minusta tuli marraskuussa mummi. Minulla on paljon tekemisistä, ja kerran päivässä lähden kävelemään. Kaupassa on käytävä joka toinen tai kolmas päivä, muuten homehtuu kotiin ja loppuu koko kävelykyky.

Täytin hiljattain 70. Seuraan kaikki hallituksen lähetykset ja uutiset, on riittävästi ohjeistettu.

Otto Ihalainen, Mellunmäki, Helsinki

Mellunkyläläinen Otto Ihalainen kävelee lähes päivittäin Kontulan ostarille tai sen kautta Itikseen kauppareissuillaan. Häntä huolestuttavat oma ja lapsenlapsen terveys sekä yhteiskunnan yleinen taloustilanne, joka ei hänen mielestä korjaudu ihan hetkessä.
Mellunkyläläinen Otto Ihalainen kävelee lähes päivittäin Kontulan ostarille tai sen kautta Itikseen kauppareissuillaan. Häntä huolestuttavat oma ja lapsenlapsen terveys sekä yhteiskunnan yleinen taloustilanne, joka ei hänen mielestä korjaudu ihan hetkessä.Petteri Sopanen / Yle

On annettu riittävästi ohjeistusta, mutta yli 70-vuotiaiden ohjeita voisi selventää. Itse olen ulkoillut päivittäin, mutta olen varovainen, vaikka olen vasta 69.

Kun katsot täällä ympärillesi, niin täällä on näitä porukoita, eivätkä he ole aina muistaneet laskea, onko heitä kymmenen vai enemmän. Se on välinpitämättömyyttä. Täällä meillä päin Itäkeskuksessa ja Kontulassa elämäntapa on tällaista vapaampaa ja värikkäämpää kuin muualla, esimerkiksi tyttäreni luona Matinkylässä. Siellä on ihan erilaista. Viihdyn itse täällä Itä-Helsingissä, karuudestaan huolimatta omailmeinen paikka.

Jollain tavalla korona huolestuttaa, minulla on aikuisiän diabetes ja ylipainoa. Tämä voisi olla viimeinen kevät minullekin, mutta toivon, ettei ole. Nyt huolestuttaa enemmän, kun minulla on lastenlapsia ja Amerikasta kantautuu, että voi tarttua lapsiinkin koronaan yhdistettävä tauti. Omat vanhempani ja vaimoni ovat kuolleet, joten ei ole sellaisia vanhempia sukulaisia, joista olisin huolestunut.

Uskon, että taloudelliset seuraukset näkyvät pitkään, ne eivät ratkea nopeasti. Voi olla, että tämä on pahempi kuin 90-luvun lama, tällä on maailmanlaajuinen vaikutus.

Milena Ollinkangas, Kontula, Helsinki

22-vuotias Milena Ollinkangas toivoo itselleen kotia. Koronatilanteesta hän ei jaksa huolestua muiden murheiden takia.
22-vuotias Milena Ollinkangas toivoo itselleen kotia. Koronatilanteesta hän ei jaksa huolestua muiden murheiden takia.Petteri Sopanen / Yle

En ole saanut kovin paljon tietoa, minulla ei ole töitä tai tietokonetta, enkä käy koulua. En seuraa uutisia, sillä ei kiinnosta. Omassa elämässä on ihan tarpeeksi ongelmia. Lisäksi puhelimessani ei ole nettiä.

Korona ei huolestuta, eikä oma arkeni ole muuttunut. Soitan, piirrän, maalaan ja kirjoitan. Kenelläkään kaverilla ei ole ollut koronaa.

Somalinkielisten osuus tasoittunut

Apulaispormestarit Razmyar ja Vesikansa painottavat, ettei ketään saa syyllistää, eikä vähemmistöjä leimata. Tartuntoja on tullut työpaikoilta ja suurista tilaisuuksista, esimerkiksi juhlista myös kantasuomalaisille.

Helsingin kaupunki tiedotti huhtikuun puolivälissä, että somalinkielisten keskuudessa tartuntojen määrä on suurempi kuin muilla helsinkiläisillä. Tällä hetkellä somalinkielisten osuus tartunnansaaneissa on tasoittunut

Apulaispormestareiden mukaan yhteistyöllä somalijärjestöjen ja -yhteisöjen sekä somalitaustaistaisten lääkäreiden ja hoitajien kanssa on ollut suuri merkitys. Myös monikielisten palvelujen määrää ja tiedottamista on lisätty.

Helsinki jatkaa seurantaa ja pohtii joukkoliikennevuorojen lisäämistä

Apulaispormestareiden Vesikansan ja Razmyarin mielestä kaupungin on seurattava, miten esimerkiksi koulujen, liikuntapaikkojen ja kirjastojen avaaminen vaikuttaa tartuntoihin. He pitävät Suomen ja Helsingin tilannetta kuitenkin varsin maltillisena, vaikka pääkaupungissa ovatkin maan korkeimmat COVID-19-taudin sairastumis- ja kuolinluvut.

Molemmat apulaispormestarit kertovat kaupungin seuraavan koronatilannetta ja keräävän tietoa. Esimerkiksi tartuntojen jäljittämisessä on nyt 130 työntekijää, kun yksikkössä oli ennen korona-aikaa vain seitsemän työntekijää. Kaupungin muita toimenpiteitä tehdään tilanteiden ja tarpeiden mukaan.

– Uutta tietoa tulee koko ajan. Esimerkiksi nyt jo tiedetään, että miehet ovat tilastojen mukaan sairastuneet naisia useammin vakavammin ja tarvinneet naisia enemmän tehohoitoa, Vesikansa sanoo.

– Tärkeintä on, että torjumme työttömyyttä ja ihmisten eriarvoistumista. Tässä toiminnassa hallituksella ja kaupungilla on iso merkitys, Razmyar sanoo.

Muita keinoja ovat esimerkiksi joukkoliikenteen väljyyden pohtiminen, tarvitaanko mahdollisesti lisävuoroja, kun yhteiskunta avautuu ja koululaiset aloittavat koulumatkansa. Vastaavasti karanteeniin joutuville tai sairastuneille yksinhuoltajielle järjestetään tukea lastenhoitoon.

Vesikansan mukaan kaupungin on seurattava ja myös reagoitava, jos ilmenee, että sosioekonomisilla taustoilla on merkitystä. Kaupungilla on mahdollisuus tarjota väliaikaisia asuntoja, esimerkiksi karanteeniin joutuville asunnottomille voidaan avata uusi asumispalveluyksikkö koronaeristyksen takaamiseksi. Yksittäisissä kriisiasunnoissa Helsinki käyttää palveluntarjoajana Luonaa.

Myönteisenä asiana Vesikansa pitää sosiaali- ja terveyspuolen digitaalisten palveluiden yleistymistä. Terveydenhuollossa käytetään yhä enemmän verkkopalveluja ja esimerkiksi ikäihmiset ovat löytäneet kaupungin ylläpitämiä harrastusryhmiä ja kultuuripalveluita verkon kautta aiempaa enemmän.

Lue myös:

Entä jos tartunnat lähtevät leviämään nopeasti? Yle selvitti, miten Suomi voi uudelleen kiristää rajoituksia

Kouluterveydenhuollon merkitys korostuu koronakevään jälkeen, palveluiden määrä on paikoin romahtanut – Helsingissä palveluita saatavilla kesäkuussakin

Koronavirus ei poltakaan hoitohenkilökunnan kesälomia – pandemiaan varautuminen leikkaa HUSin vapaita kuitenkin noin viikon

Pääkaupungissa eniten koronatartuntoja Itä-Helsingin alueella – suurin osa helsinkiläisistä on parantunut ja vähemmistöjen tilanne on tasoittunut

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus