Emil-Aleksi Kempas satsasi fysiikan ja matematiikan ylioppilaskokeisiin – "Ne ällät ovat todistukseni helmet"

Uusi ylioppilas toivoo pääsevänsä yliopistoon ja sitä kautta haaveidensa urapolulle. Pitkästä matematiikasta laudaturin saa 5-7 prosenttia yrittäjistä.

Uudet ylioppilaat
Emil-Aleksi Kempas on uusi ylioppilas Seinäjoen lukiosta.
Emil-Aleksi Kempas on Seinäjoen lukion uusi ylioppilas.Emil-Aleksi Kempaksen kotialbumi

Emil-Aleksi Kempas on yksi kevään uusista ylioppilaista.

Seinäjoen lukiosta kirjoittanut Kempas on tyytyväinen suoritukseensa. Hän kirjoitti kahdessa erässä kuusi ainetta ja todistukseen tuli ällät juuri niistä aineista, mistä pitikin: fysiikasta ja matematiikasta.

– Panostin eniten matematiikkaan ja fysiikkaan, sillä ne ovat pääsyvaatimuksia yliopistoon. Ne ällät ovat todistukseni helmet, Kempas sanoo.

Kempas kirjoitti pitkän matematiikan. Ylioppilaskokeesta pisteitä tuli 106/120. Kempas tietää, että kokeen c-osassa on tavallisesti kimurantteja tehtäviä, joista ei ole helppo saada täysiä pisteitä.

– Oli aika monta kohtaa, missä piti hoksata. Tarvittiin varmasti aika hyvä matikkapohja.

Eikä ylioppilaskokeessakaan voi välttyä huolimattomuusvirheiltä. Tekevälle sattuu.

– C-osan yhdessä tehtävässä kirjoitin yhden luvun väärästä sarakkeesta. Järkyttävän yksinkertainen huolimattomuusvirhe, Kempas sanoo, mutta lisää sitten:

– Ihan hyvä koesuoritukseksi. Oikeastaan aika hyvä!

Katso täältä kevään 2020 uudet ylioppilaat

Aina hieno tulos

Emil-Aleksi Kempaksen matematiikan pisteet ovat Seinäjoen lukion kevään parhaat.

Valtakunnallisesti laudaturin raja oli tänä keväänä 79 pistettä.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä ei kommentoi yksittäisiä tuloksia, mutta toteaa yleisesti, että laudatur on aina pitkässä matematiikassa hieno tulos.

Tähkän mukaan pitkän matematiikan kokeessa oli tänä keväänä hieman enemmän kokelaita kuin tavallisesti. Laudaturin saa vuosittain 5-7 prosenttia kirjoittajista ja huippupisteisiin yltäviäkin kirjoittajia aina on.

"Ei kai siinä muuta kuin lisää koulua"

Emil-Aleksi Kempas toivoo pääsevänsä todistusvalinnassa Aalto-yliopistoon opiskelemaan teknillistä matematiikkaa ja fysiikkaa. Ylioppilastutkinto on askel kohti tulevaisuutta, sitä opiskelupaikkaa ja uraa, jotka kiinnostavat.

Kempas on joutunut näkövaikeutensa vuoksi käyttämään opiskeluissa apuna esimerkiksi tekstin suurennuslaitetta ja äänikirjoja, joita onkin kohtuullisesti ollut saatavissa. Digitaalisesti toteutettu yo-koe mahdollisti tekstinsuurennusohjelman käyttämisen.

Tuore ylioppilas toteaa, että esimerkiksi matematiikassa menestyminen ei kuitenkaan ole näkökyvystä kiinni, vaan vaatii aina työtä.

– Täytyy olla kiinnostusta ja hyvä rutiini, että pystyy ratkaisemaan ongelmia koetilanteessa.

Ylioppilasjuhlat vietetään tällä tietoa perhepiirissä juhlien ja sitten edessä ovat uudet haasteet.

– Nyt sitten yliopistoon, ei kai siinä muuta kuin lisää vaan koulua, Kempas sanoo.

Katso täältä Ylen Abitreenit: Kevään 2020 matematiikka, pitkä oppimäärä