Hoitovelka kasvaa myös suun terveydessä, jossa koulutus ja tulotaso jo luovat eroja – "Suu on sosioekonomisen tilanteen peili"

Hammashoitoa vältellään osin kustannussyistä tai pelon vuoksi, mutta usein suun terveys kompastuu arkisiin valintoihin.

suun terveyden edistäminen
Hammaslääkäri tarkistaa sormillaan potilaan hampaita.
Suun terveyden käyntejä kertyy julkisella sektorilla Suomessa normaaliaikaan noin 100 000 viikossa. Korona-aikana määrä on laskenut 30 000:een.Petri Aaltonen / Yle

Koronaepidemia kasaa hoitovelkaa myös suun terveydenhuollossa. Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan päivitettyä ohjetta, jonka mukaan patoutumaa pitäisi pienentää ja hoitojonoja purkaa ainakin niillä alueilla, joilla koronatilanne on rauhallinen.

Erityisen tärkeää hoito on riskiryhmäläisille, sillä suun terveys vaikuttaa myös muuhun terveyteen ja päinvastoin.

Aiempi jonotilanne ja kuntien resurssit vaikuttavat siihen, miten hoitovelkaa pystytään purkamaan. Tämä voi osaltaan kasvattaa terveyseroja väestössä.

Hampaiden kunnossa on jo lähtöjään eroja alueiden välillä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla suun terveys on heikompi kuin maassa keskimäärin. Eniten tilannetta selittävät koulutus- ja tuloerot.

– Suun terveys on kohentunut koko maassa, myös Keski-Pohjanmaalla. Toisaalta se on parantunut eniten hyvin koulutetuilla ja hyvätuloisilla, joten sosioekonomiset erot ovat vain kasvaneet, sanoo johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta.

Asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vahvistaa, että elämäntilanteella on iso merkitys:

– Koulutustaso, ammatti, tulot, asumistaso – niillä on todella selvä yhteys suun terveyteen. Sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee viime kädessä terveyseroina ja erityisesti suun terveydessä. Voi sanoa, että suu on sosioekonomisen tilanteen peili.

Tilastolla on myös kääntöpuolensa

Keskipohjalaisen Soiten alueen aikuisasiakkaista noin 9 prosenttia joutui vuonna 2018 käymään hammaslääkärissä yli viisi kertaa vuodessa. Suurempi osuus oli vain Kanta-Hämeessä. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuoden lopulla julkistamista alueellisista raporteista (siirryt toiseen palveluun).

Kun mukaan otetaan myös käynnit muilla suun terveyden ammattilaisilla, luku kasvaa yhä.

Nämä potilaat ovat usein vältelleet hammaslääkäriä pitkään. Syynä voi olla raha, mutta tärkein selittäjä on kuitenkin suhtautuminen.

– Se miten yksinkertaiset asiat, kuten hampaiden hoito ja oikeat ruokailutottumukset, on omaksuttu arkeen. Kysymys on kulttuurieroista ja sukupolvien perinnöstä ja niissä ollaan Keski-Pohjanmaalla vielä maan keskiarvoa jäljessä, sanoo Lilja.

Mies istuu työtuolissaan.
Martti Lilja nostaa nyanssina esiin sen, että länsirannikolla ruotsinkielisen väestön suun terveys on tutkitusti parempi. Myös esimerkiksi ruotsinkielisillä varusmiehillä on parempi suun terveys kuin suomenkielisillä. Siinä koulutus ja tulotaso eivät välttämättä näyttele niin isoa osaa, vaan kyse on kulttuuriperinnöstä, uskoo Lilja.Sari Vähäsarja / Yle

Hän näkee raskashoitoiset potilaat toisaalta myös myönteisenä ilmiönä: heidät on lopulta onnistuttu tavoittamaan järjestelmällisen hoidon piiriin. Usein näin käy, kun kova hammassärky pakottaa lääkäriin. Silti näissäkin tapauksissa yhä liian moni suostuu vain akuutin vaivan hoitoon.

– Tavallaan he heikentävät tilastoja, mutta eikö se ole juuri sitä tärkeintä osaa hoidossa, että saamme tavoitettua ihmiset, joilla on todella suuria ongelmia suun terveydessä? kysyy Lilja.

Myös pelko pitää suun kiinni

Myös hammashoitopelko on yleistä.

– Paljon kuulee tarinoita, että on huonoja kokemuksia vuosikymmenten takaa, jolloin hammashoito oli hyvin erilaista kuin nykyään. Tätäkin perintöä Keski-Pohjanmaalla on, niin kuin koko maassa, sanoo johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Kokkolasta.

Pelko on hyvin merkittävä tekijä hammashoidon välttelyssä, sanoo myös asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa THL:stä. Nuoremmissa pelkääjiä on enemmän, mutta vanhemmilla yhteys pelon ja epäsäännöllisen hoidoissa käymisen välillä on vahvempi.

Alueellisia eroja voikin Harjunmaan mukaan selittää myös ikärakenne ja pelkopotilaiden palvelut.

– Vahva viesti on: älä kerro kauhutarinoita, koska sillä voit aiheuttaa elinikäisen suun terveyden ongelman läheisellesi.

Hammashoitopelkoon kiinnitetään Keski-Pohjanmaalla paljon huomiota. Vastaanottotilanteesta luodaan rauhallinen ja tarjolla on tarvittaessa esilääkitystä, ilokaasua ja jopa anestesiaa matalammalla kynnyksellä kuin monella muulla alueella.

Nuoret miehet erityinen huolen aihe

Suhtautuminen suun terveyteen myös periytyy. Keski-Pohjanmaalla tarkastetuista 12-vuotiaista tervehampaisia on THL:n raportin mukaan vain puolet. Kariesta eli hampaiden reikiintymistä esiintyy tuon ikäisillä Keski-Pohjanmaalla isommalla osuudella kuin missään muualla Suomessa.

Toisaalta kunnat lähettävät lapsia tarkastuksiin eri perustein, mikä vaikeuttaa vertailua.

Ylihammaslääkäri Martti Lilja on erityisen huolissaan nuorista, syrjäytymisvaarassa olevista miehistä.

– Voi olla, että heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia käyttää palveluja ja suun oma hoito on jäänyt muiden vaikeuksien keskellä ihan rappiolle.

Kriittiset vuodet alkavatkin silloin, kun maksuton hammashoito lakaa 18 vuoden iässä.