1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylioppilaat

Maan parhaassa ylioppilastodistuksessa komeilee 10 laudaturia ja yksi eximia – Matias Mäkiranta nauraa E-arvosanan olevan "vähän floppi"

Vaikka suuria juhlia ei voi nyt järjestää, pokataan poikkeuskeväänäkin komeita ylioppilastodistuksia. Tässä jutussa esitellään Suomen kärkiviisikko.

ylioppilaat
Matias Mäkiranta koulunsa edessä
Kymmenen laudaturin ja yhden eximian ylioppilas Matias Mäkiranta kiittelee niin rehtoria ja opettajia kuin kavereita ja kotiväkeäkin. “Aina on saanut tehdä sitä, mikä kiinnostaa.”Marko Melto / Yle

Suomen komeimman ylioppilastodistuksen pokkaa tänä keväänä tamperelainen Matias Mäkiranta. Maan parhaat arvosanat, 10 laudaturia ja yksi eximia, kirjoitettiin Tampereen lyseossa.

–Suhteellisen hyvä näin vähällä lukemisella. En pyrkinyt Suomen parhaaksi ylioppilaaksi, se tuli tänä aamuna vähän yllätyksenä, koulunsa Eurooppa-linjalla opiskellut nuorimies arvioi vaatimattomasti.

Ylen ylioppilaskoneesta voi tarkistaa, kuka saa tänä keväänä valkolakin.

Mäkiranta kirjoitti yksitoista ainetta, joista viimeiset neljä tänä keväänä. Poikkeusolot eivät tuoneet erityistä stressiä kun taskussa oli jo seitsemän laudaturia.

– Kavereilla koronastressi taisi vaikuttaa enemmän. Monella oli valmiiksi huonompi tilanne ja he olisivat tarvinneet kertausaikaa. Siinä mielessä poikkeusolot olivat epäreilut.

On etu, jos on kiinnostunut monista asioista.

Matias Mäkiranta

Toisin kuin voisi luulla, huipputodistuksen eteen ei ole raadettu satoja tunteja nenä kiinni kirjassa. Matias Mäkiranta arvioi, että arvosanojen takana on lukemisen sijasta se, että hän on aina tehnyt asioita, joista pitää.

– On etu, jos on kiinnostunut monista asioista. Itse olen esimerkiksi lukion ohessa pyörittänyt yritystoimintaa, tehnyt järjestöhommia ja matkustanut. Ennen kaikkea olen käyttänyt aikaa kriittiseen ajatteluun, ja sitähän siellä ylioppilaskokeessakin testataan.

Mäkirannan todistus takaa sen, ettei kirjoitusten jälkeen tarvitse suunnata uuteen koeurakkaan. Jatko-opiskelupaikkojen ovet ovat auki.

– Aion opiskella taloustiedettä, ja tarjouksia on tullut Suomesta, Alankomaista ja Briteistä. Maailma muuttuu nyt kovaa tahtia, enkä ole vielä onnistunut tekemään lopullista päätöstä.

Valmistumistaan Mäkiranta aikoo juhlia sen mukaan, mihin hallitus antaa luvan. Ylioppilastodistuksen arvosanat eivät olleet nuorelle miehelle itseisarvo, joten joukon ainoa eximia saa jäädä komean rivin jatkoksi.

– Se jäi hilkulle laudaturista, mutta en taida jaksaa mennä korottamaan. Toisaalta äidinkieli on aina ollut vahvimpia aineitani, että olihan se vähän floppi, mies nauraa.

10 laudaturin mies ei vielä tiedä, missä jatkaisi opintoja

Nakkilan lukiossa opiskellut Matias Selin kirjoitti L:n kymmenestä aineesta.

Koko Suomessa toiseksi parhaan ylioppilastodistuksen saanut nuori mies sanoo yllättyneensä aamulla, kun kirjoitusten tulokset tulivat. Pitkän matematiikan arvosana oli lähtenyt ylioppilastutkintolautakuntaan eximiana, mutta arvosana nousi L:ksi, koska kokeen vaikeustaso oli tänä keväänä korkea.

Selin arvioi oman onnistumisensa salaisuudeksi hyvän valmistautumisen. Hän kertoo tehneensä pitkäjänteistä työtä jo koeviikkoihin lukiovuosien aikana valmistautuessaan. Myös ylioppilaskirjoituksiin hän luki huolellisesti.

– Lukion aikana riitti aikaa muuhunkin kuin pänttäämiseen, Selin silti vakuuttaa.

Selin kertoo, ettei vielä tiedä, mitä aikoo lähteä opiskelemaan. Hän sanoo ajatelleensa lukion alkuvaiheessa insinöörin tai diplomi-insinöörin opintoja, mutta kiinnostus on karissut lukion aikana.

Kymmenen laudaturin ylioppilas Matias Selin Nakkilasta.
Matias Selin ei vielä osaa arvioida, minkä alan opintoihin hän suuntaa lukion jälkeen.Karri Laihonen / Yle

– Pääsisin varmasti opiskelemaan kovapalkkaiseen ammattiin, vaikka lääkikseen tai oikikseen, mutta nämä eivät minua kiinnosta. Jos ala ei ole kiinnostava, ei siihen kannata rahan takia opiskella, Selin pohtii.

Matias Selin ei halua suoraan arvioida, mikä oppiaine lukiossa on tärkein. Hän kuitenkin kehottaa tulevia lukiolaisia käyttämään aikaa varsinkin äidinkielen opintoihin, koska hyvää äidinkielen taitoa tarvitaan kaikissa muissakin oppiaineissa.

Poikkeusjärjestelyt kirjoituksissa ehtivät säikäyttää

Johan van der Meer oli oikeastaan asettanut ylioppilaskirjoituksiin vain yhden tavoitteen: saavuttaa yliopistopaikka suoraan todistuksen arvosanoilla.

Kahdeksan laudaturin ja yhden eximian todistuksella van der Meer on jo askeleen lähempänä tavoitettaan.

– Aalto-yliopiston tietotekniikkaan, Suomeen kuitenkin tähtään jääväni.

Tuore ylioppilas Johan van der Meer.
Van der Meer on kaksikiellisestä, suomalais-hollantilaisesta perheestä ja hän on kolmesta lapsesta vanhin.Ghadi Boustani / Yle

Johan van der Meer kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta eli SYK:istä.

Hän aloitti urakan jo vuosi sitten keväällä kirjoittamalla lyhyen venäjän. Syksyllä vuorossa olivat historia, ruotsi ja englanti.

Tälle keväälle jäivät vielä äidinkielen, matematiikan, ranskan, fysiikan ja yhteiskuntaopin ylioppilaskokeet.

Johan van der Meer kiittelee itseään, että oli aloittanut lukemisen kokeisiin ajoissa, kun koronaepidemia tiivisti tutkinnon tahtia tänä keväänä.

– Se aiheutti pienen säikähdyksen, ja kyllähän siinä vähän tuli lopuksi kiirettä, ettei saanut kerrattua ihan kaikkea mitä halusi.

Pyöräilyn ja lautapelien lisäksi hän harrastaa kieliä, joita on tullut opiskeltua myös verkossa.

Johan van der Meeriä kiinnostaa moni ala ja se näkyi myös ylioppilastutkinnon laajassa skaalassa. Vuosi sitten tietotekniikka alkoi kiinnostaa eniten.

– Mutta en aio pelkässä tietotekniikassa pysyä yliopistollakaan, ja myös joitain kielikursseja vielä lisäksi!

Isojen juhlien ja lakkiaisten peruuntuminen harmittaa, mutta koulu kuitenkin muistaa kevään sankareita.

– Onneksi meidän koulussa järjestetään sellainen striimattava etäjuhla, tuleva ylioppilas kertoo.

Pitkä koulumatka on hyvää lukuaikaa

Nurmijärveläinen Artturi Hiiro, 19, kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevasta Ressun lukiosta.

Hänen mielestään lukiovuosien pitkä koulumatka ei ollut rasite, koulumatkoilla kun ehti vaikka lukea ja sehän oli kuin olisi saanut elää kahdella paikkakunnalla.

Koulumatkan pituus näy myöskään oppimistuloksissa: Hiiro kirjoitti 8 laudaturia ja yhden eximian.

Laudatur-arvosanan hän sai kemiasta, biologiasta, pitkästä matematiikasta, äidinkielestä, yhteiskuntaopista, keskipitkästä ruotsista, pitkästä englannista ja lyhyestä ranskasta.

Fysiikan arvosanaksi tuli eximia, suoritus jäi yhden pisteen päähän “ällästä”.

– Korottaminen on harkinnassa kyllä, koska fysiikka on ollut vahvuuksiani lukioaikana ja tavoitteena oli ehdottomasti laudatur, Hiiro sanoo.

Hiiro aloitti tutkintourakkansa viime syksynä, jolloin hän suoritti kolme koetta. Loput kuusi jäivät keväälle. Koronaepidemia tiivisti tahtia, kun kokeita oli viikon ajan päivittäin.

– Arki oli sitä, että aamulla yo-kokeeseen, iltapäivällä pois ja sen jälkeen kertailemaan ja sitten taas aamulla kokeeseen. Ei paljon muuta elämää ollut.

Artturi Hiiro kertoo, että koeviikkoa siivitti positiiviset onnistumiset, joten ylioppilaskirjoituksista jäi hyvä tunne.

Jatkosuunnitelmiaan Hiiro ei halua vielä paljastaa. Hän sanoo hakeneensa yhteishaussa “vaikka minkälaisille aloille” yliopistoihin. Kesällä edessä on varusmiespalvelus.

Ylioppilasjuhlia on tiedossa kaksin kappalein. Nyt keväällä tuoretta ylioppilasta juhlitaan perhepiirissä ja elokuussa, toivottavasti, on mahdollista pitää isommat juhlat.

Haaveissa eläinlääkäriopinnot

Torniolainen Miia Kariluoto on saapunut juuri koiransa kanssa ulkoa ja ääni kuulostaa puhelimessa erittäin tyytyväiseltä, eikä ihme, sillä ylioppilaskirjoitukset menivät nuorelta naiselta loistavasti. Tornion yhteislyseon lukiolainen kirjoitti kahdeksan laudaturia ja yhden exmian

– Olen todella tyytyväinen, sillä minulla oli tavoitteenakin saada laudatureja ja olen aina menestynyt koulussa, Kariluoto kertoo.

Tuoreet tulokset saivat myös tulevan ylioppilaan huokaisemaan helpotuksesta, kun pitkän matematiikan arvosana oli laudatur. Korkeimmat arvosanat Kariluoto nappasi muun muassa biologiasta, kemiasta ja fysiikasta.

– Matematiikan koe meni hieman huonommin kuin odotin ja pelkäsin, että siitä ei tulisi laudaturia, mutta muissa aineissa kokeet menivät hyvin ja osasin odottaa tätä tulosta.

Miia Kariluoto kirjoitti Tornion yhteislyseon lukiosta
Torniolainen Miia Kariluoto ei yllättynyt hyvästä ylioppilastodistuksesta. Hän on opiskellut ahkerasti lukion alusta saakka.Miia Kariluoto

Kariluoto kertoo aloittaneensa kirjoituksiin lukemisen hyvissä ajoin, sillä ajatuksissa oli kirjoittaa useita aineita pakollisten lisäksi. Tuntimääriä hän ei laskenut, mutta muutama kuukausi ennen kirjoja selailtiin tiiviisti.

– En sanoisi, että lukeminen niinkään rankkaa, koska olin jo lukion alusta opiskellut mahdollisimman hyvin. Se oli sellaista mieleen palauttamista ja isompien kokonaisuuksien hahmottamista, hän toteaa.

Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset sattuivat ylioppilaskirjoitusten keskelle. Niillä oli oma vaikutuksena kirjoituksiin.

– Kyllähän se vähän lisäsi stressiä, kun reaalipäivien koepäiviä aikaistettiin viikolla, mutta muuten olin ihan hyvin ehtinyt valmistautua kokeisiin, miettii Kariluoto kevään ylioppilaskirjoituksia.

Eläinlääketieteellinen on yksi suosituimmista opiskelupaikoista vuodesta toiseen. Kariluodon lempiaineet lukiossa olivat biologia ja kemia, ne ja peruskoulun 9. luokan harjoittelu loivat suuntaa tulevaisuuden suunnitelmille.

– Minulla olisi haaveissa päästä eläinlääketieteelliseen opiskelemaan. Olen ollut ihan lapsesta asti kiinnostunut eläimistä ja eläinlääkärin työ vaikuttaa minusta sopivalta.

Muokattu kello 20.10: Yhtenäistetty tekstiä niin, että kaikkiin haastateltaviin viitataan suku-, ei etunimellä.

Lue lisää:

Onnea kevään ylioppilaille! Katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin

Hasan Khademi tuli Suomeen viisi vuotta sitten ummikkona, nyt hän kirjoitti ylioppilaaksi – unelma toteutui, vaikka moni asia oli sitä vastaan

Kymmenettuhannet nuoret ovat ansainneet valkolakkinsa – kolme heistä kertoo, millaista oli kirjoittaa ylioppilaaksi koronakeväänä

Lue seuraavaksi