Länsirajan sulkeminen suututti alueen asukkaat, mutta miksi? Kysyimme neljältä Tornionlaakson kulttuuria tuntevalta – Jaakko Heikkilä: "Raja ei erota vaan se yhdistää"

Ruotsin rajan sulkeminen on tornionlaaksolaisille verrattavissa siihen, että Turku jaettaisiin Aurajoen kohdalta kahtia.

Tornionlaakso
Jaakko Heikkilä
Raja on Tornionjokilaakson kulttuuria määrittävä tekijä, joten siihen kajoaminen on otettu raskaasti, sanoo torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.Yle, Tero Kyllönen

Koronapandemia sai Suomen tarttumaan rajuihin toimiin, joista yksi oli rajojen sulkeminen. Rajojen kerrottiin olevan kiinni Ruotsiin huolimatta siitä, että perustuslaki ei mahdollista Suomen tai EU-kansalaisten liikkumisen rajoittamista niin kuin asiasta on viestitty.

Lapissa Suomen ja Ruotsin rajalla Tornionjokilaaksossa monen jokapäiväinen arki on kummallakin puolen rajaa. Siksi rajavartijoiden, aitojen ja valvontakameroiden tuominen rajalle suututtaa, hämmentää ja ahdistaa.

Moni epäilee, ettei hallitus ole ainoastaan kävellyt perustuslain yli, vaan myös tehnyt päätöksensä rajoituksista täysin tietämättömänä siitä todellisuudesta, missä rajalla eletään.

Kysyimme neljältä Tornionjokilaakson kulttuuria tuntevalta, miksi avoin raja on niin tärkeä alueen ihmisille.

Jaakko Heikkilä: Raja on luonut Tornionjokilaakson kulttuurin

– Toisin kuin monissa muissa paikoissa, raja ei Tornionjokilaaksossa erota vaan se yhdistää. Raja on oikeastaan tehnyt koko tämän alueen kulttuurin, ilman sitä se ei olisi tällainen kuin se nyt on, sanoo torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.

Raja vedettiin keskelle yhtenäistä kulttuurialuetta vuonna 1809, Suomen suuriruhtinaskunnan ja Ruotsin välille, ja se jakoi samalla monet suvut ja perheet kahden valtakunnan kansalaisiin. Näin kävi Heikkilänkin suvussa.

– Siksi on selvää, että kun se taas yhtäkkiä vetäistään kiinni, se on valtavan iso asia.

Valokuvaaja Jaakko Heikkilän varjokuva Tornionjoen jäällä maaliskuussa 2020.
Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilän mielestä Tornionlaaksossa syntyvät voisivat saada automaattisesti kummankin maan kansalaisuuden. Se tekisi viralliseksi sen, mikä on jo todellisuutta.Jaakko Heikkilä

Se, miten rajan sulkeminen on vaikuttanut ihmisten arkeen läheisten tapaamisineen, töissä käymisineen ja asiointeineen, on kuitenkin lopulta vain näkyvä ilmentymä sille, mitä tornionjokilaaksolainen kulttuuri on. Tornionjokilaakso ei ole Suomea eikä Ruotsia, se on oma Meänmaansa.

– 1990-luvulla kun aloittelin töitä ja kuljin kuvaamassa kummallakin puolen rajaa, huomasin nopeasti miten samanlaisia ihmiset ovat ja miten yhteinen huumori meillä on, olipa itärannalla tai länsirannalla.

Myös rajaan on Heikkilän mielestä osattu suhtautua huumorilla: sitä on naurettu ja pilkattu ja sillä on leikitty. Tämä on näkynyt myös nykyisessä tilanteessa.

– Heti kun se rajasulku tuli, ja oli kaunis pakkasaamu, minä hiihtelin Väylän yli Asplundin kaupalle, mistä ostettiin pienenä nallipyssyn panoksia. Oli jännä tunne, ihan sydänalassa sykerteli, Heikkilä nauraa.

Rosa Liksom: Rajalla asuminen on suuri etuoikeus

– Raja-alueet ylipäätään kaikkialla maailmassa ovat tärkeitä, koska kaikkialla rajaan liittyy liikennettä: kulttuuria, ajatuksia ja ihmisiä liikkuu yli rajan olivat ne suljettuja tai avoimia, sanoo ylitorniolaislähtöinen kirjailija Rosa Liksom.

Avoimuus ja suvaitsevaisuus ovat rajan ihmisissä sisäänrakennettuina – rajoilla on totuttu siihen, että on muunlaistakin elämää kuin se mitä omassa kylässä on nähty. Liksomin mielestä raja-alueiden ihmiset ovat tietoisempia siitä, mitä maailmassa tapahtuu, koska tieto liikkuu.

– Yleisesti raja on erityinen asia kaikkialla. Rajalla asuminen on suuri etuoikeus.

Rosa Liksom
Kirjailija Rosa Liksom joutui jättämään väliin matkan kotiseudulle Ylitorniolle, mutta hän luottaa että raja avataan heti kun koronatilanne sen sallii. Laura Joutsi / Yle

Liksom muistuttaa, että Tornionjokilaaksokin on vanhastaan hyvin kansainvälisesti orientoitunut. Kansainvälisiä tutkimusryhmiä on kulkenut Väylää pitkin pohjoiseen ja etelään jo 1600-luvulla ja kulkee yhä. Nyt Tornionlaakso on monien kansainvälisten turisten matkareitti kohti Jäämerta ja Nordkappia.

– Tornionlaakso ei ole ollut mikään tunkkainen ja sulkeutunut sisämaan peräkylä.

Liksom ei ole huolissaan halusta sulkea raja tässä tilanteessa, kun kyse on koronan leviämisen ehkäisemisestä.

– Olen enemmän järki- kuin tunneihminen, ehkä se on tässä peräpohjalaisessa kasvatuksessa. Tunteet pois ja otetaan rauhallisesti.

Adam Huuva: Sydän sanoi heti, että tämä on väärin

– Ensimmäinen mielikuva oli kuin kohtaus science fiction -elokuvasta: avaruusalus, jossa yksi miehistön jäsen on saanut viruksen ja suljettu ilmalukon taakse eristyksiin muista, kuvailee rajan sulkemisen aiheuttamaa tunnetta haaparantalainen muusikko Adam Huuva.

Kun uutiset rajan sulkemisesta tulivat, hänen oli nähtävä asia omin silmin.

– Siinä nousi kyllä heti viha ja ahdistus, samalla tavalla kuin vuonna 2015. Silloinkin oli muualta tulleita vaatimassa rajaa kiinni.

Haparantalainen muusikko Adam Huuva seisoo Suomen ja Ruotsin rajalla.
Muusikko Adam Huuvaa on risonut se, että rajan erilleen repimien ihmisten tapaamisista aidalla Tornion Victoriantorilla on tehty romantisoituja juttuja.Antti Ullakko / Yle

Huuvan mielestä kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannan halkaisemista väkivaltaisesti kahtia voi verrata siihen, jos rajavartijat ja aidat tuotaisiin Espoon ja Helsingin välille.

Hän muistuttaa, että rajan sulkemiseen on liittynyt paljon epäselvyyksiä: tiedotuslinja on haparoinut, juridinen peruste rajasululle on osoittautunut olemattomaksi ja käytännön linja tarkastuspisteellä on vaihdellut.

– Väärältä se on tuntunut koko ajan, sen on sanonut oma oikeustaju ja sydän.

Rajan sulut ovat jopa pistäneet ystävyyssuhteita koetukselle.

– Pelon takia ihmisten luonteista on paljastunut piirteitä, joita heissä ei ole tiennyt olevan. Sanotaanko näin, että joistakin on tullut tämän tilanteen myötä “stasilaisia”.

Huuvaa ihmetyttää se, että torniolaislähtöinen ministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei ole missään vaiheessa tullut esiin ja kertonut kotikaupunkinsa kansalaisille ymmärtävänsä tilanteen tai tuntevansa heidän tuskansa.

– Päättäjiä ei ole vielä vaadittu tilille tästä, mutta se on varmasti edessä. Bluffi on paljastettu, mutta tuntuu siltä, että päättäjät eivät vielä ole sitä myöntäneet.

Helena Ruotsala: Sulku teki näkymättömän näkyväksi

Turun yliopiston etnologian professori, kittiläläislähtöinen Helena Ruotsala on yrittänyt selittää maailmalla matkatessaan ja tutkijoita tavatessaan, mitä Tornionjokilaakso on. Hän ei ihmettele, etteivät rajasulkua pohtivat ministeritkään sitä ole tajunneet.

– Ihan ensimmäisiä ajatuksiani oli se, että nyt päättäjät eivät ymmärrä, miksi länsiraja on niin erilainen kuin se on. Pelkästään se taisi tulla yllätyksenä, miten riippuvainen vaikkapa Ruotsi on suomalaisista työntekijöistä.

Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen professori Helena Ruotsala.
Professori Helena Ruotsalan mielestä länsirajan sulkeminen on nostanut esiin sen, miten ainutlaatuinen kulttuuri Tornionjokilaaksossa on.Helena Ruotsala

Ruotsala on tutkinut muun muassa sitä, miten ihmisten arki rakentuu Tornionjokilaaksossa rajan yli. Kaikki on kahden puolen rajaa: työ, harrastukset, ostokset, asuminen.

– Raja ei tavallaan merkitse mitään paikallisille. Avoimuus on ollut arkea.

Nyt hallituksen sulku teki rajan näkyväksi, konkreettisesti aitoineen ja rajavartijoineen. Varsinkin kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannan jakoa voi verrata siihen, että kulun estävät aidat pystytettäisiin Turussa Aurajoen silloille.

– Silloin minäkään en pääsisi töihin, sillä työpaikkani ja asuntoni ovat joen eri puolilla.

Ruotsalan mukaan tilanne on nostanut esiin myös ei-toivottuja ilmiöitä, joita osa alueen asukkaistakin on pelännyt: kanssaihmisten liikkumisen kyttäämistä, jopa auton torvien tyyttäilyä Ruotsin kilvissä oleville autoille Suomen puolella. Hän ei silti usko, että nyt elettävä poikkeustilanne jättäisi arpia yhteistyöhön alueella.

– Uskon, että tämä paremminkin vahvistaa rajayhteistyön merkitystä. Toivon, että kun nyt on tullut rajayhteistyön tärkeys osoitetuksi, sitä ruvettaisiin tekemään uudella innolla, Ruotsala sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Pekka Juntin kolumni: Äiti, nähdään sitten kun santarmit ovat lähteneet