Poikkeuskevään seurauksena osa ihmisistä liikkuu entistäkin vähemmän – osalle liikkumisesta on kuitenkin tullut uusi normaali

Lähiliikuntapaikkojen ja luonnossa liikkumisen toivotaan jäävän osaksi ihmisten arkea myös poikkeusolojen jälkeen.

kuntoliikunta
Vasemmalla frisbeegolfkori ja oikealla kaksi frisbeegolfaajaa. Frisbee lentää ilmassa kohti koria.
Frisbeegolf pitää hyvin yllä peruskuntoa, sanovat Teemu Ranta ja Jere Rinta-Valkama. Kalle Niskala / Yle

Pia Björkgren ja hänen 7 kuukauden ikäinen koiranpentunsa Maija ovat tuttu näky Englanninpuistossa Kokkolassa.

Välillä pentu käy tervehtimässä lenkkeiijää.

Björkgrenin perheessä koiranpentu ja korona-aika ovat lisänneet liikkumista selvästi. On kuljettu puistoissa, ihasteltu merimaisemaa ja vaellettu lähiseuduilla.

– On tärkeätä, että pääsee ulos ja tuulettamaan ajatuksia sekä itseään, Pia Björkgren toteaa.

Björkgren tekee ammatikseen toimistotyötä, mutta on nyt vuorotteluvapaalla. Hänellä aktiivinen kuntoilu alkaa näkyä myös kunnossa.

– Ei enää hengästytä, kun menee rappusia, kiipeää vähän korkeammalle tai kävelee pidempää lenkkiä. Kunto on varmaan kohonnut aika paljonkin.

Björkgrenin puoliso on ottanut avukseen personal trainerin.

– Mies sanoi, että on niin mukavaa, kun ei enää pihise eikä puhise, vaan pystyy liikkumaan paljon kevyemmin.

Pia Björkgren ulkoiluttaa koiraansa puistoalueella.
Viime aikoina on tullut paljon uusia tuttavia. Kun on pieni koiranpentu, on helppo tutustua uusiin ihmisiin, Pia Björgren kertoo.Kalle Niskala / Yle

Liikkumisen kaksi ääripäätä

Suomalaisten liikkuminen on jakautunut korona-aikana vahvasti kahtia.

Liikkuva aikuinen (siirryt toiseen palveluun) -ohjelma kysyi Ylen pyynnöstä kuntien liikuntaneuvojilta arvioita ihmisten liikkumisen muutoksista poikkeusaikana.

Liikuntaneuvojat arvioivat, että ulos lähtevät nyt aiemminkin aktiivisia ja liikunnallisia olleet ihmiset, joiden arki on poikkeusaikanakin sujunut mukavasti ja toimivasti.

Myös Polarin langattomista urheilulaitteista kerätyn datan mukaan niiden käyttäjien kävelyn ja juoksun määrät ovat kaksinkertaistuneet maaliskuun puolivälin jälkeen. Liikuntaan ja puuhasteluun käytetty aika on lisääntynyt yli 30 minuuttia päivässä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöiden kunto on todennäköisesti noussut. Se lisää voimavaroja ja toimintakykyä, arvioi kehittämispäällikkö Miia Malvela Liikkuva aikuinen -ohjelmasta.

Liikkuminen tekee tosi hyvää kropalle ja kopalle. Tämä on se mahtava liikunnan supertarjous, joka tarjoaa keinoja helpottaa arkea.

Miia Malvela

Vaakakupin toisessa päässä ovat he, joilla on arjessa on haasteita ja ongelmia. Kuntien liikuntaneuvojat arvioivat heidän liikkumisensa vähentyneen entisestään.

Liikuntaneuvojat arvelevat liikunnan vähenemiseen olevan erityisesti kolme syytä:

Voi olla, että kuormittava arki on pysäyttänyt hiljattain alkaneen liikuntaharrastuksen, kun uimahalli tai kuntosali on suljettu.

Arkinen liikkuminen kävellen ja pyöräillen voi olla vähentynyt niin työmatkoilla, työpaikalla kuin muidenkin asiointien merkeissä.

Lisäksi osa ihmisistä kokee ehkä liikunnan epämiellyttäväksi, eivätkä he ole poikkeustilan vuoksi muuttaneet käsitystään.

Lue seuraavaksi: Suomi liikkuu ja nukkuu nyt enemmän kuin vuosi sitten – korona-aikaan lenkille lähdetään usein tiistai-iltana ja sunnuntaiaamuna

Anne Keski-Vinkka seisoo metsässä ja katsoo kameransa takaa ylös puihin.
Anne Keskivinkka bongasi tiltaltin ja tuulihaukan. Hänen mukaansa Laajalahteen on turha tulla viikonloppuisin, koska silloin liikkeellä on paljon lapsiperheitä ja koiranulkoiluttajia.Kalle Niskala / Yle

Lintujen tai frisbeen perässä luontoon

Anne Keskivinkka höyrähti lintujen bongailuun, kun pikkusisko höynäytti hänet lintukurssille neljä vuotta sitten. Tänä keväänä hän on tarkkaillut lintuja lähiympäristössä.

– Lähden aamusta liikkeelle heti kuuden jälkeen, kuvaan lintuja 3-4 tuntia, sitten kotiin päiväunille ja illalla takaisin. Uni maistuu, Keskivinkka kertoo.

Aiemmin Keskivinkka kävi kuntosalilla. Nyt hän liikkuu pääasiassa luonnossa.

– Kiloja on tullut lisää, kun olen syönyt mässyä ja karkkia. Toivottavasti ne lähtevät nyt keväällä pois.

Frisbeegolf saa puolestaan kurikkalaiset Teemu Rannan ja Jere Rinta-Valkaman luontoon useita kertoja viikossa. Kaverukset ylläpitävät kuntoa myös lyhyillä kävely- tai juoksulenkeillä.

– Tulee vähän enemmän ulkoiltua nyt, kun työttömyys tuli vastaan, Ranta kertoo.

Ranta on huomannut liikunnan vaikutukset siinä, ettei enää tarvitse "henkihieverissä" haukkoa henkeä mäkiä noustessa.

Rinta-Valkaman kuntoiluun korona-aika ei ole vaikuttanut.

– Sen huomaa lähinnä siinä, että täällä on paljon enemmän porukkaa kuin mitä yleensä näkyy. Radat voivat olla tosi tukossa.

Luonnossa liikkuminen – uusi normaali?

Korona-aikana luonnossa liikkumisesta on tullut monelle uusi normaali.

Myös Liikkuva aikuinen -ohjelmassa käyttöön on lanseerattu "Aktiivisuus on uusi normaali" -slogan.

– Tämä on poikkeusajan jälkeistä tulevaisuutta, kun aktiivisuutta tarvitaan ihan kaikilla elämänalueilla, Malviala sanoo.

Tutkimusten mukaan 80 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Tämä tarkoittaa 2,5 miljoonaa työikäistä. Työtä siis vielä riittää.

– Liikkuminen tekee tosi hyvää kropalle ja kopalle. Tämä on se mahtava liikunnan supertarjous, joka tarjoaa keinoja helpottaa arkea, Miia Malvela suosittelee.

Liikkuminen tekee tosi hyvää kropalle ja kopalle. Tämä on se mahtava liikunnan supertarjous, joka tarjoaa keinoja helpottaa arkea.

Miia Malvela

Malvelan mukaan uutta normaalia on myös ajatus siitä, ettei tarvitse pakata urheilukassia mennäkseen liikkumaan, vaan voi mennä omalle pihalle ja lähiympäristöön.

– Jos arjessa on paljon liikkumisen estävää ahdistusta, kannattaa kuitenkin ensin sammuttaa "tulipalot" ja katsoa, miten selviytyy eteenpäin. Sitten kun savu on laskenut, liikunta on hyvä keino lisätä voimavaroja ja vähentää ahdistusta, Malvela tietää.

Pariskunta ihailee luontoa. Vesistö kimaltelee auringonvalossa taustalla.
Peter Nyman ja Eija Peltomäki liikkkuvat yhdessä ja erikseen. Kalle Niskala / Yle

"Itsestä kiinni"

Eija Peltomäki ja Peter Nyman ovat kiertäneet korona-aikana ahkerasti luontokohteita.

Peltomäki liikkuu 3-4 kertaa viikossa noin 8 kilometriä kerralla. Nyman vähän enemmän eli 5 kertaa viikossa 8-20 kilometriä kerralla. Peltomäki on huomannut virkistyneensä.

– Olen lisännyt liikkumistani huomattavasti. Samalla kunto on kohonnut, liikun nopeammin, pidempiä matkoja, jaksan enemmän ja nukun paremmin, Peltomäki kertoo.

– Hän ei ole lenkin jälkeen enää niin väsynyt kuin aikaisemmin, Nyman vahvistaa.

Pari uskoo lenkkeilyn jatkuvan poikkeusajan jälkeenkin.

– On itsestä kiinni, jos haluaa nauttia korona-ajasta. Luontoon on lyhyt matka ja polut ovat hyvin hoidetut.

Lue seuraavaksi: Koronatilanne korostaa liikkumisen eroja – liikunnan välttelyn taustalla voivat olla geenit tai ympäristö