Hyvä uutinen punkkikammoisille: Turun ja Helsingin keskustan viheralueiden punkeista ei löytynyt puutiaisaivokuumetta

Borrelioosia sen sijaan löytyi kaupunkipunkeista.

puutiaiset
Punkkien pyydystäminen tutkimuksiin on käynnissä
Punkkien pyydystäminen tutkimuksiin on käynnissä

TurkuPuutiaistutkija Jani Sormunen vetää tutkimuslakanaa Turun yliopiston lähellä vanhan puurakennuksen takana. Maassa on runsaasti viime kesän lehtiä, rakennuksen toisella puolella on lasten leikkipuisto. Muutaman metrin vedettyään Sormunen näyttää, että kolme isoa puutiaista on tarttunut siihen.

Sormusella on tuoreita tietoja Turun ja Helsingin viheralueilla elävistä puutiaisista. Viime kesänä tutkijat keräsivät yhteensä noin 3 000 punkkia. Niistä etsittiin taudinaiheuttajia. Puolella aikuisista puutiaisista oli borreliabakteeria.

– Hyvä uutinen on se, että niissä ei ollut puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta. Mutta neljäsosalla nuorista punkeista oli borreliabakteeria eli ne voivat aiheuttaa toista punkkien levittämää tautia borrelioosia. Borreliaa oli kaikkialla, missä punkkejakin oli, kertoo Sormunen.

Maahan jääneet viime kesän lehdet ovat hyvä kasvupaikka punkeille.

– Esimerkiksi Helsingin Kaivopuistosta ja Tähtitorninmäeltä puutiaisia ei löytynyt. Hyvän hoidon seurauksena puutiaisille soveltuvia elinympäristöjä ei ollut, kertoo Sormunen.

Kaupungin viheralueita koskeva tutkimus laajenee tänä kesänä Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun.

Rokotussuosituksiin suhtauduttava vakavasti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lisännyt rokotusohjelmaansa tänä vuonna Lohjan ja Kustavin alueet eli niillä asuva tai mökkeilevä saa ilmaisen puutiaisaivokuumerokotuksen.

Lisäksi THL suosittelee rokotusta monille muille alueille. Kivinokka, Jollas ja Etelä-Laajasalo nousivat THL:n rokotussuosituslistalle, koska alueilta on havaittu toistuvasti yksittäisiä puutiaisaivokuumetapauksia vuosina 2015–2019.

Tutkija Jani Sormunen neuvoo suhtautumaan vakavasti rokotuskehotuksiin.

– Meidän tutkimusalueemme olivat pitkälti mantereen puolella. Uudet riskialueet ovat ranta-alueita. Tuntuu siltä, että virus viihtyy nimenomaan suurten vesialueiden rannoilla eli Itämeren tai vaikka Saimaan rannalla, kertoo Sormunen.

Tutkijan mielestä on tärkeää, että viruksen leviämistä pystytään seuraamaan ennen kuin tautitapauksia tulee. Tästä syystä puutiaistutkimukset ovat antoisia tiedonlähteitä.

Tutkija Jani Sormunen etsii punkkeja tutkimuslakanalta.
Tutkija Jani Sormunen herättää huomiota metsässä tutkimuslakanansa kanssa.Minna Rosvall / Yle

Borrelioosin uhka kannattaa muistaa

Monet puutiaisaivokuumerokotuksen hankkineet voivat tuudittautua liialliseen turvallisuuden tunteeseen. Tutkija Jani Sormunen muistuttaa, että rokotus ei poista punkinpureman mahdollisuutta tai estä sairastumista borrelioosiin.

– Rokote suojaa vain puutiaisaivokuumevirusta vastaan. Rokotteen lisäksi kannattaa tehdä punkkisyynejä. Jo metsässä ihoon tarttuneet punkit kannattaa poistaa heti. Kotiin tullessa pestään kädet ja käydään vartalo läpi, jotta varmistutaan, ettei punkkeja ole tarttunut kiinni.

Kaksi punkkia valkoisella kankaalla.
Punkit pyrkivät karkuun tutkimuslakanalta.Kalle Mäkelä / Yle

Sormunen muistuttaa, että puutiaisaivokuumeen aiheuttava virus siirtyy punkista ihmiseen yleensä nopeasti. Borrelioosin saaminen voi viedä yhdestä kahteen päivään, joten taudilta voi välttyä vaikka punkki olisi ehtinyt olla ihossa kiinni.

Tutkija näyttää, miten paljon punkkeja on syysluonnossa.

Lämmin talvi piti punkit elossa

Toukokuinen aamu on viileä, yöllä lämpötila on ollut lähellä nollaa. Punkit eivät tunnu viileydestä välittävän. Ne liikkuvat neliön muotoisella tutkimuslakanalla ja pyrkivät pakoon tutkijaa.

Jani Sormunen poimii puutiaiset talteen putkiloon. Turun yliopiston tutkijat ovat olleet jo liikkeellä kevään aikana pyydystämässä tutkittavia yksilöitä.

Tänä talvena jotkut ovat havahtuneet punkinpuremiin erikoisiin aikoihin. Yle haastatteli tammikuussa turkulaisäitiä, joka oli löytänyt punkin lapsensa jalasta.

Talvea Suomessa viettäneet punkit voivat olla muuttolintujen mukana tulleita vieraita.

– Puutiaisia esiintyy napapiirin pohjoispuolelta Marokkoon saakka. Suomen puutiaispopulaatiot voivat siis muodostua eri puolilta Eurooppaa peräisin olevista yksilöistä. Jotkut niistä ovat tottuneet siihen, että aktiivisuuskausi voi kestää lähes ympäri vuoden. Muutenkin puutiaiset ovat ainakin osittain opportunistisia ja voivat herätä talvilevoltaan, jos ympäristön olosuhteet muuttuvat aktiivisuudelle sopiviksi, Sormunen sanoo.

Tulevaa punkkikesää on kuitenkin Sormusen mukaan vaikea ennustaa. Yleensä punkkeja on eniten touko–kesäkuussa ja elo–syyskuussa, mutta sää vaikuttaa paljon punkkien elämään.

Punkkien kokonaismäärää ei voi arvioida yksittäisillä havainnoilla. Turun yliopiston tutkimuskohteissa puutiaiset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Ruissalon ulkoilusaarella kasvua on tapahtunut jopa vuodesta 2015 edelleen.

Jutun alkua on korjattu 14.5.2020 kello 15:00: Aikuisista punkeista puolet kantaa borreliabakteeria. Aiemmin jutussa kerrottiin, että neljäsosa punkeista kantaa baktaaeria. Se koskee nuoria punkkeja.

Lue lisää:

Puutiaisaivokuume levinnyt myös Helsinkiin – THL suosittelee punkkirokotetta kolmella asuinalueella

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee – katso paikkakunnittaiset tapausmäärät ja rokotussuositukset

Tarttuvatko punkit pyykkeihin ulkona? Miksei muurahaiskeon ympärillä ole punkkeja? 7 + 1 yleisökysymystä puutiaistutkijalle

Punkki voi purra myös tammikuussa – turkulaisäiti: "Monet hämmästyivät, kun jaoin puremakuvaa somessa keskellä talvea"

Punkkien määrä kaupunkipuistoissa on lisääntynyt – Turun yliopiston puutiaistutkimus syynää seuraavaksi neljän uuden kaupungin puistot