1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valkoposkihanhi

Rauhoitettuja valkoposkihanhia karkotetaan nyt ensimmäistä kertaa lasertykillä pelloilta – viljelijät kaipaavat järeämpiä aseita

Kymmenientuhansien valkoposkihanhien parvet syövät satoa ja aiheuttavat mittavia vahinkoja keväisin ja syksyisin.

Valkoposkihanhet kerääntyvät pelloille levähtämään ja syömään muuttomatkallaan. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Venäjälle muuttomatkalla olevia valkoposkihanhia odottaa tänä keväänä yllätys Pohjois-Karjalassa Tohmajärven Valkeasuolla. Pellolla on vastassa vihreää valoa syöksevä lasertykki, jonka uskotaan karkottavan satoa syövät hanhet.

Kymmenien tuhansien lintujen parvet ovat jokavuotinen riesa viljelijöille. Ne syövät keväisin ja syksyisin sekä nurmi- että viljasatoa ja aiheuttavat viljelijöille mittavat taloudelliset menetykset.

Yksittäisille viljelijöille vuosittain syntyvät rahalliset tappiot ovat kymmeniätuhansia euroja. Suurin maksettu korvaus viime vuosilta Pohjois-Karjalassa on 70 000 euroa.

Hanhia on perinteisesti hätistelty pelloilta muun muassa perinteisillä linnunpelättimillä ja muilla kotitekoisilla pelokkeilla. Myös koiria on käytetty apuna.

Nyt apua haetaan uudenlaisesta tekniikasta. Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Karjalan ely-keskus tutkivat erilaisia menetelmiä Kiteellä, Tohmajärvellä ja Värtsilässä.

Ensimmäistä kertaa Suomessa testataan lasertykkejä, joita käytetään eläinten karkottamiseksi muun muassa Keski-Euroopassa. Ely-keskus on hankkinut kaksi lasertykkiä, jotka on sijoitettu aidatulle alueelle Tohmajärven Valkeasuolle.

– Telineen päälle on asennettu laservaloa lähettävä laite, mikä toimii aurinkopaneelilla ja akuilla, selventää luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Laitteesta lähtevä yhtenäinen liikkuva lasersäde lähettää pellon pintaan kirkkaana näkyvää valoa, jota linnut pelkäävät. Siitä ei pitäisi olla haittaa eläimille. Säteet ulottuvat parin kilometrin päähän Valkeasuon koepellolla.

Lasertykin tehoa testataan aidatulla koealueella Tohmajärven Valkeasuolla. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Lasertykin ei pitäisi aiheuttaa vahinkoa lintujen silmille, sillä ne eivät katso suoraan säteeseen. Hanhet tarkkailevat ilmasta käsin aluetta eivätkä laskeudu alueelle, jossa valonsäde liikkuu.

– Näistä on Keski-Euroopassa saatu hyviä kokemuksia. Kyllä me toivomme, että Valkeasuolla saamme näillä tykeillä hanhet karkotettua useamman sadan hehtaarin alueelta.

Pallot pellolla eivät riitä

Lasertykin lisäksi Keski-Karjalan pelloilla pelotellaan hanhia haukkaleijoilla ja heliumpalloilla. Lintujen toivotaan tulkitsevan ne pedoiksi.

– Korkealle nousevat pallot ovat leijapalloja, joiden toivotaan estävän lintujen laskeutumisen pellolle. Niiden lisäksi käytämme pelokkeena pienempiä “vappupalloja”, kertoo tutkimusprofessori Jukka Forsman Luonnonvarakeskuksesta.

Pallot eivät kuitenkaan säikäytä valkoposkihanhia pois perinteisiltä levähdys- ja ruokapaikoilta.

– Viimesyksyisten tulosten mukaan hanhet eivät ainakaan pieniä palloja pelkää. Linnut ovat viisaita eläimiä ja ne tottuvat sellaiseen, mikä ei ole vaarallista.

Korkeuksiin kohoavat heliumpallot eivät säikäytä valkoposkihanhia. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Ongenvavan ja siiman päässä heiluvat haukkaleijatkaan eivät ole tehonneet muuttomatkalla oleviin lintuihin.

– Ne ovat ihan elävän näköisiä kun tuulee, mutta jos ei tuule niin sitten ne vain lötköttävät siinä maassa rentoina kavereina, havainnollistaa tutkimusprofessori Jukka Forsman.

Tutkijat eivät lähde vielä ennakoimaan tämän kevään tuloksia pallojen, leijojen ja lasertykin vaikutuksista, koska hanhien päämuutto alkaa vasta olla kiivaimmillaan.

Keski-Karjalassa tutkimus valkoposkihanhien laiduntamisesta, määristä ja pelokkeiden tehosta kestää toukokuun loppuun. Kaiken kaikkiaan hanhitutkimus kestää kolmisen vuotta.

Viljelijän sato lentää taivaalle

Hanhikanta kasvaa koko ajan ja sitä mukaa lisääntyvät myös lintujen maataloudelle aiheuttamat vahingot.

Hanhet suuntaavat muuttomatkallaan kohti Venäjää. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Tämä on johtanut siihen, ettei syysviljoja kannata enää kasvattaa, kun hanhet syövät keväällä ja syksyllä oraat, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Hanhien aiheuttamat vahingot nurmi -ja viljapelloilla tuntee nahoissaan tohmajärveläinen maanviljelijä Mika Piiroinen.

– Kyllä ne ovat iso riesa. Riippuu tietysti aika paljon vuodesta, mutta kyllä se hanhen pelloilta viemä osa on ollut viime vuosina todella suuri.

Luonnonvarakeskus ja ely-keskus tekevät Mika Piiroisen kanssa yhteistyötä karkotuskeinojen löytämiseksi. Viljelijä ei kuitenkaan uskoa heliumpallojen tai haukkaleijojen tehoon.

– Mikään ei ole vielä toiminut. Linnut väistelevät niitä hetken aikaa, mutta sitten tottuvat ja syövät loppujen lopuksi satoa pallon alta.

Maanviljelijä Mika Piiroisella on selkeä kanta hanhien kannan vähentämiseen.

Maanviljelijä Mika Piiroinen ja tutkimusprofessori Jukka Forsman tekevät yhteistyötä hanhitutkimuksessa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Ihan hyvä, että tutkitaan, mutta kyllä minun mielestä metsästys on ainoa keino vähentää tuhoja. Ei ole mitään järkeä kasvattaa hanhikantaa, jossain vaiheessa on pakko aloittaa kannan hallittu rajoittaminen.

Tämä tapahtuu ensimmäistä kertaa ensi syksynä, kun 12 tohmajärveläistä maanviljelijää saa poikkeusluvalla karkottaa hanhia ampumalla.

Kukin viljelijä saa pelloillaan ampua 20–40 rauhoitettua valkoposkihanhea vuodessa, yhteensä 375 kappaletta. Luvat myönsi Varsinais-Suomen ely-keskus.

Vuosittain Pohjois-Karjalan pelloille levähtää ruokailemaan satojatuhansia lintuja.

Korvauksia satovahingoista maksettiin viljelijöille ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Silloin ne olivat alle 100 000 euroa. Viime vuonna vahinkoja korvattiin jo yli miljoonan euron edestä.

Aiheesta voi keskustella 17.5.2020 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Koirista toivotaan ratkaisua valkoposkihanhien karkottamiseen Lahdessa – kaupunki hakee erityislupaa EU:n suojeleman lintulajin häätämiseen uimarannoilta