1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puutiaiset

Tarttuvatko punkit pyykkeihin ulkona? Miksei muurahaiskeon ympärillä ole punkkeja? 7 + 1 yleisökysymystä puutiaistutkijalle

Jani Sormusen mukaan puutiaisen elämä on tylsää odotusta. Kunnes joku, johon voi tarrautua eturaajoilla, kulkee sen ohi.

– Jopa kaupunkiolosuhteissa tutkimuslakanaan voi tarttua muutamalla vedolla kymmenkunta puutiaista, sanoo Turun yliopiston tutkija Jani Sormunen. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Puutiaistutkija Jani Sormunen vetelee valkoista lakanaa pitkin metsänpohjaa aivan Turun yliopiston kupeessa. Lähimpään rakennukseen ei ole kuin viitisen metriä.

Maassa on kuolleita lehtiä ja oksia.

Neliömetrin kokoista tutkimuslakanaa ei tarvinnut kuin näyttää maapohjalle, heti siihen ilmestyi kymmenkunta punkkia.

Esitimme Jani Sormuselle Ylen yleisöltä tulleita punkkikysymyksiä, jotka eivät ole ehkä aivan niitä yleisimpiä.

1. Tarttuvatko punkit ulkona narulla oleviin pyykkeihin? Voivatko ne kulkeutua sitä kautta ihmiseen?

Todennäköisesti ei. Riippuu, miten pyykit kuivaa. Jos ne eivät koske maahan eivätkä muuhun kasvillisuuteen, eivät puutiaiset myöskään hypi tai putoile mistään. Ne tarttuvat ohiliikkuviin ihmisiin, eläimiin tai esineisiin. Jos varmistaa, että pyykit eivät osu maahan, vaaraa ei pitäisi olla.

Mutta kuten tutkimuslakana osoittaa, kyllä niille liinavaatteetkin kelpaavat tarttumispinnaksi.

Yleensä pyykkejä kuivataan auringossa ja tuulessa, siis kuivassa ympäristössä. Vaikka puutiainen tarttuisikin pyykkiin, ei se kauan viihdy kuivassa vaan pudottautuu pois.

Ulkona kuivumassa oleviin lakanoihin punkit eivät tartu ilman kosketusta maahan tai kasveihin, koska punkit eivät hyppää eivätkä putoa. Kuvassa puutiaistutkijan tutkimuslakana. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

2. Miten punkki nappaa ihmiseen kiinni? Voihan saada peukalokyytiläisen sääreen jopa pyörällä luonnossa ajaessa.

Puutiaisen koko elämä perustuu siihen, että sen on pystyttävä tarttumaan ohikulkijaan, vaikka sen koko elinaikana elinpaikan ohi kulkisi vain yksi eläin tai ihminen. Ne siis odottavat kasvien varsilla tai lehtikarikkeen päällä. Niillä on pystyssä eturaajat, joissa on kiinnittymiskoukut. Puutiainen ei siis hyppää, ei putoa eikä juokse perään, vaan tarttuu ohikulkeviin.

Ikään kuin vanhan ajan merirosvo, joka entraushaka tanassa odottaa ja nappaa kiinni, kun joku tulee lähelle?

Käytännössä näin. Ehkä vielä yhtä epätoivoisestikin kuin merirosvot aikoinaan.

3. Onko punkilla koko ajan koukut pystyssä? Vaikuttaisi aika kärsivälliseltä ötökältä.

Puutiaisten elämä onkin tylsää. Lähinnä ne istuvat karikkeessa kosteuttamassa itseään tai kasvien varsilla odottamassa. Välillä ne voivat olla lepotilassa ja sitten taas aktivoitua, kun ne aistivat esimerkiksi maan tärinää tai hiilidioksidia. Siellä ne odottelevat "käpälät" pystyssä.

4. On sanottu, että omassa pihassa kannattaa pitää nurmikko lyhyenä, ettei tule punkkeja. Kannattaako lehdetkin haravoida pois samasta syystä?

Kyllä haravointi luultavasti pitää jossain määrin puutiaiset pois. Jos puutiaisia löytyy kaupunkialueelta, maassa on silloin yleensä lehtikariketta.

5. Jos kehosta löytyy punkki, sen päälle on neuvottu levittämään voita. Miksi?

Voista ei ole hyötyä. Se on vanha uskomus, joka perustuu siihen, että puutiainen ei pysty hengittämään voin läpi ja siksi se irrottautuu ihosta. Ohjeeseen liittyy myös ongelma, jota tosin ei vielä ole tarkkaan tutkittu. Oletus on, että voi saa puutiaisen menemään ikään kuin paniikkiin, kun se joutuu keskeyttämään ruokailunsa. Silloin se saattaa oksentaa haavaan. Bakteerit, jotka muutenkin tulevat puutiaisen ruoansulatuskanavasta, pääsevät siten siirtymään haavaan.

Puutiainen on paras poistaa pinseteillä. Tai jos niitä ei ole, sitten sormilla.

5. Muurahaistutkija sanoi, että kekomuurahaisen pesän ympärillä ei ole punkkeja. Onko näin?

Onhan totta, että muurahaiset ovat yleispetoja, jotka tappavat melkein kaiken, mihin luonnossa törmäävät. Myös puutiaisia. Tutkimusnäyttöäkin on, että kekojen lähellä on vähemmän puutiaisia. Mutta ei tiedetä, johtuuko se siitä, että muurahaiset syövät niitä vai siitä, että muurahaishapon haju karkottaa kaikenlaisia eläimiä.

6. Pitääkö paikkansa, että jos kehosta löytyy punkki ja sen poistaa vuorokauden sisällä, riski tartunnasta on olematon?

Kyllä. Tämä liittyy borreliabakteeriin ja borrelioosiin, joka on siis huomattavasti yleisempi tauti kuin puutiaisaivokuume. Borreliabakteerilla kestää päivä tai kaksi siirtyä ihmiseen pureman yhteydessä. Valitettavasti puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus siirtyy lähes välittömästi. Siinä ei nopeakaan poistaminen välttämättä auta mitään.

Mutta jos huomaa puutiaisen ihollaan, kannattaa se poistaa mahdollisimman nopeasti. Älä odota pääsyä kotiin, missä olisi puutiaispihdit, vaan yritä poistaa se heti, vaikka sormin.

Jos pureman jälkeen ilmestyy ihottumaa tai punotusta, kannattaa käydä lääkärillä.

Tutkija Jani Sormunen sanoo, että puutiainen kannattaa irrottaa iholta mahdollisimman nopeasti. Vaikka sitten sormin, jos punkkipihdit ovat jääneet kotiin. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

7. Puhut koko ajan puutiaisista etkä punkeista. Onko väärin puhua punkeista?

Ei. Puutiaiset ovat ryhmä punkkeja. Mutta meillä on Suomessa 1 500 punkkilajia. Niissä on paljon hyödyllisiä, esimerkiksi maaperän lahottajia. Siksi koitan välttää, ettei kaikille punkeille anneta huonoa mainetta.

Ja vielä: kuunteleeko puutiaistutkija paljon punkkia?

Nuorempana vähän enemmän, mutta nykyään en hirveästi.

Lue lisää:

Puutiaisaivokuume levinnyt myös Helsinkiin – THL suosittelee punkkirokotetta kolmella asuinalueella

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee – katso paikkakunnittaiset tapausmäärät ja rokotussuositukset

Punkkien määrä kaupunkipuistoissa on lisääntynyt – Turun yliopiston puutiaistutkimus syynää seuraavaksi neljän uuden kaupungin puistot