1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tunne-elämä

Kaipaatko mennyttä? Nostalgia on vaikeiden aikojen lohtu ja unelma paremmasta – kerro, mitä sinä muistelet juuri nyt

Nostalgia on tärkeä osa identiteettiämme, sanoo psykologian tohtori. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

Nostalgia on tunne, joka vaatii pohdintaa ja herättää monenlaisia mietteitä. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Nostalgia on noussut korona-aikana taas uuteen arvoon. Kun esimerkiksi urheilutapahtumia ei järjestetä, voi tv:stä katsoa suomalaisten urheilijoiden suuruuden hetkiä vuosien takaa ja katsojia riittää.

Mutta mitä nostalgia oikein on? Mitä sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori, toimittaja, kirjailija ja populaarikulttuurin tutkija Markku Koski?

Hän on pohtinut aihetta muun muassa Elvistä, Olavi Virtaa, The Beatlesia ja Armi Kuuselaa käsittelevissä kirjoissaan.

– Sehän on sivistyssana, jonka ymmärtää jokainen kadunmies, mutta sen selittäminen onkin sitten vähän vaikeampaa, aloittaa Koski.

Kaihoa, kaipuuta ja melankoliaa

Markku Kosken mukaan nostalgiaa kuvataan joka kielessä ja kulttuurissa omalla tavallaan.

– Saksan kielessä on esimerkiksi termi Sehnsucht ja englannissa asiaa kuvataan melko osuvasti sanalla bittersweet, joka voisi suomeksi olla vaikka katkeransuloinen. Se kuvaa nostalgian tunnetta aika osuvasti.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Markku Koski on tutkinut nostalgiaa. Kuva: Mikko Tuomikoski/Yle

Suomeksi sitä voisi kuvailla sanoilla kaiho ja kaipuu, jotka nousevat esiin esimerkiksi kaukokaipuuta tihkuvissa lauluissa, kuten Satumaa.

– Nostalgia on tunnettu jo vuosisatoja. 1600-luvulla se määriteltiin demoniseksi sairaudeksi. Sveitsiläiset sotilaat saivat sotaretkellä kovan koti-ikävän kuulleessaan lehmänkellojen kilkatuksen. Silloin pääteltiin, että kellot olivat aiheuttaneet jonkinlaisen aivovaurion, naurahtaa Koski.

Korona-aika herätti lapsuuden muistikuvia pihaleikeistä

Psykologian tohtori Kaisa Kanerva on tutkinut muistoja ja kirjoittanut myös nostalgiaa käsitteleviä artikkeleita. Hän tarkastelee nostalgiaa muistitutkimuksen näkökulmasta.

– Näen nostalgian haikeina, sentimentaalisina omaelämäkerrallisina muistoina ja muisteluna, jossa ajan kuluessa muistot ovat saaneet korostuneen positiivisen sävyn ja painoarvon, mutta joihin aina liittyy ripaus surua menetyksestä.

Kanerva näkee selvän yhteyden siinä, miksi korona-aika herättää nostalgisia tuntemuksia.

– Esimerkiksi epidemian alkaessa eräs tuttuni kertoi, kuinka pihalla lasten kanssa alkoi tuntua omalta lapsuudelta: kaikki ovat kotona, eivätkä kiireisessä harrastusrumbassa. Hän kuvasi yhtäkkiä huomanneensa kuinka kerrostalon ikkunoista kajasti valot ja pihalla leikittiin tuttuja pihaleikkejä.

– Nostalgisointi auttaa ihmisiä yhdistämään menneet kokemukset ja nykyisen elämän merkityksellisesti, mikä on tärkeää erityisesti koko yhteisöä koskevan kriisin keskellä.

Korona-aika vie monen muistot lapsuuteen. Kuva: Yle/Linus Hoffman

Nostalgia on monisyinen tunne

Markku Koski painottaa sitä, että nostalgia on nimenomaan tunne, joka vaatii pohdintaa ja herättää monenlaisia mietteitä.

– Nostalgia ei ole sellaista, johon voisi vain heittäytyä, vaan myös jotain, joka olisi voinut olla. Siihen sisältyy aina melankoliaa, joten se ei ole läpeensä positiivinen, analysoi Koski.

Nostalgia voi esimerkiksi liittyä johonkin menneeseen, jonka on kokenut tai sellaiseenkin menneeseen, jota kaipaa muuten vain.

– Moni saattaa haikailla sellaisiakin aikoja, joita ei itse ole kokenut, mutta jotka koetaan yleisesti paremmiksi, kuin nyt.

Kaisa Kanerva on samoilla linjoilla.

– Nostalgia on tyypillisesti positiivinen tunne, mutta siihen liittyy aina ripaus haikeutta. Koronatilanteen aikana on noussut esiin ilmiöitä, joita voi selittää lisääntyneen kotiajan lisäksi nostalgialla, haikailulla johonkin menneeseen, turvalliseen, stressittömään muistikuvaan.

Aika kultaa muistot

Kuva menneistä ajoista ja muistoista on usein aurinkoisempi kuin todellisuus. Tämä on Kaisa Kanervan mukaan luonnollista.

– Ihmisillä on taipumus muistaa monet menneisyyden tapahtumat miellyttävämpänä kuin ne todellisuudessa ovat tapahtuneet. Muisti on luonteeltaan korjaava.

Nostalgia on myös tärkeä osa identiteettiämme.

– Liitämme yhteen muistoja luodaksemme yhtenäistä merkityksellistä käsitystä maailmasta. Se on identiteettimme ja itsestämme eheän käsityksen pohja. Nostalgisoinnin voidaan ajatella olevan mielen keino säilyttää eheä ja myönteinen kuva itsestä ja omasta elämänhistoriasta, muistuttaa Kanerva.

Nostalgia on yksi viihdeteollisuuden peruskivistä

Ei ole mikään sattuma, että viihdeteollisuus hyödyntää nostalgiaa tehokkaasti. Musiikissa, elokuvissa ja kirjoissa viljellään jatkuvasti nostalgiaa, sillä sen tiedetään herättävän yleisössä voimakkaita tunteita.

The Beatles on monelle nostalginen yhtye. Yhtye hyödynsi nostalgiaa kappaleissaan. Kuva: ANDY RAIN / EPA

The Beatlesin uraan ja tuotantoon syvällisesti perehtynyt Markku Koski nostaa esille kaksi John Lennonin nostalgista laulua.

– In My Life on mielenkiintoinen tapaus, jossa päähenkilö kertoo muistelevansa menneitä paikkoja ja ihmisiä, mutta toteaa lopuksi niiden menettävän merkityksensä rakastamansa naisen ja tämän rakkauden rinnalla. Nykyhetki on siis kuitenkin parempi, kuin mennyt aika.

– Imagine on taas toisella tavalla nostalginen laulu, jossa haikaillaan sellaista maailmaa, jota ei vielä ole. Siinä unelmoidaan utopiasta, jota ei ehkä koskaan voida saavuttaa.

Voit keskustella aiheesta sunnunta-iltaan klo 23:een asti.