Korkeakoulut saattavat ottaa ylimääräisiä opiskelijoita koronan vuoksi – "Haluamme kantaa yhteiskuntavastuumme"

Yliopistojen edustaja varoittaa kuitenkin, että lisäpaikkojen luominen nopeasti on käytännön haaste ja maksaa rahaa.

korkeakoulut
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen
Rehtorineuvostoa johtava Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen pitää korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä hyvänä tavoitteena.Petteri Kivimäki

Suomalaiset yliopistot valmistautuvat ottamaan ylimääräisiä opiskelijoita jo käynnissä olevassa korkeakouluhaussa.

Eilen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kansliapäällikkö Jari Gustafsson vetosi A-studion haastattelussa korkeakouluihin, että ne osallistuisivat talkoisiin koronatilanteen vuoksi ja lisäisivät aloituspaikkoja. Tämä olisi yksi lääke nuorisotyöttömyyden kasvuun.

– Totta kai me haluamme kantaa yhteiskuntavastuumme, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifi ry:n puheenjohtaja Keijo Hämäläinen.

Hämäläinen toteaa, että aloituspaikkojen määrän on joka tapauksessa tarkoitus kasvaa tuntuvasti vuoden 2021 korkeakouluhaussa. Koronatilanteen vuoksi osa ensi vuoden lisäpaikoista voisi siirtyä jo tällä vuodelle.

– Tutkitaan aktiivisesti, olisiko mahdollista rajoitetusti ennenaikaistaa osaa näistä paikoista siten, että jo syksyllä 2020 avattaisiin näitä paikkoja.

Hämäläinen ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon lisäpaikkoja voisi tulla. Esimerkiksi 10 prosentin lisäys aiottuihin paikkakiintiöihin on hänestä kuitenkin liian korkea tavoite.

Yliopistot tekevät ratkaisujaan itsenäisesti, joten on mahdollista, että aloituspaikkoja syksylle ei lisättäisi kaikissa korkeakouluissa yhtä paljon.

Rahoitusta tarvitaan, jos paikkoja lisätään

TEM:in Jari Gustafsson kehotti korkeakouluja "mukaan talkoisiin", mutta aloituspaikkojen lisääminen maksaa rahaa.

Muun muassa yliopistoja edustava työnantajajärjestö Sivistystyönantajat (Sivista) kommentoi tuoreeltaan Gustafssonin esitystä toteamalla, että ilman lisärahoitusta aloituspaikkojen lisääminen merkitsisi leikkausta korkeakouluille.

– Silloin rahamäärä opiskelijaa kohden laskisi, sanoo Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Laura Rissanen.

Helsingin Yliopisto.
Helsingin Yliopisto, Porthania. Korkeakoulut ovat joutuneet pohtimaan, miten ne järjestävät opiskelijavalinnat koronaviruspandemiasta johtuvissa poikkeustiloissa. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Myös rehtorineuvoston puheenjohtaja Keijo Hämäläinen nostaa resurssit suurimmaksi haasteeksi aloituspaikkojen kasvattamisessa. Hallitukselta toivotaan rahoituspäätöksiä kesäkuun lisäbudjetissa.

– Uskon, että on ymmärrystä sille, että laadukasta opetusta ei voi toteuttaa talkoovoimin. Investointi koulutukseen olisi nyt mitä parhainta koronaelvytystä.

Hämäläinen sanoo, etteivät koronakriisin vuoksi mahdollisesti jaettavat lisäpaikat saa heikentää jo yliopistossa opiskelevien tai alkuperäisen suunnitelman mukaisessa kiintiössä sisään pääsevien opetuksen tasoa.

Voi olla mahdotonta toteuttaa joillakin aloilla

Muitakin haasteita riittää, jos aloituspaikkoja äkisti lisätään kesken korkeakouluhaun. Tavallisesti opiskelupaikkojen määrä päätetään yli vuosi ennen opintojen alkua ja sen mukaan myös valmistaudutaan tulevaan lukukauteen.

Jo tällä hetkellä korkeakoulut ovat täystyöllistettyjä käynnissä olevien pääsykokeiden ja opiskelijavalinnan vuoksi.

– Pitäisi tutkia, miten tämä teknisesti on mahdollista suorittaa tällä aikataululla, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen sanoo, että joillakin opiskelualoilla aloituspaikkojen nopea lisääminen voi olla mahdotonta, vaikka hallitus lisärahoitusta myöntäisikin.

– Suurimman hakupaineen aloilla vaaditaan usein esimerkiksi kliinistä opetusta, lakisääteisiä harjoitteluja ja pienryhmäopetusta. Paikkojen lisääminen voi olla mahdotonta, koska pätevää opettajahenkilökuntaa ja harjoittelupaikkoja ei yksinkertaisesti ole saatavilla näin lyhyellä varotusajalla.

"Henkisesti varmaankin hyvä merkitys"

Rehtori Keijo Hämäläinen toteaa, että aloituspaikkojen lisääminen ei sinänsä vaikuttaisi niihin nuoriin, jotka nyt hakevat opiskelupaikkaa korkeakoulusta.

Valinnat tehtäisiin samalla tavalla kuin muutenkin, mutta sisäänpääsijoiden määrä vain kasvaisi.

– Henkisesti tällä olisi varmaankin hyvä merkitys. Kilvoittelu korkeakoulupaikoista on todella kovaa ja valinnat joudutaan tänä vuonna tekemään poikkeuksellisella tavalla. Lisäpaikat lisäisivät tietysti mahdollisuutta saada se opiskelupaikka, Hämäläinen toteaa.

Lue lisäksi:

TEM:n kansliapäällikön ratkaisu nuorisotyöttömyyteen: korkeakoulut voisivat lisätä aloituspaikkoja

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutoksista jo runsaasti kanteluita – oikeuskansleri ei ota vielä kantaa aikatauluun

Miksi todistusvalintaa laajennettiin ja voiko siitä valittaa? Keräsimme vastauksia ja reaktioita yliopistojen opiskelijavalintojen muutoksiin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus