Pasi oli 10 päivää sairaalassa, Maija sairasti kotona ja Johanin äiti kuoli koronaan – sadat suomalaiset ovat todennäköisesti sairastuneet Ruotsissa

Ruotsin Kansanterveysviranomaisen mukaan suomalaiset ovat yliedustettuina covid-19-tilastoissa.

koronavirus
Ensihoitaja desinfioi ambulanssia Tukholmassa.
Ensihoitaja desinfioi ambulanssia Tukholmassa 13. toukokuuta.Jonathan Nackstrand / AFP

50-vuotias Pasi Oksman hakeutui sairaalahoitoon oltuaan kovassa kuumeessa kymmenen päivää. 65-vuotias Maija Sjödin sairasti kotonaan. 73-vuotias Tuija Lindblom ei vastannut poikansa puheluun enää neljäntenä sairauspäivänään.

Oksmanin, Sjödinin ja Lindblomin juuret ovat Suomessa, mutta he asuvat tai asuivat Ruotsissa. Kaikki sairastivat covid-19-taudin.

Suomessa syntyneet ovat yliedustettuja Ruotsin sairastumistilastoissa.

Ruotsin Kansanterveysviranomaisen huhtikuun puolivälissä esittelemien tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaikista todetuista covid-19-tartunnan saaneista 3,2 prosenttia oli suomalaisia ja 31 prosenttia sairastuneista suomalaisista oli kuollut.

Tilastoja ei sen jälkeen ole päivitetty. Kansanterveysviranomainen kertoo Ylelle puhelimitse, että luvut päivitetään, muttei milloin ne päivitetään.

Ruotsin koronatartunnat syntymämaan mukaan.
Harri Vähäkangas / Yle

Oksman: Näin tonttuja

Juuriltaan pohjoiskarjalainen Pasi Oksman sairastui maalis-huhtikuun vaihteessa. Hänen olonsa huononi nopeasti.

Södertäljessä asuva Oksman työskentelee Tukholmassa ja kuume iski päälle 30 kilometrin automatkalla kotiin.

– Kun käännyin pysäköintipaikalle, tunsin, että minulla on kuumetta. Sitä ei ollut lähtiessä, Pasi Oksman kertoo Ylelle puhelimitse.

Illan aikana kuume nousi ja alkoi sahata 39 ja 40 asteen välillä. Pasi eristäytyi puolisonsa tyttären huoneeseen, vaikkei aluksi edes ajatellut sairastavansa covid-19:ää.

Hän sairasti kotonaan 10 päivää, haki lääkärinapua puhelimitse ja yritti saada kuumetta alas parasetamolilla.

– Kiirastorstaina kuume nousi 41,5 asteeseen, ja ajattelin: ei, tämä ei käy. Tuntui suunnilleen siltä, että näen tonttuja.

Tässä vaiheessa Oksman oli ymmärtänyt sairastavansa koronaa. Hänellä oli korkean kuumeen lisäksi yskää ja vatsavaivoja. Lisäksi sairaus vaikutti maku-, haju- ja jopa kuuloaistiin.

Oksman pyysi puolisoaan viemään hänet sairaalaan, jonne hänet otettiin heti sisään. Hän oli sairaalahoidossa kymmenen päivää. Missään vaiheessa ei tullut oloa, että tämä oli tässä.

– Tunsin oloni rauhalliseksi, kun olin sairaalassa. He tekivät mahtavaa työtä.

Se huolestutti, että miehet kuolevat naisia useammin koronavirukseen. Lisäksi Oksman mietti, olisiko hänellä tietämättään joku perussairaus.

Lisähappea ja särkylääkettä

Oksman sai lisähappea, ja häntä lääkittiin parasetamolilla säännöllisesti neljä kertaa päivässä. Verenpaine, kuume ja hapenottokyky mitattiin seitsemän kertaa päivässä.

Kuume laski lopulta toisena pääsiäispäivänä, tasan kaksi viikkoa taudin alkamisesta. Sairaalahoidon jälkeen Oksman oli vielä kaksi viikkoa sairauslomalla. Hän on palannut töihin vasta tällä viikolla.

– Tunnen oloni heikoksi ja minua pyörryttää välillä. Mutta päivä päivältä tunnen itseni vahvemmaksi.

Hän yrittää kuitenkin ottaa rauhallisesti, jotta takaiskuja ei tulisi.

– Tämä ei ole tauti, jonka kanssa haluaisi leikkiä. Olin ehkä vähän huoleton. En ottanut epidemiaa täysin vakavissani alussa.

Oksmanin perhe, puoliso ja 5- ja 7-vuotiaat lapset, välttyivät tartunnalta.

Oksman on syntynyt Helsingissä, mutta muutti vanhempiensa mukana Ruotsiin puolivuotiaana.

Puuhun on kiinnitetty kyltti: Undvik trängsel.
Kyltti kehottaa välttämään tungosta Hellasgårdenin ulkoilualuella Tukholmassa.Henrik Montgomery / EPA

Sjödin: Makuaisti vieläkin poissa

65-vuotias Maija Sjödin asuu Sundsvallissa Pohjanlahden rannalla vastapäätä Vaasaa. Hän sairasti covid-19:n kotonaan maaliskuun puolivälissä.

– Minulla ei ole maku- eikä hajuaistia vieläkään, kertoo Sjödin Ylelle puhelimessa.

– Kaikki maistuu samalta. Onneksi tiedän, miltä appelsiini maistuu.

Lääkärit eivät osaa arvioida, milloin aistit palaavat. He ovat kehottaneet Sjödinin muistelemaan, miltä esimerkiksi se appelsiini maistuu. Sjödin tietää vertaisryhmistä, että aistit voivat palautua nopeasti viikossa – tai 15 viikossa.

Sjödin sai tartunnan todennäköisesti mieheltään. Hänen ruotsalainen miehensä sairastui oltuaan työmatkalla Suomessa ja joutui sairaalahoitoon.

– Hän ei tartuttanut muita mutta hän tartutti minut, Sjödin naurahtaa.

Sjödin kertoo puolisonsa olleen ensimmäinen ruotsalainen, joka sai tartunnan Tukholman pohjoispuolella. Sundsvall sijaitsee noin 380 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen.

Sjödin sairastui päivä miehensä jälkeen. Hänen mukaansa pahinta oli kuume ja epätietoisuus siitä, miten tauti etenee.

– Kun on tavallinen flunssa, yskä ja nuha, niin tietää, että kun vaan yskii ja räkii nenäliinaan, niin tauti menee ohi. Tästä ei tiennyt ollenkaan. Kuumevaihe oli kaikkein kamalin, kertoi Maija Sjödin Ruotsin radiolle maaliskuun lopussa.

Nyt hän kuvailee tautia pahempana flunssana. Sjödinin kuume oli korkeimmillaan 39,8 astetta ja yli 39 asteen kuume kesti viisi päivää. Sekä Sjödin että hänen miehensä ovat parantuneet, mutta välttävät edelleen yhteyksiä muihin ihmisiin.

Sjödin kertoi sairastumisestaan ensin Ruotsin radion suomenkieliselle toimitukselle (siirryt toiseen palveluun).

Hän muutti Ruotsiin vuonna 1975 ja on ennen eläköitymistään työskennellyt Ruotsin radiossa ja televisiossa.

Lindblom kuoli nopeasti

73-vuotias Tuija Lindblom sairastui käytyään terveyskeskuksessa. Muutoin hän oli noudattanut Ruotsin viranomaisten ohjeita ja pysytellyt kotonaan, kertoi sanomalehti Expressen (siirryt toiseen palveluun) huhtikuun lopulla.

Lindblom tunsi olonsa huonoksi, sai kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Neljäntenä päivänä hän ei enää vastannut poikansa Johan Lindblomin soittoihin.

Muistokynttilöitä ja kukkia Tukholman Mynttorget-aukiolla.
Muistokynttilöitä ja kukkia Tukholman Mynttorget-aukiolla, joka sijaitsee valtiopäivien vieressä.Jonathan Nackstrand / AFP

Johan Lindblom jätti kaiken ja lähti äitinsä luo. Hän löysi tämän asunnostaan heikkona ja hämmentyneenä.

Tuija Lindblom otettiin hoitoon tukholmalaiseen sairaalaan, jossa hänellä todettiin koronatartunta. Lindblomin tila heikkeni nopeasti.

– Puhuimme kesäpaikastamme Suomessa, jossa lapset saivat saunoa isoäidin kanssa. Hänen piti kuulla se voidakseen päästää irti, Johan Lindblom kertoi Expressenille.

Hänen vaimonsa ja pariskunnan 5- ja 9-vuotiaat tyttäret olivat puhelinyhteydessä sairaalaan. Johan oli paikan päällä ja piti äitiään kädestä, kun tämä kuoli maaliskuun 26. päivänä.

Tuija Lindblom työskenteli biolääketieteellisenä teknikkona Tukholmassa.

Lähes kolmannes sairastuneista suomalaisista kuoli koronaan

Ruotsin Kansanterveysviranomainen julkaisi maahanmuuttajien sairastumista esittävät tilastot viikolla 15. Ne perustuivat lukuihin, jotka viranomainen oli kerännyt 13.3.–7.4.

Perussuomalaisten verkkolehden Suomen Uutisten mukaan suomalaisten sairastuneiden määrä olisi tuolloin ollut 188 (siirryt toiseen palveluun).

Yle on yrittänyt tarkistaa luvut Kansanterveysviranomaiselta, muttei ole saanut vastausta.

Ruotsissa oli viikolla 15 noin 10 800 laboratoriossa vahvistettua koronatartuntaa. Todelliset tartuntaluvut ovat suurempia, sillä viranomaisen luvut perustuvat vain sairaanhoidon piiriin tulleisiin, vakavaoireisiin potilaisiin. Lisäksi niistä puuttuvat toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset.

Erityisen silmäänpistävää Kansanterveysviranomaisen taulukoissa on suomalaisten suuri kuolleisuus covid-19-tautiin. Suomessa syntyneistä sairastuneista 31 prosenttia oli kuollut huhtikuun alussa.

Se merkitsisi, että noin 60 suomalaista olisi kuollut koronaan huhtikuun 7. päivään mennessä.

Tilastografiikka Ruotsin koronakuolemista syntymämaan mukaan.
Harri Vähäkangas / Yle

Suomessa koronaan oli torstaina kuollut 283 ihmistä.

Suomalaisten ikä syynä?

Myös muut maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuja covid-19-tilastoissa. Pahiten tauti on koetellut somalialaisia, irakilaisia ja syyrialaisia. Suomalaiset ovat tilastossa neljäntenä.

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell arveli tilastoja esitellessään (siirryt toiseen palveluun), että suomalaisten yliedustus johtuu heidän korkeasta iästään.

Miehen sivuprofiili.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell päivittäisessä koronatiedotustilaisuudessa Tukholmassa 13. toukokuuta.Daniel Ivarsson

– Luvuissa on mukana maita kuten Suomi ja [entinen] Jugoslavia. Se johtuu ensisijaisesti siitä, että niissä maissa syntyneet kuuluvat väestöryhmiin, joissa on korkea sairastavuus. Monet ovat yli 60-, 70- ja 80-vuotiaita, Tegnell sanoi Kansanterveysviranomaisen lehdistötilaisuudessa huhtikuun puolivälissä.

Suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin yleistyi 1954, kun Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sopivat yhteisistä työmarkkinoista (siirryt toiseen palveluun). Siirtolaisuuden huippuvuodet sijoittuvat vuosille 1969 ja 1970.

Lähtijät olivat yleensä nuoria. Huippuvuosien parikymppiset siirtolaiset ovat nyt siis yli 70-vuotiaita. Myös Ruotsinsuomalaisten keskusliitossa (RSKL) uskotaan, että suomalaisten yliedustus koronatilastoissa johtuu heidän iästään.

– Ne, jotka muuttivat tänne aikanaan, ovat aika iäkkäitä. Mitä iäkkäämpi ihminen, sitä enemmän on muita sairauksia taustalla, RSKL:n puheenjohtaja Pirkko Karjalainen sanoo Ylelle puhelimessa.

Suomalaiset ovat ruotsalaisia sairaampia

Suomessa syntyneiden määrä Ruotsissa on vähentynyt siirtolaisuuden hiivuttua, ja heidän keski-ikänsä on noussut. Ruotsin tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisten keski-ikä Ruotsissa on 64 vuotta, kun Suomessa asuvien suomalaisten keski-ikä on parikymmentä vuotta vähemmän (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsissa asui viime vuoden lopussa vajaat 145 000 Suomessa syntynyttä henkilöä. Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ruotsissa asuvat suomalaiset sairastavat ruotsalaisia useammin korkeata verenpainetta ja diabetesta. Heillä on myös ruotsalaisia useammin liikalihavuutta, ja he tupakoivat enemmän.

Kansanterveysviranomaisen viikkoraportin mukaan covidiin kuolleiden keski-ikä viikolla 15 oli 81 vuotta, ja lähes 80 prosenttia kaikista kuolleista oli yli 70-vuotiaita.

Iän lisäksi tautiin kuolemisen riskiä lisäsivät krooninen sydänsairaus, diabetes, krooninen keuhkosairaus ja krooninen munuaisten vajaatoiminta.

Suuri osa kuolleista hoivapaikoissa

Ruotsin kaikista koronatartunnoista noin kolmasosa on todettu Tukholmassa. Siellä suomalaiset ovat yhä suurin siirtolaisryhmä, vaikka valtakunnantasolla syyrialaiset menivät suomalaisten ohi kolme vuotta sitten (siirryt toiseen palveluun).

RSKL:ssä uskotaan, että suuri syy suomalaisten suureen koronakuolleisuuteen on viruksen leviäminen tukholmalaisissa vanhainkodeissa.

– Kun tämä paholainen pääsi Tukholmassa vanhusten hoivapaikkoihin, niin siinä on yksi syy, RSKL:n puheenjohtaja Pirkko Karjalainen sanoo.

Yli puolet Tukholman koronakuolemista on tapahtunut vanhainkodeissa (siirryt toiseen palveluun). Tartuntojen määrä niissä on nyt kuitenkin kääntynyt laskuun (siirryt toiseen palveluun).

Kaupungin sadasta vanhainkodista puolet raportoi, että niissä on covid-19-tartuntoja. Se on kahdeksan vanhainkotia vähemmän kuin viime viikolla.

Koronatartuntoja oli torstaihin mennessä todettu (siirryt toiseen palveluun) Tukholmassa 10 188 ja koko Ruotsissa 28 582.

Mikäli suomalaisten sairastuvuus ja kuolleisuus olisi pysynyt samalla tasolla, josta Kansanterveysviranomainen kertoi kuukausi sitten, sairastuneita voisi olla jopa 900 ja kuolleita 280. Lukuihin liittyy kuitenkin suuri epävarmuus, koska Kansanterveysviranomainen ei ole päivittänyt tilastoa.

Lue viimeisimmät tiedot koronapandemiasta täältä.

Lue lisää:

”Hanat ovat kiinni, tietoja ei anneta” – Ruotsissa korona iski erityisesti Suomi-taustaisiin, nyt tietoja ei enää kerrota (siirryt toiseen palveluun)

Längre text: Det som inte fick hända - smittan på äldreboendet (siirryt toiseen palveluun)

SVT granskar: Så tog sig coronaviruset in på Sveriges äldreboenden (siirryt toiseen palveluun)

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus