Leuto talvi ja koronakevät innostivat suomalaiset kalalle – Jorma Österille ja Tapio Palomäelle kalareissut ovat ajankulua, vaikkei saalista aina tulisikaan

Kalastuslupia myydään enemmän kuin tavallisesti. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestössä iloitaan kiinnostuksesta: "Nyt on meidän vuoro iskeä".

kalastus
Kalastusvene vesille
Tapio Palomäki ja Jorma Öster lähtevät kokemaan verkkojaan heti aamutuimaan.Tarmo Niemi / Yle

Vene liukuu vesille heti aamusta, ennen kuin tuuli yltyy.

Kalakaverukset Tapio Palomäki ja Jorma Öster lähtevät Seinäjoen Kyrkösjärvelle kokemaan verkkojaan. Tekojärvi kaloineen saa miehiltä kehut.

– Kyllä täällä kalaa on erittäin hyvin ja monipuolista kalaa. Kyrkösjärvi on myös sijainniltaan hyvässä paikassa. Tämähän on Seinäjoen virkistysaluetta ja pyörälenkit kulkevat järven ympäri, Tapio Palomäki toteaa.

Miesten pyytämät kalat päätyvät kotona pannulle, savustukseen tai keittoon.

– Ei ole tarvinnut ostaa kalaa, paitsi silakkaa joskus. Silloin ei pääse ohitse, kun näkee komeita savusilakkoja, Jorma Öster nauraa.

Kalastaja soutaa.
Tapio Palomäki soutaa ja pitää venettä paikoillaan sillä aikaa, kun kalakaveri kokee verkot.Päivi Rautanen / Yle

“Meidän aika iskeä”

Suomalaiset tykkäävät kalastaa ja erityisesti tänä keväänä vesille on lähdetty innolla.

Kalastusohjaaja Heidi Pernu Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä kertoo, että kalastuslupia on mennyt kaupan alkuvuonna normaalia enemmän.

Tilastojen mukaan tammi–maaliskuun kalastonhoitomaksuista kertyi tuloja neljännes (siirryt toiseen palveluun) enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

– Luontoharrastus nousee esiin, kun normaalit urheiluharrastukset ovat poissa, Pernu sanoo.

Aktiiviset kalastuksen harrastajat ovat itsekin yllättyneet suosion kasvusta. Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Facebookin live-lähetyksiä on katsottu paljon ja niistä on tullut runsaasti palautetta ja kysymyksiä.

– Nyt on selvästi meidän aika iskeä. Kalastus on harrastus, jossa voi olla yksinkin tai oman perheen kanssa. Se ei vaadi välttämättä ihmismassaa ympärille, Heidi Pernu toteaa.

Kalastusohjaaja Heidi Pernu
Kalastusohjaaja Heidi Pernu toimii Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestössä lasten ja nuorten kalastuksen innoittajana.Tarmo Niemi / Yle

Parhaimmillaan koko perheen harrastus

Kalastusjärjestöt koukuttavat kaiken aikaa erityisesti lapsia ja nuoria mukaan toimintaan. Harrastus kehittää muutakin kuin kalannarraamistaitoja.

– Kyllä se kehittää luonnossa liikkumis- ja vesilläliikkumistaitoja. Kalastus on luonnon kanssa yhtä olemista. Tietenkin kalastus vaatii tiettyjä ominaisuuksia. Pitää olla malttia ja keskittymiskykyä, jotta jaksaa odottaa sitä tärppiä. Kalastus luonnostaan kasvattaa näitäkin taitoja, Heidi Pernu luettelee.

Kalastajien tavoitteena on koota perheet yhdessä kalastamaan.

– Suurin työmaa on siellä vanhemmissa, jotta saataisiin vanhemmatkin arvostamaan kalastusharrastusta ja viemään lapsia kalaan. Kalastus on parhaimmillaan nimenomaan koko perheen harrastus, Heidi Pernu jatkaa.

Lue seuraavaksi: Kalastusluvat menevät kuin kuumille kiville – pohjoisessa vielä pilkitään, etelässä narrataan siikaa

Pulkalla pilkkikilpailuissa

Heidi Pernu tietää mistä puhuu, sillä hän kertoo varttuneensa kalastavan suvun ja perheen keskellä.

– Pilkkikilpailuissakin olen kuulemma ollut pulkassa mukana äidin kanssa.

Myöhemmin Pernu on todennut, että lasten ja nuorten kalastuskipinän saa syttymään helposti.

– Se on oikeastaan äärettömän helppoa, melkein luontaista lapsille ja nuorille. Kalastuksesta ei välttämättä tule heille koko iän harrastusta, mutta ainakin jää hyvä kuva siitä.

Myös Jorma Öster kertoo yrittäneensä innostaa tuleviakin sukupolvia kalastamaan.

– Siskon muksujen kanssa olen joskus ollut ongella. He ovat jo niin isoja, että kulkevat jo itsekseen.

Sait kuitenkin kalastuskipinän aikaan?

– No, todennäköisesti, mies myöntää.

Lahnaa irrotetaan verkosta.
Toukokuun alkupäivien kalansaalis ei täyttänyt kalakaverusten toiveita.Päivi Rautanen / Yle

“Vähän niin kuin kuhaa pyydettiin....”

Mutta mitä seinäjokelaisten kalakaverusten verkoista löytyi?

– Se ei nyt aivan meidän toiveita täyttänyt. Vähän niin kuin kuhaa pyydettiin, mutta lahnaa saatiin, Jorma Öster kertaa kevätaamun saalista.

Miesten veneen pohjalla astiassa komeilee kymmenen pulskaa lahnaa. Edellisellä kerralla kotiin saatiin lähteä kuhasaaliin kanssa.

Lievä pettymys heijastuu miesten kasvoilta, mutta ei-toivottua kalansaalista ei jäädä pitkäksi aikaa murehtimaan.

– Tähän on totuttu, ei yllätys ollenkaan, Jorma Öster virnistää.

Vähän niin kuin kuhaa pyydettiin, mutta lahnaa saatiin.

Jorma Öster

Tapio Palomäki vakuuttaa, että lahnaa hän ei syö, eikä Jorma Öster myöskään sitä mielellään vie enää ruokapöytäänsä.

– Kloppina tuli syötyä lahnasta itsensä irti, Öster perustelee.

Kokenut kalastaja tietää, että järvelle tekee hyvää, että sieltä nostetaan välillä myös särkikalaakin. Tästäkään syystä epätoivottua saalista ei jäädä harmittelemaan.

Lahnoja muoviastiassa veneen pohjalla
Nämä lahnat eivät päädy pyytäjiensä ruokapöytiin, mutta hyötykäyttöön kuitenkin.Päivi Rautanen / Yle

Ihan tosi kalajuttu – kokeile vaikka

Miesten lahnat päätyvät kuitenkin hyötykäyttöön.

– Kotomarkilla pistetään varhaisperunaa maahan joku vako, jonne laitetaan perunat ja lahnoista katkotaan paloja väliin. Sen pitäisi poistaa myyrät siitä varhaisperunamaasta, Tapio Palomäki kertoo.

Tapio Palomäen myyrien torjuntavinkki on totta, eikä se kuuluisa kalajuttu. Konstia on kokeiltu Palomäellä aikaisemminkin ja hyväksi havaittu.

Kesäkuussa kalakaverukset siirtyvät ongelle kirjolohien toiveessa.

– Jonkun kerran täytyy vielä verkottaa, ennen kuin vedet lämpenevät. Sitten alkaa onkikausi, Jorma Öster tuumaa.

Mikä vie miehiä kalaan vuosi toisensa jälkeen?

– Kyllä se on tuo ajankulu. Kaverin kanssa saa “höpäätä” ja välillä valehdellakin, Jorma Öster tunnustaa.

Kalajutuilla on ollut ja tulee olemaan oma roolinsa kalastuksessa.

– Kun on sopiva porukka, kaikki yrittävät vähän paremmaksi, kalakaverukset tuumaavat.