Miksi vain jotkut sairastuvat koronaan vakavasti? Asiaa tutkiva Markus Perola pitää mahdollisena, että yksi syy siihen voivat olla geenit

Esimerkiksi kausi-influenssan saattavat sairastaa vakavammin ne, joilla on siihen perinnöllistä alttiutta.

koronavirus
Perola työhuoneessaan.
Erikoislääkäri Perolan mukaan geenien vaikutuksesta koronavirukseen saataneen lisätietoa syksyllä, mutta koko THL:n tutkimus valmistuu vasta vuoden-parin päästä.Jussi Koivunoro / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti 1,5 kuukautta sitten tutkimuksen, jossa selvitetään, miksi koronavirus aiheuttaa joillekin vakavan taudin, kun toiset selviävät siitä jopa kokonaan ilman oireita.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten muun muassa ihmisen omat geenit, ikä, perussairaudet, sukupuoli, elintavat ja lääkitykset vaikuttavat asiaan. Tuloksia voidaan käyttää koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Tutkimustyötä johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, erikoislääkäri ja genetiikan asiantuntija Markus Perola. Kysyimme häneltä, mitä sairastumisalttiudesta ja ylipäänsä koronaviruksen aiheuttamista vakavista seurauksista tiedetään juuri nyt.

Mitä THL:n tutkimuksessa on toistaiseksi selvinnyt?

Toistaiseksi olemme keränneet tutkimukseen on noin 400 osallistujaa, mutta tuloksia ei ole vielä ehditty laajemmin analysoida.

Kaikkiaan tutkimukseen pyritään saamaan 10 000 osallistujaa. Ajatuksena on, että heistä 3 000 olisi koronapositiivisia ja loput koronanegatiivisia. Näin saamme tietoa koronan yksilöllisistä vaikutuksista, mutta pystymme samalla myös vertaamaan koronaa muihin, vastaavia oireita aiheuttaviin infektioihin.

Pidätkö itse todennäköisenä, että geeneillä on vaikutusta siihen, miten pahasti sairastumme koronaan?

Se on hyvin mahdollista, ainakin osittain. Tästä on näyttöä joidenkin muiden infektiotautien kuten esimerkiksi kausi-influenssan osalta. On löydetty sellaisia geenivariantteja, jotka altistavat ihmisen kausi-influenssan vakavammalle taudimuodolle ja sairaalahoitoon joutumiselle.

Geenit voivat myös joissakin tapauksissa estää sairastumisen. On esimerkiksi olemassa geenimutaatio, joka saattaa molemmilta vanhemmilta saatuna estää kantajaansa saamasta HIV-tartuntaa.

Luulen, että geenien osalta saamme tuloksia tulevaan syksyyn mennessä.

Toki voi myös olla, että genetiikalla ei ole merkittävää tekemistä koronataudin tai sen vaikeusasteen kanssa, ja siksi tässä tutkimuksessa tutkitaan kaikkea muutakin.

Lue lisää:

Tutkijaryhmän hypoteesi: Geenit saattavat määrittää miten pahasti sairastut koronaan

Jos saatte selville, että joillakin meistä tosiaan on perinnöllinen alttius sairastua koronavirustautiin vakavasti, mitä käytännön hyötyä tiedosta on?

Teemme geenisirun, jonka avulla olisi periaatteessa mahdollisuus selvittää tämä asia kansalaisilta. Geenisiru maksaa noin 25 euroa ja on hinnaltaan verrattavissa tavallisiin kolesteroli- ja sokerimäärityksiin. Jos massatuotantona testattaisiin esimerkiksi 2 miljoonaa ihmistä, se maksaisi noin 50 miljoonaa euroa.

Mikäli genetiikka osoittautuu merkittäväksi tekijäksi koronan vaikeassa tautimuodossa, investointi olisi mitä todennäköisimmin monestakin syystä kannattava. Kun toinen korona-aalto tulee, saisimme esimerkiksi tietää paremmin, ketä kannattaa suojata. Koko Suomea ei siis tarvitsisi laittaa karanteeniin, vaan vain osa.

Veriryhmä määräytyy geneettisesti, ja on uutisoitu, että sillä voi olla yhteys vakavan koronataudin saamiseen. Mitä tietoa teillä on tästä?

Alkuperäinen tutkimus tästä aiheesta tehtiin Kiinassa, ja sen mukaan ero veriryhmien välillä oli tämän suhteen melko pieni. En olisi tästä huolissani. Vaikka veriryhmä altistaisi taudille tai suojaisi siltä, tiedon sovellettavuus käytännössä on aika vähäinen.

Jos veriryhmät nousevat tämän suhteen jotenkin esille meidän tutkimuksessamme, toki kiinnostumme asiasta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että asia ei ole kovin merkittävä.

Lue lisää:

Veriryhmällä voi olla vaikutus alttiuteen saada koronavirus – O-ryhmäläisten ei kannata kuitenkaan juhlia eikä A-ryhmäläisten masentua

Vereen liittyen on myös kerrottu, että osalla koronapotilaista kehittyy pahimmillaan hengenvaarallisia veritulppia. Miksi näin käy?

Kaikki vakavasti sairaat ihmiset ovat alttiita veritulpille. Se johtuu siitä, että sairaana kotona tai sairaalassa ollessa maataan paljon liikkumatta, mikä on altistava tekijä.

Koronavirus näyttää kuitenkin jostakin syystä myös aktivoivan veren hyytymisjärjestelmää systemaattisesti, mikä aiheuttaa veritukoksia. Kaikille sairaalahoitoon joutuville koronapotilaille aloitetaankin Suomessa tällä hetkellä veritulppia ehkäisevä lääkitys.

Ihmisillä voi olla myös perinnöllistä tai muuta alttiutta esimerkiksi juuri veritulpille tai vaikka sydäninfarktin saamiseen. Tutkimme myös sitä, lisääntyvätkö riskit tällaisiin komplikaatioihin juuri koronavirusinfektion aikana.

Media on myös uutisoinut joidenkin lasten saaneen ulkomailla vakavia tulehdustautioireita. Niiden on epäilty liittyvän koronaan. Tutkitaanko THL:n tutkimuksessa lapsipotilaita?

Meidän tutkimukseemme otetaan vain aikuisia.

Näissä kyseisissä lapsiin liittyvissä tapauksissa on puhuttu Kawasakin taudin kaltaisesta oireilusta lapsilla. Kawasakin tauti on verisuonten tulehdukseen liittyvä, alle kouluikäisten kuumetauti, joka aiheuttaa hyvin moninaisia oireita. Kyse ei ole uudesta taudista, vaan tiedossa on ollut pitkään, että tällainen voi olla vakavan kuumeisen infektion taustalla. Se on kuitenkin hyvin harvinaista.

Näissä nyt kerrotuissa tapauksissa löydökset ovat vielä hataralla pohjalla ja on epäselvää, mistä on kyse. Voi myös olla, että niillä ei ole mitään tekemistä juuri koronavirusinfektion kanssa.

Lue lisää:

WHO tutkii, onko COVID-19-taudilla vakava muoto, joka iskee lapsiin

Vaikean koronataudin on kerrottu olevan lapsilla harvinainen, ja myös nuorten ja perusterveiden on arvioitu sairastavan lievemmän taudin. Miksi jotkut heistä kuitenkin sairastuvat vakavasti?

Kyse voi olla yksinkertaisesti harvinaisista sattumista. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on sairastunut jo noin neljä miljoonaa ihmistä ja satoja tuhansia on kuollut, joten niitäkin mahtuu joukkoon. Ne myös ylittävät surullisuudessaan uutiskynnyksen helposti.

Taustalla voi toki olla myös geneettisiä syitä, ja THL on mukana isossa kansainvälisessä tutkimuksessa, joissa näitä harvinaisia tapauksia tutkitaan perimää selvittämällä.

Selvä enemmistö vakavasti koronaan sairastuneista on kuitenkin ollut iäkkäitä ihmisiä, joilla on usein ollut perussairauksia. Myös vaikea lihavuus lisää riskiä vaikeaan koronatautiin. Nyt on tullut viitteitä siitäkin, että miehet ja tummaihoiset ihmiset saavat vakavan taudin muita helpommin.

Lue lisää:

Yhdysvalloissa mustia kuolee koronavirukseen suhteessa paljon enemmän kuin valkoihoisia, taustalla monta syytä etätöiden vähyydestä terveysvakuutuksen puutteisiin

Koronapandemia on miehille ankarampi kuin naisille – yhden tutkimuksen mukaan syy voi olla kiveksissä

Voiko koronavirustaudin vakavuus määrittyä sen perusteella, miten paljon virusta siirtyy ihmiseen tartuntahetkellä? Jos joku esimerkiksi aivastaa suoraan kasvoille, tuleeko taudista pahempi?

Tämä on yksi hypoteesi, jota on esitetty.

Tietysti voisi kuvitella, että jos virusta hengittää suoraan keuhkoihin, se pääsisi muhimaan siellä paremmin. Toisaalta kuitenkin vain yksi kosketus limakalvolla riittää infektioon, ja virukset monistuvat nopeasti.

En itse usko, että tällainen selittäisi taudin vakavuutta. Uskon, että muilla asioilla, kuten iällä, perussairauksilla ja mahdollisesti perimällä on enemmän vaikutusta siihen, kuka sairastuu pahemmin.

Voit myös kuunnella Markus Perolan haastattelun alta.

Juttua täydennetty 17.5. klo 16.00: Lisätty artikkeliin, että THL:n tutkimuksessa selvitetään myös muun muassa elintapoja ja lääkitystä geenien, iän, perussairauksien ja sukupuolen lisäksi.

Herättikö artikkelin aihe ajatuksia? Voit keskustella asiasta 18.5. klo 23:een asti.

Lue tästä artikkelista uusimmat tiedot koronavirusepidemiasta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus