Vuoden suurin ilmapuolustusharjoitus Vattajalla kutistui murto-osaan normaalista

Tärkeimmät ohjus- ja laivatykistöammunnat voidaan viedä silti läpi kaikkien kolmen puolustushaaran voimin.

ilmapuolustus
Varusmiehet harjoittelevat olalta laukaistavan Stinger-ilmatorjuntaohjuksen käyttöä Lohtajan Vattajalla.
Varusmiehet harjoittelivat neljä vuotta sitten olalta laukaistavilla Stinger-ilmatorjuntaohjuksilla.Juha Kemppainen / Yle

Puolustusvoimien vuoden suurin ilmatorjuntaharjoitus Kokkolan Vattajalla viedään nyt läpi huomattavasti suppeammalla ohjelmalla kuin normaalisti.

Keskiviikkona alkaneisiin kovapanosammuntoihin osallistuu Lohtajalla Vattajan harjoitusalueella nyt koronaepidemiasta johtuen vain 300 varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa, kun normaalisti harjoitukseen osallistuu enimmillään 1 500 sotilasta. Reserviläisiä ei tänä keväänä harjoituksessa ole.

Leirillä voidaan kuitenkin suorittaa tärkeimmät ohjus- ja laivatykistöammunnat. Ampumavaihe pystytään viemään läpi miltei samaan tapaan kuin aiempinakin vuosina. Sen sijaan noin viikon kestävä taisteluharjoitusvaihe on pyyhitty ohjelmasta pois.

– Tämä tekee tietenkin jonkinlaisen loven aiemmin asetettuihin tavoitteisiin, riippuu hieman joukosta. Maavoimien joukot esimerkiksi voivat paikata osin omilla harjoituksillaan paikata niitä tavoitteita, joita ei tämän harjoituksen osalta pystytä saavuttamaan. Sen tarkemmin en voi asiaan mennä, kertoo harjoituksen esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Kai Naumanen.

Lauantaihin saakka kestävään harjoitukseen osallistuu maa-, meri- ja ilmavoimien joukkoja.

Koronaviruksen takia leirillä on ryhdytty moniin varotoimiin. Suurin varotoimi on se, että leirille osallistuu vain hyvin vähän joukkoja ja muutenkin henkilökontaktien määrä on rajattu mahdollisimman pieneksi. Varusmiehistä ja henkilökunnasta on muodostettu erilaisia osastoja, jotka eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.

Lakritsia, lennokkihuoltoa, lohjenneita hampaita – mitä kaikkea tapahtuu ilmatorjuntaharjoituksen kulisseissa?