Korona käänsi Janina Vatasen, 29, rahankäytön päälaelleen – ravintolarahat menevät nyt säästöön

Ravintoloiden sulkeutuminen koronakriisin aikana on säästänyt rahaa etenkin nuorilta.

Kulutus & rahankäyttö
Janina Vatanen poseeraa kampaamossaan.
Janina Vatasella rahaa kuluu koronan aikana saman verran kuin ennenkin, mutta kohteet ovat vaihtuneet.Niko Mannonen / Yle

Yksin asuva Janina Vatanen, 29, laski Ylen pyynnöstä, miten hänen rahankäyttönsä on muuttunut poikkeusoloissa koronan aikana. Yrittäjänä ja parturi-kampaajana Jyväskylässä työskentelevä Vatanen laski, että menot ovat säilyneet samana kuin ennen koronaa eli 2 000 eurossa. Myös tulot ovat säilyneet toistaiseksi suunnilleen ennallaan.

Menoja tutkiessaan Vatanen huomasi, että raha hupenee nyt eri osoitteisiin kuin ennen koronaa. Suurin muutos oli ulkona syömisen totaalinen loppuminen.

– Ennen poikkeusoloja kävin tosi aktiivisesti ulkona syömässä, koska asun yksin. Ne ovat minulle sosiaalisia hetkiä, kun töiden jälkeen käyn työkaverin kanssa syömässä ja viikonloppuisin tapaan kavereita ravintolassa.

Vatasella kuluu rahaa ravintoloissa nyt kolmannes siitä mitä ennen koronaa. Hän ei ole kuitenkaan täysin vieraantunut ravintoloista, sillä pari kertaa viikossa hän noutaa lounaan töihin tai kotiin avoinna olevista lähiravintoloista. Kun kahvihammasta kolottaa, lattemukin voi kipaista hakemasta viereisestä kahvilasta.

– Ravintolapalveluiden käyttö on vähentynyt roimasti. Onhan se ihan eri asia noutaa ruoka ravintolasta kuin syödä viihtyisästi paikan päällä.

Nuorten kuluvertailu, muutos entisen ja korona-ajan välillä.
Vatasen menot ovat pysyneet 2 000 eurossa helmikuussa ja huhtikuussa. Suurimmat muutokset ovat ravintola- ja ruokakauppakuluissa sekä säästöjen kasvussa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ruokakauppaan vain kerran viikossa

Korona on muuttanut myös Vatasen ruokaostoksia. Ennen hän kävi kaupassa joka päivä spontaanisti ja sen kummemmin miettimättä, mitä ostaa. Kun kontakteja on pitänyt välttää, Vatanen on käynyt kaupassa noin kerran viikossa. Poikkeusoloissa hän panostaa etenkin monipuolisiin aamupaloihin, kun kahvilat ja ravintolat ovat kiinni.

– Nyt ostan järkevämmin. Aiemmin kertaostos oli 10–20 euroa seitsemänä päivänä viikossa. Nyt ostaminen on hallitumpaa eikä tule tehtyä heräteostoksia.

Vatanen havahtui miettimään omia ruokaostoksiaan entistä tarkemmin juteltuaan ystävänsä kanssa. Ystävä tekee nyt sijoitusvinkkivideoita verkkoon.

Janina Vatasen työpisteellä on motivaatiotaulu.
Janina Vatanen on liki 30 vuodessa oppinut ymmärtämään taloudenhoitoa. "Video: Yle, kuva: Niko Mannonen/Yle"

Kulutusmuutokset korona-aikana näkyvät jo tutkimuksissakin. Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta arvioi, että Vatasen kulutus on korona-aikana muuttunut samalla tavalla kuin monilla nuorilla aikuisilla.

– Ruokakaupoissa asioidaan edelleen, mutta aiempaa suunnitelmallisemmin. Verkko-ostaminen on lisääntynyt jonkin verran, ja kivijalkojen verkkokauppoihin on löydetty paremmin kuin ennen.

Vatanen on vaihtanut kivijalkaliikkeissä asioinnin verkkokauppojen käyttöön. Hän myöntää, että verkkoshoppailussa rahaa palaa helpommin kuin perinteisissä liikkeissä.

– Jouduin some-markkinoinnin uhriksi, kun näin Instagramissa vaatteen, jota en voinut vastustaa. Onneksi se oli jyväskyläläisen kivijalkaliikkeen verkkokauppa, joten mielestäni jouduin positiivisesti uhriksi.

Janina Vatanen työpisteellään.
Janina Vatanen näki Instagramissa mekon, jonka ostamista hän ei voinut vastustaa. "Video: Yle, kuva: Niko Mannonen/Yle"

Yhdestä heräteostoksesta Janina Vatanen ei ole luopunut.

– Varsinkin korona-aikana kaipaa jotain piristävää ja iloa silmille. Meillä on kampaamossa tosi paljon kukkia ja ostan niitä kotiinkin.

Koronasäästöt rahastoon pahan päivän varalle

Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan ihmiset pyrkivät säästämään aina, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta.

– Isoja hankintoja lykätään ja pahan päivän varalle säästäminen on erityisen tyypillistä.

Janina Vatanen säästää nyt myös aiempaa aktiivisemmin, kun tuhlaamiseen ei ole juurikaan mahdollisuuksia. Hän on siirtänyt ylimääräisen rahan sijoitusrahastoon.

Janina Vatasen mukaan suhtautuminen rahaan ja kulutukseen muuttuu joka sukupolvella. Hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat aina säästäneet pahan päivän varalle.

– Mummo on tosi nuuka, vanhemmat eivät niinkään. He ovat halunneet enemmän nauttia elämästä, ja olen ehkä samalla aaltopituudella. Minäkin haluan elää enkä pelkästään säästää.

Professori Wilskan mukaan monet nuoret haluavat elää tässä ja nyt. Ei ole muotia kerätä pesämunia saatika jättää perintöä.

Janina Vatanen arvioi, että ajattelun taustalta löytyy ikäsidonnaisuuden lisäksi kasvatuksellisia syitä. Ajatellaanko perheessä taloutta tarkkaan ja suunnittelevasti vai eletäänkö päivä kerrallaan.

Janina Vatanen valmistelee työpistettä kampaamossa.
Janina Vatanen ei usko koronan muutavan hänen elämäänsä pysyvästi.Niko Mannonen / Yle

Muuttaako korona arvoja pysyvästi?

Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan kansalaisten arvot kuluttajina muuttuvat hyvin hitaasti. Asenteet sen sijaan muuttuvat nopeammin, mutta vaihtavat myös suuntaa helposti.

– Kuluttajien asenteisiin vaikuttaa todella paljon tämän hetkinen taloudellinen tilanne sekä odotus tulevasta.

Janina Vatanen uskoo, että korona ei muuta hänen elämäänsä pysyvästi. Hän aikoo kuitenkin vielä tarkemmin miettiä mihin käyttää jatkossa rahaa ja omaa aikaa. Hän aikoo myös jatkaa järkevää kaupassakäyntiä ja säännöllisempää ruuanlaittoa.

– Pidän myös kynsin hampain kiinni säästöistä ja rahastoista. Mielummin olen ostamatta vaatteita tai en aja autolla, jotta pystyn pitämään talouden vakaampana.

Tutkija Jussi Nyrhinen Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että siitä ei voida vetää nopeita johtopäätöksiä, mille tasolle kulutus palaa kriisin jälkeen.

– Puhutaan koronadigiloikasta, mutta se on ehkä liioittelua. Digiloikka on ollut jo käynnissä. Korona voi sitä toki vauhdittaa, mutta fyysisille tiloille ja ihmiskontakteille on jatkossakin kysyntää.

Jussi Nyrhinen poseeraa kameralle.
Tutkija Jussi Nyrhinen muistuttaa, että digiloikka oli käynnissä jo ennen koronaa.Niko Mannonen / Yle

Janina Vatanen odottaakin jo pääsyä lempikauppoihin, -ravintoloihin ja -kahviloihin. Niissä voisi taas viettää mukavasti aikaa ja nauttia kohtaamisista.

Vatanen miettii kuitenkin, että koronalla voi olla monia kauaskantoisia vaikutuksia.

– Etenkin töissä tulee ajateltua enemmän tulevaisuutta ja sitä, että mikään ei ole varmaa. Täytyy kehitellä uusia työtapoja ja ylläpitää paremmin verkostoja.

Professori Terhi-Anna Wilska pohtii koronan kauaskantoisia vaikutuksia tutkijan asenteella.

– Kuluttajat ovat löytäneet kotimaiset verkkokaupat, mutta pysyykö viehätys jatkossa vai palataanko takaisin halpaan kiinalaiseen verkkokauppaan?

Wilska myöntää, että häntä hiukan masensi uutinen, kun keskellä koronakriisiä kansa rynni Lidliin ostamaan halpislenkkareita.

– Hetkinen, onko mikään korona-aikana muuttunut? Kiinassa valmistettua halpatuotetta jonotettiin kaikki turvavälit unohtaen ja samaan aikaan puhuttiin, että arvot muuttuvat ja lähituotteita arvostetaan.

Terhi-Anna Wilska seisoo seinää vasten.
Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan kuluttajien arvot muuttuvat hitaasti, mutta asenteet vaihtuvat tiuhaan suuntaan ja toiseen.Niko Mannonen / Yle

Lue myös: Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja maailmalla