20-vuotiaalla yksinhuoltaja-opiskelijalla on vain hyvää sanottavaa suomalaisesta tukipolitiikasta: "En usko, että Kelassa kukaan alkaisi tahallaan kettuilemaan"

Milla Pulkkinen odottaa opintojen loppumista ja työelämään pääsyä. Tuet rullaavat, eikä enää tarvitse miettiä, ostaako viimeisellä kympillä ruokaa vai vaippoja.

Köyhyys ja sosiaaliturva
Milla Pulkkinen
– Välillä on sellainen tunne, että olen joutunut luopumaan rahattomuuden takia monenlaisista asioista ja tekemisistä, joihin muilla on varaa, sanoo Aamos-pojan äiti Milla Pulkkinen.Milla Pulkkisen kotialbumi, kuvankäsittely Juha Kemppainen / Yle

Yle selvitti, että yhteiskunnan heikoimmat ovat heikoilla myös suomalaisessa tukiviidakossa. Toimeentulotuen asiakkaita pallotellaan Kelan ja sosiaalitoimiston välillä.

20-vuotias opiskelija, yksinhuoltaja Milla Pulkkinen on hakenut elämänsä aikana useita erilaisia tukia, myös toimeentulotukea. Hänellä on avun saamisesta ja hakemisesta vain hyvää sanottavaa.

Ylen toimeentulotukiuutisoinnin yhteydessä onkin selvinnyt, että osa etuusasiakkaista on hyötynyt tukien keskittämisestä Kelaan. Tukien hakemista on helpottanut myös Kelan verkkopalveluiden kehittyminen.

Juuri nyt kokkolalainen Pulkkinen iloitsee, kun koronakeväästä huolimatta menee hyvin. Hän kertoo, että Kelan tuet rullaavat ja rahaa riittää kerrankin jopa pieneen hemmotteluun.

Äidille ja 2-vuotiaalle Aamos-pojalle ylellisyyttä on, kun kesken ulkoilun voi kipaista hakemaan kaupasta toiselle hedelmäsmoothien ja trippimehun ja toiselle suklaapatukan ja energiajuoman.

Sitten istahdetaan puiston penkille herkuttelemaan. Ei joka päivä, ei edes joka viikko, mutta aina joskus.

Syksyllä 2019 sellaisesta ei voinut edes haaveilla.

Kun viimeisellä kympillä oli puntaroitava ostaako vaippoja vai ruokaa, tietää mitä oikeasti tarkoittaa, kun rahaa ei ole.

Siksi tuttujen huoleton tuskailu joskus kirpaisee kokkolalaisnaista. Joku saattaa huokailla, ettei käyttötilillä ole kuin 800 euroa.

– Mulla kaikki rahat on 40 euroa, ja toinen valittaa rahattomuutta!

Tukiviidakossa surffaaminen rutiinia

Milla Pulkkista ei ole koskaan hävettänyt sanoa ääneen, että on rahaton.

Avoimuudesta huolimatta häntä ei ole pilkattu köyhyydestä tai siitä, että ”sossun luukku” on tullut tutuksi jo nuorena.

Hänellä ei myöskään ole huonoja kokemuksia tukien hakemisesta ja saamisesta, vaan kokee tulleensa kohdelluksi aina hyvin ja ihmisarvoisesti.

– En usko, että esimerkiksi Kelassa kukaan alkaisi tahallaan kettuilemaan. Uskon, että he tekevät siellä parhaansa, hän miettii.

Mulla kaikki rahat on 40 euroa, ja toinen valittaa rahattomuutta!

Milla Pulkkinen

Tukiviidakossa surffaaminen on jo rutiinia. Nainen lähti kotoa 17-vuotiaana ja joutui opettelemaan pärjäämään omillaan.

Vuodenvaihteessa eronnut Pulkkinen on koronakevään ja kesän 2020 kotiäitinä. Syksyllä jatkuvat lähihoitajan opinnot, ja Aamos menee päiväkotiin.

Nyt lapsi on äidillään arkipäivät ja isällään viikonloput.

Erilaiset ruoka-avut tuttuja

Äidin ja pojan elämä pyörii edelleen sosiaalietuuksien turvin. Myös diakonian ruokalahjakortit, paikallisen helluntaiseurakunnan ruoka-apu ja EU-ruokajako ovat tuttuja juttuja.

– Tuntuu, että pärjään paremmin taloudellisesti yksinhuoltajana, Pulkkinen miettii.

Avo- tai avioliitolla on vaikutusta tukiin. Esimerkiksi puolison tulot vaikuttavat kotihoidon tukeen. Myös mahdolliset karenssit heijastuvat koko perheen talouteen.

Milla Pulkkinen saa Aamoksesta lapsilisää yksinhuoltajakorotuksella. Lisäksi hänelle maksetaan asumis- ja kotihoidontukea. Aamoksen isä maksaa pojastaan elatustukea.

Vuokran ja muiden asumismenojen jälkeen kuukaudessa jää käteen 400-500 euroa. Siitä Pulkkinen maksaa kaiken muun elämisen eli ruuan, lääkkeet, mahdolliset lääkäröintikulut, lapsen tarvikkeet, vaatteet ja kaikki muut menot.

Pienikin puskuri tuntuu turvalliselta

Pulkkinen iloitsee, ettei elämä ole enää kokonaan kädestä suuhun elämistä. Hän onnistuu nykyään lähes kuukausittain nipistämään menoista, ja saamaan säästöön muutaman kympin.

Säästäminen ei vaikuta tukien kokoon tai saantiin muun kuin toimeentulotuen osalta..

Sitä äiti ja poika tarvitsivat vain jonkin aikaa heti eron jälkeen, koska muut tukipäätökset venyivät, eikä kaksikolla ollut enää rahaa asumiseen ja elämiseen.

Jos on nuori eli ikää korkeintaan 30 vuotta, voi kääntyä myös etsivän nuorisotyön puoleen.

Milla Pulkkinen

Vaikka tuista ei saakaan suuria summia säästöön, pienikin purskuri tuo Pulkkisen mukaan taloudellista turvaa.

– Tietää, että pystyy ostamaan kaupasta, mitä tarvitsee.

Hän toivoo, ettei joutuisi enää syksyn 2019 kaltaiseen tilanteeseen, jolloin rahattomuus johti lopulta siihen, että ruokarahaa oli lainailtava sukulaisilta.

80 euron velka ei kuulosta ylivoimaiselta, mutta on sitä, jos ei ole, mistä säästää ja maksaa.

Aina on joku keino, miten pääsee eteenpäin

Miia Pulkkinen katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Hän teki keikkatöitä kesällä ja syksyllä 2019 vanhusten palvelukodissa ja viihtyi hyvin. Lähihoitajan tuleva ammatti tuntuu omalta, ja Pulkkinen odottaa innolla pääsyä työelämään valmistumisensa jälkeen.

– Rahallisesti tilanne oli plus miinus nolla. Olisin saanut tukia saman verran kuin sain palkkaa, koska töissä ollessa lähti valtaosa Kelan tuista. Silti halusin mennä töihin.

Hän sanoo oppineensa, että vaikka välillä kaikki tuntuu kaatuvan päälle, aina on joku keino, miten pääsee eteenpäin.

Elämässä voi tapahtua yllättäviä asioita, jotka suistavat talouden raiteiltaan. Jos ei osaa hakea tukia tai muuta apua, Pulkkinen neuvoo ottamaan yhteyttä esimerkiksi seurakunnan diakoniatyöhön. Sieltä opastetaan tukien haussa.

– Jos on nuori eli ikää korkeintaan 30 vuotta, voi kääntyä myös etsivän nuorisotyön puoleen. Sieltäkin opastetaan eteenpäin ja kerrotaan, mitä voi tehdä.

Oman alueen etsivää nuorisotyöntekijää voi hakea esimerkiksi kunnan tai organisaation toiminta-alueen nimellä verkosta osoitteella entit.fi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi:

Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

"Teen hakemukset öisin, sillä liitteitä pitää syöttää kahteen paikkaan" – Pienten kuntien sosiaalitoimet ja asiakkaat kritisoivat Kelan palveluita

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus