Koronan toiseen aaltoon valmistautuminen on jo käynnissä Helsingissä – johtajaylilääkäri: "Se mihin olemme varautuneet, on loppukesästä tai alkusyksystä tuleva aalto"

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää uutta tautiaaltoa todennäköisenä, sillä vasta murto-osa suomalaisista on saanut koronatartunnan eikä rokotetta vielä ole.

koronavirus
Telttaan rakennettu varasairaala parkkihallissa.
Tältä näyttäisi HUSin maanalaisessa varasairaalassa, jos sellainen täytyisi ottaa käyttöön.Matti Myller / Yle

Kirjastot ja ulkoliikuntapaikat ovat avanneet ovensa, oppilaat ovat palanneet koulunpenkille ja rajaliikenteen rajoituksia on höllennetty.

Pikkuhiljaa on tarkoitus purkaa myös muita koronaviruksen takia määrättyjä rajoituksia: moni odottaakin esimerkiksi kesäkuun alkua ja ravintoloiden aukeamista.

Kaiken tämän keskellä varaudutaan kuitenkin myös siihen, että koronaviruksen osalta olemme ehkä selättämässä vasta ensimmäistä tautiaaltoa. Seuraava – tai jopa seuraavat – ovat vielä tulossa.

On myös ennakoitu, että koronaviruksen toinen aalto voisi ankarampi kuin ensimmäinen.

Koronavirus on koetellut erityisesti Uuttamaata. Tartuntojen osalta Helsinki on selvässä kärjessä. Helsingissä varmistettuja tartuntoja on vajaat 2 300, mikä on yli kolminkertainen määrää verrattuna esimerkiksi Espooseen tai Vantaaseen.

Kysyimme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista sekä Helsingin kaupungilta, miten ne ovat varautuneet koronaviruksen mahdolliseen toiseen aaltoon.

Uutta aaltoa odotetaan loppukesästä tai alkusyksystä

Milloin tilanne voisi jälleen pahentua? Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei ole.

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan ennustemalleja asiasta on laskettu niin HUSissa kuin esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä, mutta silti ennakointi on vaikeaa.

– Se mihin me olemme varautuneet, on loppukesästä tai alkusyksystä tuleva aalto. Mutta kukaanhan ei oikeasti tiedä, tuleeko aaltoja enemmän vai vähemmän tai onko tämä jatkuvaa potilaiden virtaa, Mäkijärvi toteaa.

Mäkijärven mukaan toinen aalto on kuitenkin todennäköinen, sillä vain murto-osa suomalaisista on saanut koronatartunnan.

– Niin kauan, kun rokotetta tai viruksen estävää lääkettä ei ole, niin sairastaminen on ainoa vaihtoehto.

HUS on pikakouluttanut henkilökuntaa, kuten tehohoitajia ja happihoidon osaajia, useita satoja. Hoito-ohjeet on päivitetty – samoin ohjeistus suojavarusteiden käyttöön.

Paljon puhuttuja suojavarusteita on myös hankittu varastoon tulevia potilaita ja hoitotilanteita varten, Mäkijärvi kertoo.

Lisäksi hoitotilojen riittävyyttä ja vaihtoehtoisten tilojen käyttöä on kartoitettu. Mäkijärven mukaan HUSissa on varauduttu siihen, että yhtä aikaa olisi mahdollista hoitaa 200–300 tehopotilasta.

Meilahden sairaala-alueen maanalaisiin pysäköintitiloihin kaavaillusta varasairaalasta nähtiin ensimmäisiä kuvia viime viikolla.

– Se on nimensä mukaisesti varasairaala, eli olosuhteet eivät ole samaa luokkaa kuin sairaalassa muutoin. Se kuitenkin saadaan toimivaksi ja siellä pystytään potilaita hoitamaan tarvittaessa, Mäkijärvi sanoo.

Telttaan rakennettu varasairaala parkkihallissa. Potilasta esittävä kyhäelmä sairaalasängyssä.
Mallipotilas tehohoitopaikalla.Matti Myller / Yle

Jos tarve vaatisi, voitaisiin myös muita HUS-alueen sairaaloita ja esimerkiksi niiden tiloja sekä välineistöä valjastaa koronapotilaiden hoitoon. HUSin alueeseen kuuluu 23 sairaalaa.

Suojavarustevarastot täyteen, Herttoniemen varasairaala valmiudessa

Myös Helsingin kaupungilla koronaviruksen mahdollisen toisen aallon ajankohdaksi ennakoidaan kesän loppua.

Helsingillä on ollut tähän mennessä käytössään kaksi niin sanottua koronaterveysasemaa: Laakson ja Malmin sairaalassa. HUSin tapaan myös Helsingillä on suunnitelma varasairaalasta.

– Meillä on valmius ottaa Herttoniemen varasairaala käyttöön viikon tai kahden varoitusajalla – eli hyvinkin nopeasti, jos potilasmäärät kasvavat, kertoo sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen.

Helsingin kaupunki on jo nyt ensimmäisen korona-aallon aikana siirtänyt henkilöstöään eri tehtäviin esimerkiksi terveysasemille ja sairaaloihin mahdollisuuksien mukaan. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella työskennelleet työntekijät, joilla on lähihoitajakoulutus.

Jolkkosen mukaan myös seuraavan tautiaallon uhatessa kaupungin henkilöstöä voidaan siirtää, ja silloin se osataan tehdä ensimmäistä kertaa paremmin.

– Tartuntajäljityksessä meillä oli alun perin 7 henkeä töissä, mutta nyt siellä on 130. Tätäkin yksikköä voimme tilapäisesti pienentää tai kasvattaa, Jolkkonen antaa esimerkiksi.

Helsinki saa suojavarusteita ensisijaisesti HUSin kautta. Jolkkosen mukaan kaupunki on kuitenkin tehnyt hankintoja myös itse, jotta valmiutta olisi enemmän.

– Täytämme varastoja parhaillaan ja jatkamme siihen saakka, että saisimme ainakin useiden viikkojen tai mielellään kuukausin koronakäyttöä vastaavan varaston kerättyä ennen toista aaltoa.

Paluu kouluihin kertoo sen, jäikö lasten ongelmia etäopetuksen aikana huomaamatta

Koronavirukseen on kuollut etenkin hoivakodeissa asuvia vanhuksia. Helsingin hoivakodeissa oli 12. toukokuuta mennessä kuollut 85 ihmistä.

Sosiaali- ja terveystoimea johtavan Jolkkosen mukaan hoivakodeissa kiinnitetäänkin nyt huomiota erityisesti suojavarusteisiin: kirurgista suojamaskia käytetään jokaisessa kohtaamisessa, vaikka asiakas olisikin oireeton.

Myös lasten selviäminen koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista on puhuttanut paljon. Poikkeustilanteen on arvioitu kärjistävän perheiden kriisejä ja lapsen arki on voinut muuttua turvattomammaksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien takia – nyt kun ennen torstaita päivisin ei ole päässyt kouluunkaan.

– Meillä on ollut etäopetuksen aikana pyritty siihen, että koulu tavoittaisi kaikki oppilaat. Ja jos oppilasta tai perhettä ei ole saatu kiinni useista yrityksistä huolimatta, on otettu yhteyttä lastensuojeluun, Jolkkonen kertoo.

– Nyt lasten palatessa kouluun pariksi viikkoa näemme, onko ongelmien tunnistaminen etäopetuksen aikana toiminut vai pitääkö tehdä enemmän.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi aiemmin tällä viikolla hallituksen valmistelevan perusopetuslakiin muutosta, jotta syksyllä voitaisiin tarpeen vaatiessa opiskella sekä lähi- että etäopetuksessa. Voikin siis olla, että nyt kertynyttä kokemusta etäopetuksen mahdollisista ongelmista tarvitaan jälleen kesälomien jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä ensimmäinen aalto opetti?

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan on selvää, että seuraavaan tautiaaltoon on varustauduttu paremmin.

– Ennen epidemian alkua oli asioita, joista tiesimme vain ulkomailta. Oma kokemus on kuitenkin se, joka viime kädessä parhaiten opettaa.

Mäkijärvi mainitsee esimerkkeinä osaamisen virukselta suojautumiseen hoitotilanteessa, potilaiden kotiuttamisen ja toimintojen uudelleenjärjestelyn muutaman päivän varoitusajalla.

Helsingin kaupungilta Juha Jolkkonen pitää tärkeimpänä oppina ensimmäisestä aallosta tiedonvaihdon tärkeyttä eri toimijoiden välillä. Jolkkosen mukaan etenkin suojavarusteiden osalta "hapuiltiin".

– Näkymä ja huoli asiasta ei ollut kaikilla toimijoilla sama. Tämä on ollut selkeä oppia: meidän pitää vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja ymmärrystä entisestään, Jolkkonen painottaa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus