Lähiopetukseen juostiin hyvällä mielellä ja hymyssä suin – kun on kiva nähdä kavereita, erityisjärjestelytkään eivät haittaa

Peruskoulut palasivat lähiopetukseen tänään torstaina. Kävimme Ilmajoella ja Perhossa seuraamassa kouluunpaluuta.

peruskoulu
Lähiopetus alkoi Ahonkylän koulussa Ilmajoella
Lähiopetus alkoi Ahonkylän koulussa Ilmajoella

Peruskoulujen lähiopetukseen palattiin torstaiaamuna erityisjärjestelyin.

Koulun alkuajat on monissa kouluissa porrastettu. Sisään mennäään eri ovista, jonossa oman luokanopettajan johdolla.

Käsienpesuun on kiinnitetty huomiota ja ruokailut sekä välitunnit järjestetään erikoisjärjestelyin.

Ahonkylän koulu, Ilmajoki

Ilmajoella Ahonkylän alakoulun pihalla oli aamulla vain hymyileviä kasvoja. Lähikouluun ja kavereiden luo kirmattiin iloisin juoksuaskelin.

– Kiva, kun saa nähdä kavereita, tunnelmistaan kertoo neljäsluokkalainen Oliver Raunio.

– Saa lähiopetusta ja näkee kavereita. Lähden seiskalle, joten on kiva päästä lähikouluun vielä hetkeksi, sanoo Oliverin sisko Janika Raunio.

Lasten äiti Kirsi Raunio kertoo laittavansa lapset turvallisin mielin lähikouluun, vaikka toisaalta vähän askarruttaakin se, miten korona nyt saattaa levitä.

– Se otetaan vastaan, mikä tulee. Lapsille tekee hyvää päästä tänne ja turvallisin mielin laitan lapseni kouluun, Raunio sanoo.

Ahonkylän koulun 275 oppilaasta vain pieni osa on ilmoitettu kevään ajaksi poissaolevaksi. Suurin osa lapsista palaa lähiopetukseen.

Koulunjohtaja Kiuru Rinta-Valkama iloitsee lasten ja henkilökunnan tapaamisesta.

– Olemme saaneet viestiä, että oppilaat haluavat tulla kouluun ja tavata kavereita, Rinta-Valkama sanoo.

Pakollisten poikkeusajan sääntöjen ohella koulussa on panostettu erityisesti kahteen asiaan:

Fyysisiä kohtaamisia vältetään porrastamalla ruokatunnit ja välitunnit. Jokaiselle luokalle on siksi räätälöity oma ohjelma, jota noudatetaan.

Toinen tärkeistä kevään ohjenuorista on lasten kohtaaminen, tapaaminen ja heidän kanssan keskusteleminen.

– Käsittelemme asioita kuitenkin lapsentasoisesti. Jos joku haluaa esimerkiksi halata omaa opea, ei sitä voi ronskisti kieltää. Silloin keksitään muita tapoja, miten toimia. En lähtisi pieniltä oppilailta kieltämään opettajan lohdutusta missään tapauksessa, Rinta-Valkama sanoo.

Ahonkylän koulussa osa oppilaista syö luokissaan, osa ruokailee ruokasalissa. Ruokasalissa jokaisella luokalla on oma linjastonsa ja omat astiastonsa niin, että ryhmät eivät niidenkään kautta ole kontaktissa keskenään.

Oliver ja Janika Raunio kertovat etäkoulun olleen ihan kiva ja sujuneen mukavasti, vaikka välillä vähän tylsääkin oli.

Lapset arvioivat, että ensimmäisen lähikoulupäivän aikana käydään läpi etäkoulutehtäviä ja kysellään kuulumisia.

– En usko, että paljon läksyjä tulee. On helpompi, kun opettajat opettaa koulussa, Oliver Raunio arvelee.

Silvia Flink ja Aada Peltokangas palasivat lähiopetukseen Perhon keskuskoululle.
Yhdeksäsluokkalaiset Silvia Flink ja Aada Peltokangas palasivat lähiopetukseen Perhon keskuskoululle.Kalle Niskala / Yle

Lue seuraavaksi: "Kotia ei voi mitenkään tehdä kouluksi", totesi kuudesluokkalainen Werneri Lappi palatessaan kouluun – Yle seurasi ensimmäistä koulupäivää eri puolilla Suomea

Perhon keskuskoulu, Perho

Yläkoululaisten turvallinen paluu lähiopetukseen on askarruttanut julkisuudessa ehkä alakouluja enemmän. Yläkoulussa kun opetusryhmät vaihtuvat ja luokkatilaa vaihdetaan usein opiskeltavan aineen mukaan.

Kevään viimeiset viikot opiskellaan kuitenkin vain oman luokan kanssa ja omassa luokkatilassa. Myös Perhon keskuskoululla.

– Opettajat kulkevat, oppilaat ovat kokoajan samassa tilassa, kertoo rehtori Anni Riihimäki.

Keskuskoululle palasivat vain yläkoululaiset, joten lukiolaisten tilat on voitu ottaa heidän käyttöönsä.

Seiskat, kasit ja ysit kulkevat Perhossa luokka-asteittain eri ulko-ovista, joka ryhmälle on rakennettu omat välituntitilat ja sisätilatkin on jaettu toisistaan erotettuihin loosseihin, joissa on luokille omat vessat ja käsienpesutilat.

Yhdeksäsluokkalaiset Aada Peltokangas ja Silvia Flink uskovat, että turvaohjeiden noudattamisesta ei tule koulussa ongelmaa. Säännöt ovat kaikille samat ja kaikkien yhteiseksi turvallisuudeksi. Koulutilojen jakaminen sermeillä kuitenkin vähän hämmästytti.

– Sermit oikeasti tarkoitti, että ei saa sieltä kulkea, vaan käyttää omaa ovea, Peltokangas sanoo.

Yhdeksäsluokkalaisille kevään viimeiset viikot ovat viimeiset tutussa opetusryhmässä. Ysin jälkeen luokka hajoaa kuka minnekin.

– On oltu niin pitkään samojen kavereitten kanssa, että on kiva nähdä heitä. Ehkä vähän haikeatakin, Peltokangas sanoo.

– Kiva, että näkee jokaista ja opettajiakin vielä, Flink sanoo.

Rehtori Anni Riihimäki luottaa siihen, että kaikki koululla sujuu viimeiset viikot turvallisesti. Jännittäväksi lähiopetukseen palaamispäivän teki se, että huhtikuussa rehtorina aloittanut Riihimäki tapasi ensi kertaa koulunsa oppilaat. Ja nytkin "vain" virtuaalisesti.

– Ensimmäinen tunti oli videotunti, jonka pidin. Sen kautta oppilaat pääsivät edes näkemään minut, kun hallinnon käytävä on edelleen suljettu enkä muuten pääse heitä vieläkään tapaamaan, Riihimäki sanoo.

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne

Perhon keskuskoulun tilat on jaettu loosseihin sermein ja eristysnauhalla.
Perhon keskuskoulun tilat on jaettu osiin eristysnauhalla ja sermeillä.Kalle Niskala / Yle

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus