1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yritystuet

Analyysi: Ainutlaatuinen verovarojen jako yritysten pelastamiseksi alkaa pian – osingonjako voi vielä kuumentaa tunteet

Tuen ehdotkaan eivät ole vielä selvillä, mutta jälkipeli kuumenee viimeistään sitten kun tuetut yritykset jakavat osinkoja omistajilleen, kirjoittaa Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

yritystuet
Kuvassa on suljettu Casa Largo -ravintola.
Ravintolat pitävät ovensa kiinni toukokuun loppuun asti.Silja Viitala / Yle

Tänä aamuna se vihdoin tapahtui suurten odotusten saattelemana. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) julkisti täysin uuden tukimallin, jonka tarkoitus on pelastaa koronasta eniten kärsineet yritykset konkurssilta nopeasti ja ilman kommervenkkeja.

Monet yrittäjien toiveet näyttävät toteutuvan, mutta kähinä yritystukien ympärillä tuskin loppuu.

Tukea saaneiden yrittäjien kannattaa varautua ryöpytykseen viimeistään ensi keväänä kun jaetaan osinkoja ja bonuksia tämän vuoden tuloksen perusteella. Huutokauppakeisarin tapaus osoitti, että yritysten tukeminen verorahoilla on herkkä asia.

Kuvassa on Mika Lintilä.
Hallitus neuvotteli uuden yritystukimallin kasaan eilen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) julkisti tuen tänään aamulla.Silja Viitala / Yle

Konkurssien estäminen ja työpaikkojen pelastaminen yli koronakriisin tuntuu nyt olevan yleisesti hyväksytty ajatus, mutta pelkkä epäilyskin verovarojen valumisesta osinkoina yritysten omistajille on poliittinen ruutitynnyri.

Kähinää on odotettavissa ainakin kolmesta syystä, kun uudenlaisia suoria yritystukia aletaan jakaa;

  1. Vihriälän ryhmä olisi kieltänyt osingot ja bonukset vuodelta 2020
  2. Ainutlaatuinen tukimalli jätti auki monta kysymystä ja pettymyksen siementä
  3. Kriisin pitkittyessä valtion rooli vakuutusyhtiönä käy liian kalliiksi
Kaupan ala on yksi koronakriisin aikana eniten työntekijöitä lomauttaneista toimialoista.
Kaupan ala on yksi koronakriisin aikana eniten työntekijöitä lomauttaneista toimialoista.Nella Nuora / Yle

1. Osingot ja bonukset

Kaikkien toimialojen koronasta kärsineille yrityksille jaettavan tuen ehdot eivät näytä kieltävän osinkojen ja bonusten jakamista tältä vuodelta kuten tukia valmistellut Vihriälän työryhmä ajatteli.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa osinkojen jakamisesta todetaan vain tämä: “Saatu kustannustuki vaikuttaa yrityksen vuoden 2020 voitonjakokelpoisiin varoihin”

Yritysten tukemista valmistellut Vihriälän työryhmä ehdotti paperissaan suoranuottisempaa kieltolinjaa: “Tuen vastaanottamisen ehtona on, että yritys ei maksa osinkoja eikä tulokseen perustuvia palkkiota vuodelta 2020. Yritys voi kieltäytyä tuesta, jolloin tämä rajoite ei päde”.

Näissä muotoiluissa on iso periaatteellinen ero, ja hallitus näyttää suhtautuvan tuettujen yritysten osingonjakoon sallivammin kuin Vihriälän työryhmä. Kategoriseen osingonjaon kieltämiseen voi tosin liittyä myös vaikeita juridisia kysymyksiä.

Tulokseen perustuvien palkkioiden eli bonusten osalta kielto kohdistuisi myös työntekijöihin, joten niitten suhteen kysymys koskee laajempaakin joukkoa kuin yritysten omistajia.

Konkurssilta pelastettavien ja suuren osan liikevaihdostaan menettäneiden yritysten kyky jakaa osinkoja ja bonuksia tuskin on yleisesti ottaen suuri. Silti tikun nokkaan nostettavaksi löytyy yleensä ainakin muutama tapaus, joissa niiden jakaminen loukkaa monen oikeustajua.

Hallituksen valitsema lievempikin muotoilu voi pätevästi estää tukirahan jakamisen osinkoina ulos yrityksestä. Jos yritys kriisistä huolimatta onnistuisi pinnistelemään voitolliseksi, sen voitonjakokelpoisista varoista voidaan vähentää tuen määrä.

Silloin yritys voisi jakaa vain sellaisia osinkoja, jotka sen jaettavissa olisivat olleet ilman tukeakin, ja se voi olla monen yrittäjän toimeentulon kannalta tärkeää. Kaikenlainen osingonjako kriisiyrityksistä voi kuitenkin olla vaikeasti selitettävä asia äänestäjille, joiden verorahoilla piti vain pelastaa työpaikkoja.

Kuvassa on Senaatintorin vieressä sijaitseva Cafe Engel.
Hallitus hyväksyi viime viikolla esityksen 123 miljoonan euron tuesta ravintoloille. Esitys vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.Silja Viitala / Yle

2. Avoimet kysymykset ja pettymysten siemenet

Uusi “kustannustueksi” nimetty tukimalli on monessa mielessä ainutlaatuinen ja Suomessa ennen näkemätön tapa tukea yrityksiä. Siihen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä, joista voi poikia kovaa kritiikkiä.

Mallia julkistettaessa ei ollut tiedossa, mitkä yritykset tarkemmin ottaen voivat saada tukea.

Keskeinen kysymys on ainakin se, kuinka paljon yrityksen liikevaihdon on pitänyt pandemian takia pudota ja missä ajassa, jotta tukea voisi saada. Samoin on auki, minkä kokoisille yrityksille tukea on tarjolla.

Näihin kysymyksiin saataneen vastaus pian, kun verottajan laskelmat yritysten liikevaihdon pudotuksesta maaliskuussa ovat valmiina ja hintalappu erilaisille tuen rajauksille selviää.

Mutta mitä sanovat ne yritykset, jotka jäävät nippa nappa tuen ulkopuolelle ja kokevat silti kärsineensä koronasta merkittävästi? Tai mitä sanovat ne yritykset, jotka ovat väärän kokoisia, mutta omasta mielestään tuen tarpeessa?

Vaikka kritiikkiä tuen rajauksista on omaan kohtaloonsa pettyneiden suunnalta odotettavissa, kustannustuki on kokonaisuutena yrittäjille toivottu ja monin tavoin hyvä paketti.

Se on tarjolla samoin ehdoin kaikille koronasta merkittävästi kärsineille yrityksille eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Se on apu niillekin yrityksille, jotka eivät epävarman tulevaisuuden edessä ole uskaltaneet ottaa uutta lainaa edes valtion takauksella.

Kustannustuki on myös kohdistettu suoraan koronakriisin aiheuttamien vaikeuksien torjumiseen ilman kytkentää kehityshankkeisiin kuten Business Finlandin kovan kritiikin kohteeksi joutunut kehittämistuki.

Myös tukien jakaminen Valtiokonttorin kautta lähes automaattisesti verottajan tietojen pohjalta ja kevyen hakuprosessin kautta on vastaus yrittäjien toiveisiin. Rahaa saadaan hätää kärsiville yrityksille nopeasti ja pienellä paperisodalla.

Kustannustuen kokonaisuuskin voi silti vielä tuottaa pettymyksen, jos tuen määrä asettuu valmistelussa olleen haarukan alalaitaan. Valmisteltavan tuen kokonaismäärän haarukka on nyt 200 -300 miljoonaa euroa kuukaudessa ja kesto kaksi kuukautta.

Valtiokonttorin kyltti.
Yleistuki koronan takia kärsineille yrityksille tulisi Valtiokonttorin jaettavaksi.Petteri Bülow / Yle

3. Valtion rooli yritysten vakuutusyhtiönä

Ilmapiiriä yritystukien ympärillä kuumentaa jatkossa myös se, että valtion rooli yritysten tukemisessa on täynnä periaatteellisia kysymyksiä, joihin ei kriisin alkuvaiheessa ole ehditty tarttua.

Tappiot kuuluvat markkinataloudessa yritysten omistajien kannettavaksi, mutta yrityksiä tuetaan nyt koronakriisissä maan talouden ja työllisyyden pelastamiseksi pandemialta, kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Valtio on ottanut hädän hetkellä vakuutusyhtiön roolin

Valtion tarkoituksena on tukien avulla auttaa pulaan joutuneita yrityksiä kriisin yli ilman turhia konkursseja, mutta tukeminen on erittäin kallista. Uusi kustannustuki on vain yksi valtion tarjoamista tukimuodoista.

Jos kriisi pitkittyy tai vastaan tulee myöhemmin pandemian toinen aalto, valtion rooli yritysten vakuutusyhtiönä käy mahdottomaksi.

Uusi kustannustuki on nyt ensi alkuun tarkoitettu kahden kuukauden mittaiseksi, mutta uudesta tukimuodosta kertonut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi jo julkistamisen yhteydessä, että kustannustuen mallia voitaisiin tarvittaessa käyttää myöhemminkin.

Pulmaksi tulee lopulta raha. Kriisin alussa julkista velkaa ei ole kartettu, mutta talouden tukemista velaksi ei valtiokaan voi jatkaa loputtomasti.

Lopulta kaikki julkiset tuet maksaa veronmaksaja. Keskustelu pelastus- ja elvytysvaiheen jälkeen edessä olevista verojen korotuksista ja leikkauksista on jo käynnistynyt ja se kiihtyy kun ehdotukset konkretisoituvat.

Vihriälän työryhmän esiin nostama "kipupaketti" on jo avannut erilaisten eturyhmien äänet. Opiskelijat ovat jo ehtineet torjua lukukausimaksut ja omakotiliitto kiinteistöveron korotukset.

Yritystukien kohdalla yksimielisyyttä on toistaiseksi riittänyt yllättävänkin paljon, koska tukien uskotaan päätyvän yleisellä tasolla yhteiseksi hyväksi. Näyttävät epäonnistumiset tukien kohdentumisessa tai esimerkiksi osingon jakamiseen liittyvät kohut voivat kuitenkin muuttaa ilmapiiriä.

Jos kriisi pitkittyy, valtio ei voi toimia loputtomasti yritysten vakuutusyhtiönä edes pandemiariskien suhteen.

Lue myös:

Elinkeinoministeri Lintilä: Uusi yritystuki kohdistuu eniten koronakriisistä kärsiville yrityksille, kesto kaksi kuukautta

Lue seuraavaksi