Kun mantšurialainen rutto tappoi kaikki tartunnan saaneet, nuori sankarilääkäri keksi suojavarusteen – ja siitä alkoi kasvomaskien nykyhistoria

Kollegat eivät ottaneet aluksi tosissaan nuoren malesialaissyntyisen lääkärin teoriaa taudin leviämisestä ihmisestä toiseen.

koronavirus
Mantsurialaista ruttoa tutkiva retkikunta.
Mantšurialaisen ruton uhreja tutkiva venäläinen retkikunta käytti suojavarusteita vuonna 1911. AOP

Mystinen, tappava tauti niittää kansaa. Paniikissa olevat ihmiset ryhtyvät käyttämään kasvosuojuksia, joita on kyhätty ties mistä materiaaleista. Samaan aikaan asiantuntijat kiistelevät siitä, mikä olisi paras tapa estää taudin leviämistä.

Historia toistaa itseään. Yli sata vuotta sitten, kun maailmassa panikoitiin mantšurialaisen ruton vuoksi, kasvomaskien käyttö yleistyi. Myös tuolloin asetettiin karanteeneja ja jäljitettiin tartunnan saaneiden kontakteja.

Ajatus siitä, että taudit leviävät sairastuneesta toiseen ihmiseen on ollut olemassa jo 1500-luvulta saakka. Mutta vasta 1800-luvun puolivälissä tiedemiehet tunnistivat mikrobit ja kehittivät teorioita tartuntojen mekaniikasta. Kasvomaskeja käytettiin sairaaloissa jo 1890-luvulla, kun ruttoepidemia raivosi Hongkongissa.

Kolmas ruttoepidemia

Mantšurialainen rutto oli keuhkoruttoa, ja osa niin kutsuttua kolmatta ruttoepidemiaa. Aiemmat kaksi olivat Justinuksen ruttoepidemia (noin 540–700) sekä Musta surma (1346–1353), ja ne molemmat tappoivat kymmeniä miljoonia ihmisiä Euroopassa ja Aasiassa.

Kolmas ruttopandemia alkoi eteläisen Kiinan Yunnanin maakunnasta 1855 paiseruttona. Sieltä se levisi muun muassa oopiumkauppareittejä pitkin muualle Kiinaan. Mantšurian alueella, nyky-Kiinan koilliosassa, alkoi 1910 tuhoisa keuhkoruttoepidemia, joka sekin levisi murmeleiden turkin kirpuista.

Venäjä, Japani ja keisarillinen Kiina taistelivat vallasta sekasortoisessa Mantšuriassa. Pelkona oli myös, että ruttoepidemia leviäisi vastarakennettua rautatietä pitkin Pekingiin ja aina Eurooppaan saakka.

Rutosta kertova sanomalehden kansi.
Mantšurialaisesta rutosta kertovan ranskalaislehden kansi 1911. AOP

Rutto tappoi sata prosenttia sairastuneista. Kokonaisia kaupunkeja autioitui.

– Se tappoi kaikki tartunnan saaneet, ja kuolema seurasi 24–48 tunnin aikana ensioireista, sanoi St Andrewsin yliopiston lääketieteellisen antropologian tutkija Christos Lynteris uutistoimisto AFP:lle.

Maailmanlopun tunnelmissa Mantšuriassa kiinalaiset ja venäläiset viranomaiset asettivat karanteeneja, ja tautiin kuolleiden ruumiit poltettiin valtavilla rovioilla.

Euroopassakin sanomalehdissä julkaistuissa kuvissa näkyi koko päänsä suojaan kietoneita sairaalahenkilökuntaa sekä hupulla ja tiukasti kasvojensa eteen kiedotuilla kankailla suojautuneita työntekijöitä, jotka raahasivat ruumiita kuoppiin poltettaviksi.

Ruttotaistelija

Mantšurialaisen ruton vastaisen taistelun keskiössä oli muiden muassa nuori lääkäri nimeltä Wu Lien-teh, joka lähetettiin tutkimaan ruttoepidemiaa Harbiniin 1910. Malesialaissyntyinen, etnisesti kiinalainen Wu oli opiskellut Cambridgessä Englannissa, mutta siitä huolimatta hänen oli vaikea tulla vakavasti otetuksi teoriansa kanssa.

Wun teorian mukaan nimittäin ruttoa eivät levittäneet vain rottien kirput, vaan se levisi hänen mukaansa lisäksi ihmisestä toiseen. Wun mukaan paiseruttoa sairastavien keuhkot tulehtuvat ja sitä kautta sairastuneet voivat levittää tautia ilmateitse.

– Ja se oli erittäin kekseliästä – ja skandaalimaista – niihin aikoihin, huomautti Lynteris.

Kollegat eivät ottaneet Wuta tosissaan. Kunnes tunnettu ranskalaislääkäri Gérald Mesny kuoli. Nuorta lääkäriä "kiinalaismieheksi" nimitellyt Mesny ei uskonut teoriaan, vaan meni sairaalaan ilman kasvosuojuksia. Mesny kuoli muutaman päivän päästä.

Yhtäkkiä kasvosuojia alettiin kysellä kaikkialla.

– Lähes kaikki kaduilla näkyivät kantavan jonkinlaista maskia kasvoillaan, Wu kirjoitti muistelmissaan.

Wu kehitti lääketieteellisen maskin ja aloitti niiden valmistamisen, ja niitä tehtiin lopulta kymmeniä tuhansia sekä sairaala- että siviilikäyttöön. On sanottu, että nykyinen N95-maski on perintöä Wun keksinnöstä. Lisäksi Wun ansioksi lasketaan ruumiiden polttamisen aloittaminen, mikä lopulta johti epidemian laantumiseen.

Ruttolääkäri linnunnokkamaskissaan
Suojamaskit olivat käytössä jo keskiajalla. Lääkärit yrittivät suojautua rutolta maskilla, jonka nokka täytettiin yrteillä ja kukilla.Wikimedia Commons

Aivan uudesta ilmiöstä maskeissa ei kuitenkaan ollut kyse, vaan kasvoja oli peitetty tautien pelossa jo satojen vuosien ajan. Mustan surman aikana eurooppalaislääkärit käyttivät nokkamaisia maskeja "miasmaa" vastaan. Tuolloin luultiin, että "miasma", mätänevistä aineista ja pahasta hajusta saastunut ilma levitti tautia.

– Leveälierinen hattu suojeli päätä, ja maskeissa oli ulospäin työntyvä nokka, joissa saattoi pitää aromaattisia yrttejä suojelemassa kantajaa kohtalokkailta miasma-hajuilta, kuvaili Yalen yliopiston lääketieteen historian professori Frank Snowden.

Rutto niitti kansaa rikkaista köyhiin ja aiheutti valtavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Kauhuissaan olevat kansalaiset etsivät jumalallisia syitä – sekä etsivät syntipukkeja. Juutalaisia vainottiin, prostituoituja vangittiin, noitavainoja aloitettiin ja ulkomaalaisia karkotettiin.

Kasvomaskeilla suojautuneita sairaanhoitajia Seattlessa vuonna 1918
Kasvomaskeilla suojautuneita sairaanhoitajia Seattlessa vuonna 1918 espanjantautiepidemian aikaan. AOP

Miasmateoriat jatkuivat aina 1800-luvulle, ja vasta vuosisadan puolivälissä ranskalaisen Louis Pasteurin ja saksalaisen Robert Kochin bakteeriteoriat aiheuttivat vallankumouksen tartuntatautien ymmärtämisessä.

Mantšurian rutto, joka tappoi arviolta noin 60 000 ihmistä, ei tiukkojen karanteenitoimien ansiosta koskaan päätynyt Eurooppaan. Se toi joka tapauksessa länsimaisen lääketieteen Kiinaan, ja kasvomaskien käytön perinteen.

Länsimaissa muistia maskien käytöstä ei kuitenkaan käytännössä ole. Yhdysvalloissa kasvosuojia käytettiin 1918 espanjantautiepidemian aikana, mutta Euroopassa niitä ei kuitenkaan juuri nähty.

Lähteet: AFP

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus