Eurooppa-kirje: Koronakriisi jyräsi brexitin alleen, ja sillä voi olla kohtalokkaita seurauksia Britanniassa

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Pasi Myöhänen
Pasi Myöhänen, Lontoo

Monelle britille ainoa lohtu koronaepidemian keskellä on ollut se, että loputon brexit-keskustelu on tauonnut.

Kyseessä on kuitenkin tyyni myrskyn edellä, sillä neuvottelut Britannian ja EU:n tulevaisuuden suhteista uhkaavat kriisiytyä (siirryt toiseen palveluun) toden teolla. Tällä viikolla Britannia ja EU kävivät jälleen neuvottelukierroksen (siirryt toiseen palveluun) tulevaisuuden suhteista, ja tulokset olivat ainakin vielä tätä Eurooppa-kirjettä kirjoitettaessa laihat.

Osapuolet eivät näytä neuvottelukierroksen loppuistuntojen kynnyksellä päässeen sopuun edes siitä, sisällytetäänkö laajempaan vapaakauppasopimukseen kalastusoikeudet vai ei.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Ikiaikaiset kalastusriidat ovat vain yksi äärimmäisen laajojen neuvottelujen kipukohdista. Ennuste neuvottelujen etenemisestä on huono, vaikka maalin pitäisi jo häämöttää tässä vaiheessa.

Britannian EU-ero on virallisesti voimassa ja siirtymäaikakin kortilla. Jatkoaikaa siirtymäkaudelle pitäisi hakea kesäkuun loppuun mennessä, mutta Britannian pääministeri Boris Johnson kieltäytyy edelleen jyrkästi edes harkitsemasta sen anomista, pyynnöistä huolimatta. (siirryt toiseen palveluun)

Johnsonin linja on vaarallinen, sillä sopimukseton brexit vuodenvaihteessa syventäisi entisestään koronaviruksen tuomaa talousahdinkoa Britanniassa. Kritiikki pääministerin brexit-linjaa kohtaan on kuitenkin vaimeaa, sillä julkisuuden valokiila on kohdistunut hallituksen koronatoimiin, joissa riittää tarpeeksi ruodittavaa.

Kovan linjan brexit-maakareille tilanne sopii hyvin, sillä heidän luomansa brexit on otus, joka viihtyy hyvin pimeässä. Pandemian tuoman kaaoksen keskellä on helppo unohtaa, että Johnsonin hallitus ajaa jyrkempää ja taloudellisesti (siirryt toiseen palveluun) haitallisempaa EU-eroa kuin moni osasi odottaa.

Brexit-melun vaimeneminen voi tehdä hyvää sen vuoksi soiville korville Britanniassa, mutta samalla hiljaisuus on huolestuttava. Viruksen tuoman poikkeustilan keskellä luodaan kuitenkin EU:n ja Britannian suhteita, jotka ovat voimassa vielä kauan (siirryt toiseen palveluun) pandemian jo laannuttua.

#SOMESSA: Kotibileisiin saa kutsua vaikka 150 ihmistä, mutta puiston nurmella ei istuskella!

Tällä viikolla some täyttyi ihmisten koronan purkutoimiin liittyvistä kommenteista, useilla EU-kielillä. Ranskalainen Tämä on twiittini -nimimerkki ihmetteli torstain päätöstä, että kotiin saa vastedes kutsua niin paljon ihmisiä kuin haluaa, mutta samalla kahdestaan istuskelu nurmikolla on kiellettyä Pariisissa. Osa twiittaajista muistutti mistä puistokielto johtuu: siitä, että ilman tiukkaa viranomaissääntöä ranskalaiset ovat kokoontuneet piknikeille sankoin joukoin.

Toimittaja Annastiina Heikkilä kävi kysymässä pariisilaisten tunnelmia yhteiskunnan avautuessa. Torstaina pääministeri Edouard Philippe kertoi ranskalaisten suureksi riemuksi myös, että nämä saavat tehdä kesälomamatkoja (siirryt toiseen palveluun) sekä Manner-Ranskassa että merentakaisilla alueilla.

#FAKTA: Karmaisevia lukuja teollisuudesta koronakriisin ensimmäiseltä kuukaudelta

Tilastografiikka euroalueen teollisuustuotannon romahtamisesta.
Harri Vähäkangas / Yle

Maaliskuussa EU-maat alkoivat asettaa ulkonaliikkumiskieltoja ja sulkutoimenpiteitä. Se näkyy teollisuustuotantoa kuvaavassa käppyrässä syöksynä. Euroalueella tuotanto supistui yli 11 prosenttia helmikuuhun verrattuna, kun viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna romahdusta oli liki 13 prosenttia.

Luvut ovat valtavan isoja. Kaikki finanssi- ja eurokriisien jälkeen aikaansaatu kasvu on valunut kuin kankkulan kaivoon. Tosin osa taloustieteilijöistä sanoo, että tämän kriisin jälkeen kasvu on vauhdikkaampaa kuin viime vuosikymmenellä.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Ohjeita matkailuun korona-aikana ja Vuoden eurooppalainen on valittu

Susanna Turunen Brysselissä, Warande-puistossa, parlamenttitalon edessä.
Susanna Turunen Brysselissä, taustalla näkyy Belgian parlamentti.Bram Verbeke / Yle

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen on Suomen ensimmäinen Vuoden eurooppalainen. Hän sai Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen palkinnon tinkimättömästä työstään EU-asioiden parissa. Yhdistyksen mukaan Turusen raporteilla on suuri merkitys suomalaiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Onnea, kollega!

Pohditko matkailua kesällä Euroopassa? Tässäpä matkaajan muistilista. EU-komissio taas suosittelee, että Schengen-alueen ulkopuolelta matkustamista ei sallittaisi ennen kesäkuun puoliväliä. Näin ollen Venäjän-raja pysynee kiinni.

EU-maat kehittävät keinoja ehkäistä koronakriisistä aiheutuvaa taloustaantumaa, ja välineitä on luotu jo monia. Suomenkin takausvastuut kasvavat selvästi kriisin seurauksena. Taloustoimittaja Anna Karismo selvitti, miten Suomen vastuut muodostuvat ja miksi, lue taustoja täältä.

Brysselin koneessa Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen puhuu Xi Jinpingin suuresta vallasta, koronakriisin vaikutuksista EU:n ja Kiinan suhteisiin sekä siitä, miten Euroopan ja Kiinan välinen kauppa on paisunut yli 250-kertaiseksi muutamassa kymmenessä vuodessa. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Kuvassa on kirjailija Deborah Feldman.
Kirjailija Deborah Feldman kotikulmillaan Berliinin Schönebergissä.Suvi Turtiainen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa muisteltiin toisen maailmansodan päättymistä viime viikonloppuna. Deborah Feldman kasvoi holokaustista selvinneiden yhteisössä New Yorkissa, mutta rakensi uuden elämän Berliiniin. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen tapasi Feldmanin, jonka kirjaan perustuu myös Netflix-videopalvelun sarja Unorthodox.

Eurooppalaiset lentoyhtiöt sopeutuvat korona-aikaan samalla kun ne taistelevat eloonjäämisestä. Kasvomaskeista ja koronatesteistä tulee arkipäivää ja lentojen määrä voi vähentyä, kirjoittaa Svenska Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu tavattuaan lentoyhtiöiden etujärjestön johtajan Thomas Reynaertin.

Nikotiininuuska on uusin tapa myydä nikotiinia. Korona-aikana sen tilaaminen ulkomailta on lisääntynyt. Nikotiinipussien vahvuus on monessa Euroopan maassa selvästi vahvempi kuin meillä myytävien; Virosta niitä saa jopa yli 10-kertaisella vahvuudella. Nikotiinista onkin tullut Suomen suosituin itsehoitolääke.

Maltan Suomen-suurlähettiläs joutui eroamaan verrattuaan Saksan liittokansleri Angela Merkeliä Hitleriin.

Italiassa kriisinhoito on ollut poikkeuksellisen miesvoittoista, kirjoittaa toimittaja Jenna Vehviläinen Roomasta.

SEURAA ENSI VIIKOLLA: Millaisia ympäristötoimia tarvitaan ruokaketjussa maatiloilta lautaselle?

EU-maiden valtiovarainministerit neuvottelevat jälleen tiistaina videopuhelussaan (siirryt toiseen palveluun) rahoitusvälineistä, joita käytetään koronakriisistä toipumiseen.

Komissio esittelee tiettävästi kestävän ruokapolitiikan "Farm to fork" (siirryt toiseen palveluun)- eli Maatilalta haarukkaan -strategiansa keskiviikkona. Se on osa EU:n Vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaa. Strategialla on tarkoitus muun muassa tehostaa vesien- ja ympäristönsuojelua tiloilla, vähentää ruokahävikkiä ja parantaa elintarviketurvallisuutta.

Ohjelman julkistaminen on jo viivästynyt alkuperäisaikataulustaan. Esimerkiksi maanviljelijöiden EU-etujärjestö on patistanut komissiota viivästyttämään ohjelmaa (siirryt toiseen palveluun), jotta ensin nähdään koronakriisin vaikutukset eurooppalaiseen maatalouteen.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)