Apulannassakin mainetta maistanut Sami Ylipihlaja vaihtoi keikkalavat kaupungintaloon: “En ole tyrkyttäjä, siksi minusta varmaan tuli virkamies”

Sami Ylipihlaja keskittyy nyt auttamaan kuntalaisia heidän haaveidensa toteuttamisessa.

virkamiehet
Sami Ylipihlaja skeittaa
Huittisten hallintojohtaja Sami Ylipihlaja on rokkari, räppäri, skeittaaja ja virkamies.Päivi Meritähti / Yle

Metallican James Hetfieldin polvissa roikkuva kitara teki vaikutuksen heinolalaiseen nuoreen mieheen 1980-luvulla. 13-vuotiaana kitaran varteen tarttunut Sami Ylipihlaja alkoi valuttaa soitintaan sentti sentiltä alaspäin.

Hänkin halusi näyttää coolilta.

Uusi tyyli oli teknisesti vaikeampi, mutta uskottavuuden takia ei tarvitse tinkiä taidoista.

– Hetfield pystyi soittamaan kitara polvissa äärimmäisen vaikeita juttuja ja laulamaan samaan aikaan. Tajusin, että niinkin voi tehdä.

Kartat herättivät kiinnostuksen

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kitara roikkuu edelleen Sami Ylipihlajan polvissa. Hän räväyttää kätensä suoraksi ja iskee kieliin rokkarin asenteella.

Uskottavuudestaan hän ei ole tinkinyt, vaikka kohdalle osunut uravalinta ei olekaan rokkarille tavanomainen.

Sami Ylipihlaja soittaa kitaraa.
Alhaalla roikkuva kitara on tyylikysymys.Päivi Meritähti / Yle

Kaikki sai alkunsa suunnattomasta kiinnostuksesta karttoihin. Jo lapsena Ylipihlaja näki niissä jotain kiehtovaa. Hyvin pian erityisesti kaupunkeja kuvaavat kartat alkoivat nostaa mieleen erilaisia kehittämisideoita.

Enää piti vain hankkia kannukset ja löytää kaupunki, jota kehittää.

Ovet aukesivat kuntakentälle

Alku oli nihkeä. Opinnot jäivät kesken, kun keikkalavat kutsuivat ja rokkarin rooli oli nosteessa. Kun Sami Ylipihlaja vihdoin sai maisterin paperit kouraansa, tuntui elämä leijuvan tyhjän päällä.

Hän ehti olla kaksi vuotta koti-isänä ja pitkäaikaistyöttömänä, kunnes vihdoin tärppäsi.

Orimattilan kunta ilmoitti etsivänsä projektihenkilöä tekemään kaupungille palvelustrategiaa.

– En vielä silloin edes tiennyt, mikä palvelustrategia on, mutta ajattelin, että otan selvää. Pänttäsin määrätietoisesti yksityiskohtia ja tutustuin kuntaan läpikotaisin. Se tehosi ja sain paikan.

Samalla ovet kuntakentälle aukesivat. Orimattilan jälkeen töitä tarjosi Riihimäki, sitten Ylöjärvi.

Viime vuonna Sami Ylipihlaja siirsi muuttokuormansa Satakuntaan. Hänestä tuli Huittisten kaupungin uusi hallintojohtaja.

Musiikki vei mediamyllerrykseen

Suunta olisi voinut olla myös toinen. Sami Ylipihlaja ehti maistaa mainetta muusikkona.

Hän on vaihtoehtorockyhtye Iniksen perustajajäsen. Samassa kokoonpanossa ovat soittaneet myös muun muassa Apulannasta tutut Simo “Sipe” Santapukki ja Tuukka Temonen.

Heidän kauttaan Ylipihlaja pääsi mukaan huippusuosiota nauttineeseen porukkaan. Hän kiersi Apulannan kanssa keikkalavoja vuosina 1998–2000.

– Silloin persaukisesta opiskelijasta tuli yhtäkkiä kuuluisa ja kaikki muuttui.

Ylipihlaja alkoi näkyä jatkuvasti televisiossa. Youtubesta löytyy edelleen haastattelupätkiä tuolta ajalta esimerkiksi nuorten suosimasta Jyrki-ohjelmasta (siirryt toiseen palveluun).

Tuukka Temonen ja Sami Ylipihlaja televisiohaastattelussa
Tuukka Temonen ja Sami Ylipihlaja Jyrki-ohjelman haastattelussa vuonna 1999.Kuvakaappaus Youtubesta

Vaikka keikkavuosista jäi paljon hyviä muistoja, kuvailee Ylipihlaja kyseistä kolmen vuoden jaksoa sirkukseksi, josta sai tarpeekseen. Hän koki bisneksen kylmänä ja mätänä.

– Kaikki halusivat oman siivunsa. Bändiä ja soittajia riistettiin. Levy-yhtiöiden ja televisiokanavien toiminta perustui taloudelliseen hyötyyn. Totesin, että se ei ollut sitä, mitä halusin.

Nuo muistot ovat ohjanneet Ylipihlajaa myös uran varrella.

– En ole myyjä, tyrkyttäjä, rahantekijä enkä markkinamies. Siksi minusta varmaan tuli virkamies.

Aluetieteestä syntyy myös rokkia

Apulannan matkassa saatu maistiainen mainetta vahvisti käsitystä siitä, että musiikista hän ei leipää pöytäänsä hankkisi.

– Kun elantonsa saa jostain muualta, musiikissa ei tarvitse tehdä kompromisseja. Siitä voi vain nauttia. Kukaan ei pakota tekemään tietynlaista musiikkia tai lähtemään keikoille.

Nyt Ylipihlaja voikin hyvillä mielin levyttää rokkia – vaikka aluetieteestä, jos niin haluaa.

– Siinä ympyrä tavallaan sulkeutuu. Virkamies kohtaa muusikon.

Aluetiederock on ollut jo vuosia hänen pöytälaatikossaan odottamassa. Vihdoin sen levyttämiseen löytyi sopiva kokoonpano ja kappale saa päivänvalon myöhemmin tänä vuonna.

Rokkaavat virkamiehet eivät nimittäin olekaan niin suuri harvinaisuus kuin joku voisi kuvitella.

Ainakin Satakunnasta heitä löytyy useita.

Huittisten hallintojohtaja Sami Ylipihlaja
Sami Ylipihlajan työhuone on Huittisten kaupungintalolla.Jari Pelkonen / Yle

Sami Ylipihlajan bändikämpässä on vieraillut jo muun muassa hänen esimiehensä, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa. Äänityssessioon on lupautunut mukaan myös Leader Karhuseudun johtajan paikalta Janakkalan kunnanjohtajaksi siirtyvä Reijo Siltala.

– Odotan mielenkiinnolla, millaisen yhdistelmän saamme erilaisten muusikoiden kanssa aikaan. Itse olen kuitenkin tottunut soittamaan aika rankkaa musiikkia, kuten punkkia, thrashia ja räppiä.

Omista valinnoista voi olla ylpeä

Sami Ylipihlaja on toki tottunut venyttämään osaamistaan musiikkipiireissä. Rokkari on nimittäin myös muun muassa räppäri.

Taiteilijanimellä Naispyy esiintyvä Ylipihlaja on ollut tekemässä esimerkiksi SMC Lähiörotat yhtyeen kappaletta Vastavirta. Youtuben musiikkivideo (siirryt toiseen palveluun) näyttää vielä yhden, erilaisen puolen tästä virkamiehestä.

Hän tekee paljon myös omaa musiikkia.

Lähiörottien videolla vilahtelevat skeittilaudat kuuluvat Huittisten hallintojohtajan arkeen ja identiteettiin vahvasti. Moni on tosin kysellyt, eikö tuosta harrastuksesta olisi jo aika luopua.

Sami Ylipihlaja skeittaa.
Tämä skeittaaja on tuttu näky kotikadullaan.Päivi Meritähti / Yle

Sami Ylipihlaja jättää nykyään näyttävimmät hypyt muille, mutta lauta rullaa jalkojen alla niin kauan kuin tasapainoa riittää.

– Terveyden ehdoilla pitää mennä. Näytöt on siinä lajissa on annettu jo 1980-luvulla, mutta skeittaaminen on erittäin rentouttavaa puuhaa edelleen ja luo hyvää vastapainoa raskaalle työlle.

Ylipihlaja on ylpeä, että on pitänyt linjansa, eikä luovu muiden painostuksesta asioista, joista nauttii.

– Kannan pää pystyssä kaiken, mitä olen elämääni mukaan valinnut.

Uutta ei tarvitse aina kokea

Yksi valinnoista oli muuttaa perheen kanssa Huittisiin yli kahdenkymmenen Tampereella asutun vuoden jälkeen. Pienemmän kaupungin hyödyt alkoivat näkyä heti asumismukavuudessa.

– Tällaista tilavaa omakotitaloa hyvällä asuinalueella, kunnon pihalla ja viiden minuutin polkupyörämatkan päässä työpaikalta ei ihan näin vain löydy suuremmasta kaupungista, Sami Ylipihlaja toteaa.

Omaan pihaan sai pystyyn myös pelipaikan yhdelle rakkaista harrastuksista, frisbeegolfille. Sekin on yksi miehen vuosikymmeniä kestäneistä intohimoista.

Hän on ollut lähes alusta alkaen vuonna 1997 perustetun Fosforin Kivennäiset -seuran puheenjohtajana. Seura kokoaa yhteen joukon urheilulajista kiinnostuneita taiteenharrastajia ja muusikoita eri puolilta Suomea.

Sami Ylipihlaja pelaa frisbeegolfia.
Frisbeegolfia voi harrastaa vaikka omassa pihassa.Päivi Meritähti / Yle

Ylipihlaja nappaa aina frisbeen käteensä, kun on sellainen olo, että on aika haukata happea.

– Yritän olla ulkona niin paljon kuin mahdollista ja tehdä asioita, joista nautin. En ole seikkailija, jonka pitäisi aina kokeilla jotain uutta.

Kunta voi mahdollistaa – tai tulpata

Sami Ylipihlajan seikkailunhalu saa tyydytyksen tutuista asioista. Matkustaessaan hän ei kerää nuppineuloja maailmankartalle, vaan vierailee useita kertoja kiinnostavaksi kokemassaan kaupungissa. Hän haluaa sukeltaa syvälle.

Samoin hän aikoo tehdä Huittisissa, vielä tuoreessa kotikaupungissaan.

Ylipihlaja näkee sen potentiaalin kehittyvänä kaupunkina. Hän uskoo, että siellä kuntalaisten toiveet huomioidaan.

– Kunta voi olla joko mahdollistaja tai tulppaaja, niin halutessaan. Uskon, että Huittisissa lähdetään mahdollistamisen linjalle.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että kaupunki ei pitäisi tyhjillään olevista tiloista kiinni kynsin hampain vuokratulot mielessään. Tärkeämpää olisi antaa niitä kuntalaisten käyttöön.

– Asukkaat voivat tuottaa omalla toiminnallaan jotain lisäarvoa kunnalle. Se voi olla työpaikkoja tai jotain muuta, mikä tekee Huittisista mielenkiintoisen paikan asua.

Kuntalaiset aktiivisesti mukaan

Sami Ylipihlaja on ajanut kuntalaisten omaehtoisen toiminnan aktivoimista jo ennen Huittisiin saapumistaan. Hän osallistui tiiminsä kanssa puolitoista vuotta sitten Kuntaliiton järjestämään ideakiihdytyskilpailuun ja voitti sen. Ideat ovat nyt työn alla.

– Kuntalaisten osallistaminen on ongelma, joka pitää ratkaista. Se roikkuu strategiasuunnitelmissa, mutta sitä ei osata kunnissa toteuttaa. Siihen etsimme nyt vastauksia.

Nuoruuden vuodet Heinolassa antavat vauhtia tälle ajatukselle. Kunta tuki silloin asukkaitaan tarjoamalla tiloja vapaasti harrastuskäyttöön. Bändikämppä löytyi aina halukkaille ja juhlasalit aukesivat esiintymiskokemusta janoaville nuorille.

Ainakin musiikkipuolella kunnan tarjoaman mahdollistamisen tulokset näkyvät edelleen. Esimeriksi Apulanta on esiintynyt täysille areenoille jo vuosikymmeniä, eikä suosio näytä hiipumisen merkkejä.

Sami Ylipihlaja soittaa rumpuja.
Heinolan kunta mahdollisti nuorille aikoinaan muun muassa musiikin harrastamisen. Sami Ylipihlaja toivoo, että muutkin kunnat osaisivat mahdollistaa asioita kuntalaisilleen.Päivi Meritähti / Yle

Ylipihlaja on tällaisen osallistavan kunnan kasvatteja. Hän on saanut toteuttaa itseään. Siksi hän kokee voivansa vaikuttaa kaupunkilaisten arkeen nyt työpöytänsä takaa - ei pelkästään Huittisissa vaan maanlaajuisesti. Neuvottelut Kuntaliiton kanssa ovat jo käynnissä.

– Monesti mielletään, että virkamiehet eivät innostu mistään, heistä ei saa otetta ja he puhuvat vain kapulakieltä. Uskoisin, että minun taustallani tätä mielikuvaa voi miettiä uudestaan.