Saadaanko ensimmäinen koronarokote jo syksyllä? Tutkijoiden kilpajuoksu etenee vauhdilla, mutta pandemian laantuminen voi vaikeuttaa rokotteen testaamista

Rokotetta ei pitäisi ajatella jonakin, joka joko tehoaa täydellisesti tai ei ollenkaan, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Jo tautia lieventävä rokote auttaisi paljon.

rokotteet
Mies kävelee katutaideteoksen edustalla Pontefractissa.
Koronavirusta vastaan kamppaileville terveydenhuollon työntekijöille omistettu katutaideteos Pontefractissa Pohjois-Englannissa. Oli Scarff / AFP

Kun Oxfordin yliopiston professori Sarah Gilbert kuuli tammikuussa, että Kiinassa on havaittu uudenlaista koronavirusta, hän oli vastikään saanut käynnistettyä mers-virusta vastaan kehittämänsä rokotteen ihmiskokeet Saudi-Arabiassa.

Mers kuuluu koronaviruksiin covid-19:n tavoin. Gilbert kertoo The New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) ajatelleensa, että nyt heidän tutkimusryhmällään olisi hyvä tilaisuus todistaa, miten nopea ja helposti muunneltava oxfordilaisten käyttämä teknologia on.

– Ajattelimme, että ’no, pitäisikö kokeilla?’ Tehdään pieni labraprojekti ja julkaistaan artikkeli, Gilbert kuvaa lehdessä.

Oxfordilaisten pikku projekti on kevään mittaan kasvanut rokotekehityshankkeeksi, jota seurataan tällä hetkellä kenties kaikkein suurimmin odotuksin.

Rokotetta on jo testattu apinoilla. Yksikään kuudesta rokotetta saaneesta reesusmakakista ei sairastunut, vaikka eläimet altistettiin koronavirukselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek on apinakokeen perusteella toiveikas.

– Kyllä se antaa osviittaa siitä, että rokotteella saadaan suojaa aikaiseksi. Jos se eläimissä toimii näin hyvin, miksi se ei toimisi ihmisissä?

KAsvomaskiin mukeutunut matkustaja autiossa Lontoon metrossa.
Koronavirus on lähes autioittanut Lontoon metron. Kuva on perjantailta 15. toukokuuta.Andy Rain / EPA

Erilaisia koronavirusrokotteita on tällä hetkellä kehitteillä yli sata (siirryt toiseen palveluun). Niistä jo kahdeksan on edennyt ihmiskokeisiin, mukaan lukien Oxfordin yliopiston rokote.

Edistys on ollut ennennäkemättömän nopeaa.

Tavallisesti rokotekehitys vie noin kymmenen vuotta tai pidempäänkin, sillä rokotteiden kohdalla turvallisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää.

Vaikkapa kokeellista lääkettä saavalla syöpäpotilaalla ei välttämättä ole paljoa menetettävää, mutta rokotteita annetaan terveille ihmisille, jotka eivät välttämättä edes itse koskaan sairastuisi.

– Rokotteiden hyödyt tulevat esiin väestötasolla mutta haitat yksittäisten ihmisten kohdalla, ja siksi pitää olla niin tarkkana, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, Tampereen yliopiston professori Mika Rämet.

Tavanomainen rokotekehityksen kulku menee yksinkertaistettuna näin: Laboratoriotyön jälkeen tehdään eläinkokeita useilla eri lajeilla. Ihmiskokeiden ensimmäiseen vaiheeseen otetaan hyvin pieni joukko koehenkilöitä, enintään joitakin kymmeniä. Tässä vaiheessa testataan erityisesti rokotteen turvallisuutta.

Toisessa vaiheessa koehenkilöiden joukkoa kasvatetaan satoihin ihmisiin ja tutkitaan, saako rokote koehenkilöissä aikaan immuunivasteen.

Kolmannen vaiheen laajoissa, tuhansien tai kymmenientuhansien koehenkilöiden testeissä selvitetään, onko rokote riittävän tehokas eli antaako se todella suojaa tautia vastaan.

Tämän jälkeen seuraa vielä myyntiluvan hakeminen sekä tuotannon valmisteleminen. Niihinkin voi mennä vuosia.

Rokotteen mahdollisia haittavaikutuksia seurataan tutkimuksen joka vaiheessa ja vielä käytön aloittamisen jälkeenkin.

Mutta koronavirusrokotteiden kohdalla eri vaiheet etenevät kaahausvauhtia ja limittäin.

Rokotekehityksen aikajana normaalina ja epidemia-aikatauluna.
Harri Vähäkangas / Yle

Monikansallinen lääkeyhtiö AstraZeneca on jo tehnyt sopimuksen Oxfordin ryhmän rokotteen valmistamisesta, vaikka valmisteen tehosta ei ole vielä tietoa. AstraZeneca on sanonut (siirryt toiseen palveluun), että sen tavoitteena on tuottaa 100 miljoonaa rokoteannosta vuoden loppuun mennessä.

– Tuotanto on alkanut jo. He ottavat tietenkin hirveän suuren riskin siinä, että jos rokote ei toimikaan riittävän hyvin tai jos siinä on jotain turvallisuushuolia, Nohynek sanoo.

Oxfordin yliopiston professori Gilbert sanoi huhtikuussa The Times -lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että hän arvioi rokotteen toimivan 80 prosentin todennäköisyydellä. Tämän jälkeen hän ei ole halunnut prosenteista puhua.

Oxfordin tutkimusryhmä aloitti ihmiskokeet Britanniassa huhtikuun lopulla. Mukana on runsaat tuhat ihmistä, joista puolet on saanut pistoksen koronarokotetta ja puolet kuuluu kontrolliryhmään.

Tutkijat ovat sanoneet, että ensimmäisiä viitteitä rokotteen toimivuudesta voidaan saada jo ennen juhannusta. Jos kaikki menee hyvin, kesän aikana on tarkoitus järjestää vielä laajempi tutkimus, jossa olisi mukana noin 5 000 vapaaehtoista. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkijoiden mukaan rokotteen teho olisi parhaassa tapauksessa todistettu jo ensi syksynä – vain noin puoli vuotta sen jälkeen, kun pandemian ensimmäinen aalto oli pahimmillaan Euroopassa.

Vaikka tutkijat itse luottavat rokotteeseensa, hekin ovat varoitelleet, että viivästyksiä voi tulla monista eri syistä.

Sarah Gilbert
Sarah Gilbert kuvattuna laboratoriossa Oxfordissa vuonna 2011. John Lawrence / AOP

Miten rokote sitten toimii, jos se osoittautuu tehokkaaksi?

Oxfordilaisten rokote sisältää lisääntymiskyvyttömäksi muunnettua flunssavirusta, jonka sisään on siirretty pätkä koronaviruksen perimäainesta eli RNA:ta.

Rokotuksen jälkeen koronaviruksen RNA toimii kuin reseptinä, jonka perusteella ihmisen solut osaavat ruveta valmistamaan tiettyjä koronaviruksen osia, niin kutsuttuja piikkiproteiineja.

Piikkiproteiinit ovat viruksen pinnalla näkyviä nystyjä, joiden avulla virus pääsee sisälle ihmisen soluihin.

Kun ihmisen elimistö päätyy rokotteen avulla tekemisiin piikkiproteiinien kanssa, immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan ne ja pystyy myöhemmin puolustautumaan koronavirusta vastaan.

Oxfordin ryhmän käyttämän niin kutsutun virusvektoriteknologian lisäksi eri tutkimusryhmät ovat hyödyntäneet koronavirusrokotteissaan ainakin kuutta muutakin teknologiaa.

Kaikkein ensimmäisenä ihmiskokeisiin asti päässyt amerikkalaisyhtiö Moderna on kehittänyt rokotteensa uudella RNA-teknologialla, jonka avulla rokoteaihioiden luominen on hyvin nopeaa. Moderna aloitti pienen joukon ihmiskokeet jo maaliskuussa.

RNA-teknologialla ei kuitenkaan ole vielä koskaan saatu aikaiseksi valmista, käyttöluvan saanutta rokotetta.

Jenner istituutti.
Oxfordin tutkimusryhmän kotipesä, yliopiston rokotetutkimusinstituutin laboratoriorakennus. Greg Blatchford / AOP

Myös Kiinassa on käynnissä useita rokotehankkeita, ja SinoVac-yhtiön rokotteen on jo todettu toimivan apinoilla.

– He saattavat olla jopa pidemmälläkin kuin Oxford, mutta minulla ei ole ihan kaikkia tietoja käytettävissä kiinalaisilta, Nohynek sanoo.

SinoVacin rokote ei perustu geeniteknologian uutuuksiin vaan hyvin perinteiseen, pitkään käytössä olleeseen menetelmään: se sisältää toimintakyvyttömäksi tehtyä virusta ja alumiinia, joka parantaa rokotteen tehoa.

Koetellun teknologian etuna on, että tuotantolaitoksia ei tarvitse ryhtyä rakentamaan, vaan ne ovat jo olemassa.

Kiinassa tutkimusta voi kuitenkin hidastaa se, että koronavirus ei enää juuri leviä maassa.

Nurinkurista kyllä, rokotetutkijoille seuraa hankaluuksia, jos koronapandemian ensimmäinen aalto saadaan tehokkaasti painettua alas.

Virusta täytyy olla liikkeellä väestössä, jotta tutkittavat voivat altistua sille ja ero rokotetta saaneiden ja kontrolliryhmään kuuluvien koehenkilöiden välillä voi tulla näkyviin. Mitä hitaammin epidemia etenee, sitä kauemmin koetta pitää jatkaa.

Tämän takia tutkijoilla on ollut kiire päästä testaamaan rokotteitaan vielä nyt, kun epidemia on käynnissä.

Rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämet kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksia voi hyvin tehdä osaksi eri maissa sen mukaan, missä epidemia etenee. Tutkimusta voidaan nopeuttaa tarvittaessa myös siten, että tutkittavien määrää lisätään.

Esimerkiksi Oxfordin ryhmä harkitsee jo tekevänsä osan ihmiskokeistaan ulkomailla.

Terveydenhuollon työntekijöitä suojavarusteissa.
Oxfordin tutkimusryhmä harkitsee, voisiko osan tutkimuksista tehdä Keniassa, missä koronavirusepidemia on alkanut myöhemmin kuin Britanniassa. Kuvassa terveydenhuollon työntekijöitä Nairobissa. Daniel Irungu / EPA

Maailmalla käydään keskustelua myös siitä, voisiko tutkimusten loppuvaihetta vauhdittaa niin kutsutuilla altistuskokeilla. Altistuskokeessa koehenkilö altistetaan tarkoituksella taudinaiheuttajalle sen jälkeen, kun hän on saanut testattavaa rokotetta.

Asiaan liittyy kiperiä eettisiä pulmia.

Onko hyväksyttävää altistaa ihmisiä virukselle, josta tiedetään, että se aiheuttaa osalle ihmisistä hengenvaarallisen sairauden, eikä parantavaa hoitoa tunneta?

Hanna Nohynekin mukaan altistuskokeet ovat yksi vaihtoehto, vaikka parempi olisi, jos rokotteiden teho voitaisiin osoittaa muilla keinoin. Jos altistuskokeisiin päädyttäisiin, tiettyjä eettisiä ehtoja pitäisi kuitenkin noudattaa.

Kokeeseen osallistuvilla pitäisi ensinnäkin olla myös arjessaan aito mahdollisuus saada koronavirus, jolloin altistaminen ei suurenna heidän tautiriskiään kohtuuttomasti.

– Ja tietysti heidän pitää olla terveitä, nuoria ihmisiä, joiden kohdalla voidaan ajatella, että riski taudin komplikaatioihin on mahdollisimman pieni.

Lisäksi koehenkilöille ei saisi maksaa osallistumisesta suurta palkkiota. Se voisi johtaa siihen, että kokeeseen osallistuttaisiin rahan takia eikä omasta vapaasta tahdosta.

Rämet huomauttaa, että myös altistuskokeisiin liittyy paljon yksityiskohtia, jotka pitää saada kohdilleen, ja sekin veisi aikaa. Lupaprosessien lisäksi täytyisi esimerkiksi selvittää, mikä olisi tarkoitukseen sopiva annos koronavirusta.

Altistuskokeesta ei olisi mitään hyötyä, jos altistus jää niin vähäiseksi, että koehenkilöt eivät muutenkaan sairastuisi. Entä mihin rokotteen tehoa verrattaisiin, kun lumerokotetta saavia ei voi käyttää kontrolliryhmänä?

Ohjeistuksia koronavirustestiin ja rokotustutkimukseen saapuville Oxfordissa.
AOP

Sekä Rämet että Nohynek pitävät todennäköisenä, että koronavirusta vastaan saadaan lopulta rokote.

Sitä kukaan ei voi varmasti tietää, mikä rokotetutkimuksista lopulta onnistuu vai onnistuuko mikään. Mutta jos ensimmäiset ihmiskokeisiin asti päässeet tutkimusryhmät epäonnistuvat, jäljessä seuraa muita, jotka voivat oppia heidän tutkimuksistaan.

Rämet korostaa, että rokote ei ole mustavalkoinen asia: että se joko pelastaa kaikki tai ei toimi ollenkaan.

Täydellisen tehokkaaseen ja kaikille ihmisille sopivaan rokotteeseen luonnollisesti pyritään, mutta on myös mahdollista, että sen sijasta pitää tyytyä johonkin kohtalaisen hyvään.

– Tietenkin toive on, että rokote ehkäisisi taudin kokonaan. Mutta jos kävisi niin, että rokotteen jälkeen tauti tulisi lievempänä, sekin olisi jo tosi hyvä. Sairaala- ja tehohoidon tarpeen väheneminen olisi jo merkittävä saavutus.

Koronavirus on vaarallinen etenkin iäkkäille ihmisille, mutta tiedetään, että juuri heitä varten on vaikeaa löytää riittävän tehokkaita rokotteita. Iäkkäiden immuunijärjestelmä ei ole enää niin ketterä kuin nuorten, minkä takia esimerkiksi influenssarokote ei anna vanhoille yhtä hyvää suojaa kuin nuorille, Rämet selittää.

Nohynek sanoo, että lopulta käytössä voi olla useita erilaisia koronarokotteita.

– Voi hyvin olla niin, että vanhoille ihmisille tarvitaan yhdenlainen rokote ja nuorille ihmisille toisenlainen. Ja rokotteita tarvitaan hyvin suuria määriä: maailmassa on kahdeksan miljardia ihmistä, joista hyvin harvalla on immuniteettia tätä virusta vastaan, eikä immuniteetin kestostakaan ole vielä tietoa. On järkevää, että erilaisia rokoteaihioita työstetään eteenpäin.

Voit keskustella jutusta 18.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Halutaanko Suomeen suomalainen vai paras rokote? THL:n mukaan molempia ei ehkä voi saada 12.5.2020

The New York Times: How Long Will a Vaccine Really Take? (siirryt toiseen palveluun) 30.4.2020

Nature-lehti kuvaa grafiikoiden avulla, miten eri rokoteteknologiat toimivat: The race for coronavirus vaccines: a graphical guide (siirryt toiseen palveluun) 28.4.2020

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus