Mitä kuuluu 11 laudaturia kirjoittaneelle Jere Järlströmille? Ennätysylioppilaan tie vei Torniosta Hollannin ja Lontoon Cityn kautta Cambridgen yliopistoon

Lukiomenestys ei ehkä ole avannut menestyksen ovia valmiiksi, mutta se on lisännyt itseluottamusta ja siivittänyt siten kansainvälistä uraa.

opiskelu
Jere Järlström Cambridgen yliopistoon vihkijäisissä.
Torniolainen Jere Järlström opiskelee kiinteistötalouden maisteriohjelmassa maailmankuulussa Cambridgen yliopistossa Englannissa. Valmistuminen on edessä syksyllä.Jere Järlström

Torniolaislähtöinen Jere Järlström vastaa puhelimeen Cambridgessa, Englannissa. Työn alla on gradu, jonka on määrä valmistua heinäkuuhun mennessä.

Opiskelupaikka maailmankuulussa Cambridgen yliopistossa oli hänen haaveensa jo lukiossa. Järlström kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2010 Suomen ennätystuloksella (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), 11 laudaturia ja yksi eximia.

Huipputuloksen takana oli Järlströmin mukaan aito kiinnostus oppimiseen.

– Jos olisi pitänyt itseä yrittää pakottaa opiskeluun ja aiheet eivät olisi kiinnostaneet, tuskin olisi niin hyviä tuloksia tullut, Järlström pohtii.

Ennen aloittamistaan Cambridgessä Järlström ehti jo hankkia kandidaatin paperit kansainvälisen kaupan alalta Hollannista ja työkokemusta Lontoon bisneskeskuksesta investointipankista.

Lukiomenestys on kasvattanut itseluottamusta

Kansainvälisyys oli vahvasti läsnä jo kouluaikana. Tornio–Haaparanta -kaksoiskaupngin kasvatti kävi peruskoulunsa Suomen ja Ruotsin yhteisessä kielikoulussa Ruotsin Haaparannalla. Ylioppilaaksi Järlström valmistui Tornion yhteislyseon lukiosta.

Valkolakin saatuaan Jere Järlström suuntasi opiskelemaan Hollannin Rotterdamiin kansainvälistä kauppaa. Sieltä käteen jäi kandidaatin tutkinto.

Sen jälkeen hän työskenteli neljä vuotta investointipankissa Euroopan liike-elämän keskuksessa Lontoon Cityssä.

Jere Järlström.
Jere Järlström halusi liikealalle, koska kertoo olevansa kiinnostunut monenlaisista asioista. Työ lontoolaisessa liikepankissa osoitti, että valinta ei ollut väärä.Jere Järlström

Olisivatko ura ja opinnot olleet erilaiset, jos opintomenestys lukiossa ei olisi ollut yhtä loistelias? Siihen Järlströmillä ei ole varmaa vastausta.

– Konkreettisin asia on, että se näkyy CV:ssä yliopistoon tai töihin hakiessa. Varmasti se on lisännyt myös itseluottamusta. Se avaa ovia johonkin asti, mutta ei ole ainoa asia, mikä vaikuttaa. Pitää myös pystyä perustelemaan, miksi haluaa jonkin työn tai opiskelupaikan.

Ovet Cambridgen huippuyliopistoon avautuivat pari vuotta sitten, kun Järlström pääsi opiskelemaan kiinteistötalouden maisteriohjelmaan.

Kielitaito on tärkeä työväline

Lukiossa Järlström oli kiinnostunut laajasti eri aineista: matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta, mutta myös esimerkiksi historiasta ja kielistä. Ura liikemaailmassa on mahdollistanut eri kiinnostuksen kohteiden yhdistämisen.

Valinta lukion jälkeen oli kuitenkin vaikea.

– Ajattelin, että jos menen opiskelemaan luonnontieteitä, en pääse enää tekemisiin humanististen tieteiden kanssa. Tällä alalla voin olla tekemisissä monen alan kanssa.

Tärkeäksi syyksi opintomenestykseen ja opintoihin ulkomailla Järlström nostaa kielitaidon. Erityisesti englannin osaaminen on Järlströmin mukaan ollut todella tärkeää.

– Kielitaito on työväline ja se vaikuttaa myös tuloksiin, jos kaikkea ei ymmärrä, hän sanoo.

Haaparanta-Tornion kielikoulusta Järlström on saanut vahvan ruotsin lisäksi mukaansa ymmärrystä eri maiden kulttuureja kohtaan.

– Britanniaan on ollut helppo sopeutua, samoin Hollantiin. Siellä puhutaan hyvää englantia, Järlström kertoo.

Ylioppilastutkintoa varten Järlström opiskeli espanjaa ja ranskaa. Kiinnostusta uuden oppimiseen on riittänyt myös vapaa-ajalla.

– Opiskelen jonkin verran itseäni sivistäen. Opiskelin italiaa, kun minulla oli kaksi italialaista pomoa ja kaksi italialaista kämppistä.

Graduvaihe korona-aikaan on onnekas sattuma

Tänä keväänä opintojen pariin kampukselle ja yliopiston jylhien kiviseinien sisälle ei ole ollut asiaa, sillä myös Britanniassa ihmisiä on ohjeistettu pysyttelemään kodeissaan ja yliopistot on suljettu. Cambridgen yliopistoon jo ilmoittanut järjestävänsä etänä myös koko lukuvuoden 2020–2021 luennot.

Jere Järlström Cambridgen yliopiston rakennuksen edessä.
Cambridgen yliopiston historialliset rakennukset on nekin suljettu koronan vuoksi. Jere Järlströmin onneksi opintojen luentovaihe oli jo takana ennen yliopistojen sulkemista.Jere Järlström

Järlström sanoo olevansa onnekas, että opinnot ovat jo graduvaiheessa ja hänen osaltaan luennot olivat ohi ennen epidemian alkamista.

– Kirjastojen kiinni meneminen on vaikeuttanut tilannetta jonkin verran. Kaikkia kirjoja ei ole netissä saatavilla, joten on pitänyt käyttää vaihtoehtoisia lähteitä, hän kertoo gradun teosta poikkeusaikana.

Arki Lontoosta noin 80 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa Cambridgessä on ollut muutoinkin helpompaa kuin suurkaupungeissa.

– Lenkille tai pyöräilemään lähtö on täällä paljon nopeampaa kuin Lontoossa, missä lähimpään puistoon voi joutua matkustamaan pitkäänkin.

Paluu Suomeen ei tunnu ajankohtaiselta

Järlström ei vielä tiedä, mihin hän päätyy valmistumisensa jälkeen. Valmistujaiset odottavat marraskuun lopussa.

Tavoitteena on löytää työpaikka. Työpaikan sijaintia tärkeämpää on, että työ on mielenkiintoista.

Hän ei sulje pois sitä, että voisi vielä joskus palata asumaan Suomeen. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan tunnu ajankohtaiselta.

– Palo on enemmän ulkomaille ja haluan nähdä vielä uusia paikkoja.

Järlström käy kotiseudullaan Lapissa yleensä jouluisin sekä kesällä. Tänä vuonna kesälomareissun toteutumisesta ei koronatilanteen vuoksi ole tietoa.

– Yritän suhtautua asiaan pragmaattisesti ja sopeutua tilanteeseen, Järlström pohtii.

Jere Järlström
Arkistokuvassa hymyilee tuore 11 laudaturin ylioppilas Tornion yhteislyseon lukion pihamaalla kymmenen vuotta sitten. Jere Järlström lähettää onnittelunsa kaikille tämän kevään ylioppilaille.Jari Vesa / YLE

Hatunnosto koronakevään ylioppilaille

Tuleville valkolakin metsästäjille 11 laudaturin ja eximian miehellä on tarjota hyväksi koettu ja yksinkertainen vinkki.

– Jos mahdollisimman hyviä arvosanoja yrittää saada, niin itselläni oli se tekniikka, että ei jätä mitään kiveä kääntämättä, vaan valmistautuu ja lukee mahdollisimman huolellisesti. Myös yo-kokeissa on hyvä käyttää aikaa vastausten huolelliseen tarkistamiseen.

Kymmenen vuotta sitten valkolakin saanut Järlström haluaa nostaa hattua tämän kevään tiiviistä koetahdista selviytyneille abiturienteille, jotka joutuivat tekemään ylioppilaskokeensa nopeutetussa aikataulussa ja reaalikokeita aikaistettiin viikolla.

Uusille ylioppilaille Järlström haluaakin toivottaa iloa ja onnitella heitä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Korjaus 23.5.20 klo 12.53: Järlström kävi peruskoulun Suomen ja Ruotsin yhteisessä kielikoulussa Haaparannalla, mutta valmistui ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta.

Lue myös:

Superylioppilaat näkyvät otsikoissa, vaikka paljon tavallisempaa on iloita C:n papereista: "Monelle on tarpeeksi, että saa lakin"

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus