1. yle.fi
  2. Uutiset

Korona lopetti feissareilta työt kaduilla – soittavat nyt kiitospuheluita lahjoittajille

Feissaus on yksi järjestöjen tärkeimmistä varainhankintamuodoista. Järjestöt pohtivatkin kuumeisesti, kuinka niiden toiminnan jatkuminen saadaan turvattua poikkeusoloista huolimatta.

Markkinointi kasvokkain (Feissaus)
Feissareita Oulun keskustassa.
Järjestöjen feissaustoiminta on nyt tauolla. Kuvituskuva.Timi Kärki / Yle

Jyväskyläläinen Henri Koskinen halusi neljä vuotta sitten tienata opiskelujen ohella rahaa. Sattumalta hän huomasi Suomen Punaisen Ristin ilmoituksen, jossa järjestö haki uusia face to face -varainhankkijoita eli feissareita.

– Ajattelin, että sitä voisi ainakin kokeilla. Ja sille tielle jäin.

Koskinen on työskennellyt Suomen Punaisen Ristin feissarina niin kaduilla, kauppakeskuksissa kuin kiertänyt ihmisten kotiovilla. Hän hankkii feissaamalla järjestölle uusia kuukausilahjoittajia.

Parasta työssä ovat Koskisen mukaan mukavat kohtaamiset ihmisten kanssa.

– Toisaalta haastavin puoli ovat myös ihmiset. Joskus tulee rumempia sanoja päin naamaa ja ne pitää vain niellä.

Koskisen mukaan törkeyksiä ei kuitenkaan tule kovin usein.

– Kyllä niihin on jo tottunut. En ole niin herkkä, että sanat olisivat satuttaneet.

Mies seisoo harmaan taustan edessä
Henri Koskisen mukaan feissaustulos riippuu todella paljon päivästä. "Välillä on niitä päiviä, kun jokainen jonka kanssa yrittää keskustella pysähtyy juttelemaan, välillä taas menee puolitoista tuntia, että saa edes ketään pysäytettyä."Henri Koskinen

Feissarit ovat monelle yhdistykselle ja järjestölle elintärkeitä. Feissaus on esimerkiksi Amnestyn Suomen osaston ja Suomen Punaisen Ristin tärkein varainhankintamuoto.

Suomen Punaisella Ristillä on töissä noin 50 feissaria ympärivuotisesti. Amnestyn Suomen osastolla feissaus painottuu kesään, jolloin työntenkijöitä on yli 30. Molemmat järjestöt hankkivat feissauspalvelua myös ulkopuoliselta yhteistyökumppanilta.

Koronavirusepidemia sotki Koskisen ja muiden feissareiden työkuviot hetkessä. Työt loppuivat välittömästi koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen alettua maaliskuussa.

Järjestöissä pohditaan nyt kuumeisesti, miten uusia lahjoittajia saadaan koronavirusepidemiasta huolimatta.

Auttamishalua löytyy

Feissauksen loppuminen näkyy jo Amnestyn Suomen osaston ja Suomen Punaisen Ristin toiminnoissa. Uusia tukijoita ei saada hankittua samaan tahtiin kuin yleensä.

– Feissausta pystyy nopeasti skaalaamaan. Samoja lahjoittajamääriä on vaikea saada nopeasti muuta kautta, selittää Suomen Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen.

Solehmainen ei kuitenkaan vielä sanoisi järjestön olevan pulassa.

– Olemme siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että meillä on melko paljon kuukausilahjoittajia. Toki koko ajan pitää kehittää toimintaa.

Nainen lähikuvassa ulkona
Suomen Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen uskoo, että uusia kuukausilahjoittajia saadaan poikkeusoloista huolimatta.Sirpa Solehmainen

Koronavirusepidemian alettua ihmiset ympäri Suomea ryhtyivät auttamaan toisiaan erilaisin tavoin. Yksityishenkilöt ovat muun muassa tarjonneet kauppa-apua riskiryhmiin kuuluville.

Avuntarvitsijat ja -tarjoajat kohtaavat usein sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookiin perustetuissa ryhmissä. Muun muassa Etelä-Karjalassa toimii ainakin kaksi koronaviruksen takia perustettua auttamisryhmää.

Kymenlaaksossa vähävaraisille lapsiperheille on kerätty 10 000 euroa ruokalahjakortteihin viikossa.

Amnestyn Suomen osaston varainhankintapäällikkö Jukka Myllyniemen mukaan järjestö luottaa siihen, että tukijoiden määrää saadaan paikattua kesällä, jos feissaustoiminta saadaan aloitettua.

Myllyniemen mukaan kuukausilahjoittajat eivät ole lopettaneet maksujaan sen enempää kuin aiemminkaan.

– Ainakaan toistaiseksi en ole havainnut, että ihmisten halukkuus tukea ihmisoikeustyötä olisi muuttunut.

Myös Suomen Punaisen Ristin Sirpa Solehmainen uskoo, että auttamishalukkuutta vielä löytyy. Hänen mukaansa toistaiseksi kuukausilahjoittajia ei ole poistunut aiempaa enemmän.

– Toki jos itseä on juuri kohdannut irtisanominen tai lomautus, juuri sillä hetkellä lahjoittaminen ei varmastikaan ole ajatuksissa. Mutta toisaalta usein sellaiset ihmiset, joilla on ollut itselläkin elämässä joskus vaikeaa, haluavat auttaa muita kun se on taas mahdollista.

Hanskoja ja visiirejä pohditaan

Järjestöt eivät osaa vielä arvioida, milloin feissaustoiminta saataisiin jälleen aloitettua.

– Seuraamme tilannetta tarkasti ja keskustelemme muiden järjestöjen kanssa. Tärkeintä on sekä feissareiden että feissattavien turvallisuuden takaaminen, toteaa Amnestyn Jukka Myllyniemi.

Myllyniemen mukaan järjestössä on pohdittu työturvallisuusasioita kesää silmällä pitäen.

– Olemme miettineet esimerkiksi hanskojen käyttämistä, kasvomaskeja tai visiirejä ja erilaisia pyyhkeitä, joilla voi putsata työssä käytettävän tabletin.

Mies poseeraa vaalean seinän edessä
Amnestyn Suomen osaston varainhankintapäällikkö Jukka Myllyniemi kertoo, että feissaus aloitetaan vasta kun se on kaikille osapuolille turvallista.Jukka Myllyniemi

Myös Suomen Punaisella Ristillä ollaan mietitty samanlaisia suojausvälineitä.

– Asianmukaisten suojavarusteiden käyttö ja muut turvallisuuden varmistavat toimet huomioimme siinä vaiheessa, kun feissauksen aloittaminen tulee mahdolliseksi, kertoo varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen.

Korvaava työ kiitoskampanjasta

Suomen Punaisen Ristin mukaan osalle feissareista on pystytty järjestämään poikkeusoloissa muita töitä. Henri Koskinen on mukana järjestön kiitoskampanjassa.

– Soitan SPR:n kuukausilahjoittajille ja kiitän heitä henkilökohtaisesti tärkeästä lahjoitustyöstä, jyväskyläläinen feissari Henri Koskinen kertoo.

Sirpa Solehmaisen mukaan lahjoittajien kiittäminen eri tavoin on aina tärkeää ja sitä tehdään järjestössä jatkuvasti. Aiemmin kiittäminen on tapahtunut lähinnä sähköpostitse ja postitse.

– Nyt meillä oli mahdollisuus ja hyvä ajankohta lähestyä lahjoittajiamme soittamalla ja kiittää tuesta.

Henri Koskisen mukaan ihmisten kohtaaminen puhelimessa on hyvin erilaista kuin kadulla tapaaminen. Molemmissa on kuitenkin hyvät ja huonot puolensa.

Feissaajan kantaa kansiotaan kävelykadulla
Feissarit ovat järjestöille tärkeitä varainhakkijoita. Kuvituskuva.Simo Pitkänen / Yle

Puhelimessa ihmisten reaktioita on vaikeampi ennustaa, kun heitä ei näe. Toisaalta puhelimessa ihmiset suhtautuvat Koskisen mukaan hieman positiivisemmin häneen kuin kadulla.

Poikkeusolot ja Suomen Punaisen Ristin kiitoskampanja ovat saaneet Koskisen huomaamaan entistä paremmin sen, kuinka tärkeää työtä feissaaminen on.

– Lahjoittajat mahdollistavat auttamisen juuri tällaisina hetkinä. Olen valmis jatkamaan feissarina, jos tilanne sen joskus sallii, Koskinen toteaa.

Lue myös:

Tuoreimmat uutiset valtakunnallisesta koronauutisoinnista

Lue seuraavaksi