1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronarokotetta kehitetään julkisella tuella, mutta käärivätkö lääkefirmat voitot? Lääkärijärjestö: "Suomen pitää asettaa tuelle ehtoja"

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Lääkärit ilman rajoja -järjestö ovat eri linjoilla tuen ehdollisuudesta.

Kuva: Francis R. Malasig / EPA

Koronaan kehitetään nyt kuumeisesti rokotteita eri puolilla maailmaa.

Tätä tutkimustyötä rahoitetaan myös julkisin varoin. Esimerkiksi Euroopan unionin Coronavirus Global Response (siirryt toiseen palveluun) -kampanja on kerännyt jäsenmailta ja kansainvälisiltä järjestöiltä 7,4 miljardia euroa koronakriisiin vastaamiseksi diagnostiikan, lääkkeiden ja rokotteen keinoin.

Suomi on Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lahjoittanut 17,5 miljoonaa euroa rokotetutkimukseen.

Kun julkista rahaa myönnetään koronarokotteen kehittämiseen, toistuvat poliitikkojen ja virkamiesten puheissa usein teemat kuten globaali vastuu ja rokotteen saaminen köyhimpienkin maiden käyttöön.

– On tärkeää, että rokotteen samoin kuin koronan hoitomenetelmien ja lääkkeiden saatavuus varmistetaan kaikkialla maailmassa – riippumatta siitä, missä ne on kehitetty, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi EU:n varainkeruukampanjan käynnistäneessä kokouksessa (siirryt toiseen palveluun).

Kiinalaisessa laboratoriossa kehitetään koronarokotetta. Kuva: Nicolas Asfouri / AFP

Myös Euroopan komissio korostaa sivuillaan (siirryt toiseen palveluun), että sen keräämät rahat käytetään siten, että rokote saadaan kaikkien saataville edulliseen hintaan.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) nämä ovat kuitenkin vain kauniita sanoja. EU ei ole kertonut, miten rokotteen globaali saatavuus taataan.

Rokotteen kehittämiseen julkista rahaa lahjoittavat maat kuten Suomi eivät myöskään liitä tutkimusrahoitukseen ehtoja, jotka estäisivät rokotteen päätymisen yhden lääkeyrityksen monopolille.

Tuetaanko julkisin varoin lääkemonopoleja?

Rokotteiden kehittämisessä on tyypillistä, että julkisrahoitteiset tahot sekä pienet biotekniikka-alan yritykset vastaavat alkupään tutkimuksesta, kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön neuvonantaja Dimitri Eynikel kertoo Ylelle.

Lääkeyhtiöt ostavat sitten tämän tiedon tai osia siitä ja alkavat testata rokotetta eläimillä ja ihmisillä. Jos testit sujuvat hyvin, lääkeyhtiöt ostavat rokoteaihioon lisenssin ja alkavat valmistaa rokotetta tehtaissaan.

– On aivan tavanomainen käytäntö, että julkisella rahoituksella kehitetty rokote päätyy lopulta lääkeyhtiön monopolituotteeksi, Eynikel sanoo.

Rokotetuotannon osaamisen ylläpitäminen maksaa, mutta niin maksaa koronaviruksen torjuminen. Nyt on arvioitava kumpi painaa vaakakupissa enemmän. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Koronarokotteen osalta tähän malliin sisältyy kuitenkin useita riskejä. Kun toimiva rokote lopulta saadaan markkinoille, tulee kysyntä olemaan valtavaa.

– Alkaa hintakilpailu, jossa maat tarjoavat toinen toistaan enemmän saadakseen rokotteen käsiinsä. Mikäli tuotanto ja oikeudet ovat yhden firman hallussa, nostaa se rokotteen hintaa, ja ajaa sen köyhimpien maiden saavuttamattomiin, Eynikel toteaa.

Lue tästä Ylen juttu koronarokotteen tulevasta hinnasta: "Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan"

Tämä ei toki ole ainoa malli rokotekehityksessä.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön neuvonantaja Dimitri Eynikel Kuva: Dimitri Eynikel

Rokotteita kehitetään myös siten, että kaikki tieto on kaikkien saatavilla, ja lopulta kuka vaan voi hakea tuotantolupaa lääkeviranomaisilta.

Tämä saattaa jopa laskea rokotteen hintaa, koska eri rokotevalmistajat kilpailevat keskenään, ja edullinen rokote myy paremmin.

Lääkärit ilman rajoja pitää ensisijaisen tärkeänä, että rokotetutkimukseen varoja lahjoittavat maat kuten Suomi ehdollistavat tukensa siten, ettei lopullinen rokote päädy yhden lääkeyhtiön monopolin pariin.

Suomi luottaa diplomatiaan

Miten Suomi voi vaikuttaa tulevaan koronarokotteeseen?

Kysytään asiaa Sosiaali- ja terveysministeriöstä osastopäällikkö Päivi Sillanaukeelta. Hän seuraa asiaa korkealla tasolla, Maailman terveysjärjestön WHO:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.

– Kyllä se pitkälti on diplomatian keinoin vaikuttamista, eikä rahoitukselle voi asettaa suoraan ehtoja, hän vastaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tosin asia ei Sillanaukeen mukaan ole aivan näin mustavalkoinen.

Suomi rahoittaa myös monenkeskeisiä tahoja kuten kansainvälinen rokoteallianssi Gavi, epidemiavalmius- ja innovaatiokoalitio Cepi ja kansainvälisen rokoteinstituutti IVI, jotka edesauttavat rokotteen saamista myös kehitysmaihin. Osa näistä rahoittaa ja osa myös tekee itse rokotetutkimusta ja tuotekehitystä.

– Esimerkiksi juuri vähän aikaa sitten ohjasimme rahoitusta pois hankkeesta, jossa rokote olisi jäänyt aluksi vain siihen maahan, jossa sitä kehitetään, Sillanaukee kertoo.

Lisäksi Sillanaukee muistuttaa, että saadakseen julkista rahaa, tutkimushankkeiden pitää täyttää tiettyjä eettisiä kriteereitä, ja tätä kautta rokotekehitykseen voidaan vaikuttaa sen alkuvaiheessa.

Hänen mukaansa diplomaattisia keinoja vaikuttaa lääkeyhtiöihin ei tule väheksyä.

Suomi käyttää valtaa osana Maailman terveysjärjestöä sekä esimerkiksi EU:n jäsenmaana.

– EU:n yhteishankintamekanismi JPA:n kautta jäsenmaat neuvottelevat yhdellä äänellä lääkeyritysten kanssa. Näin niiden painoarvo on yksittäisen jäsenmaan painoarvoa suurempi, hän sanoo.

Järjestö: Rokotteen jakelu Maailman terveysjärjestön käsiin

Lääkärit ilman rajoja -järjestön Eynikelin mukaan diplomaattiset keinot eivät riitä. Kun julkista rahaa ohjataan valtava määrä lääkeyhtiöitä hyödyntävään tutkimukseen, valtioiden on pystyttävä myös asettamaan ehtoja.

– Tämä on tottakai mahdollista. Rahoittajat voivat asettaa ehtoja liittyen esimerkiksi rokotteen tulevaan hinnoitteluun, sen tehdastuotantoon sekä siihen, kenen yksinoikeuden piiriin tuleva rokote voi kuulua, hän sanoo.

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Salvatore di Nolfi / EPA

Lääkärit ilman rajoja vaatii, että tulevaa koronarokotetta aletaan valmistaa eri puolilla maailmaa useiden eri valmistajien toimesta.

Rokotteen jakaminen eri maihin pitäisi järjestön mukaan olla Maailman terveysjärjestön WHO:n vastuulla.

– Rokotteen lisensiointisopimukset pitäisi saada julkisiksi, eikä tuotantoa missään nimessä saa lisensioida yhdelle ainoalle yritykselle, Eynikel vaatii.

Sillanaukee jakaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön huolen. Hänen mielestään tuleva koronarokote tulee olemaan testi koko kansainväliselle yhteisölle.

– On hyvin mahdollista, että tauti voitetaan vain saamalla rokote kaikille, ei sillä, että maat keskittyvät pelkästään omien kansalaistensa rokottamiseen, hän toteaa.

Viimeinen hätäkeino: lääkefirmojen patenttien rikkominen

Sellaisessa tilanteessa, jossa rokote päätyy yhden ainoan yrityksen käsiin eikä sitä ole mahdollista saada laajaan käyttöön esimerkiksi liian korkean hinnan takia, on olemassa vielä yksi hätäkeino.

Vedoten kansanterveydellisiin perusteisiin, valtiot voivat saada lääkeyhtiön patentin käyttöönsä ja alkaa valmistaa rokotetta.

Lasta rokotetaan ebolaa vastaan Gomassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Augustin Wamenya / AFP

Suomessa näin ei ole vielä koskaan toimittu, mutta esimerkiksi Israelissa on. (siirryt toiseen palveluun)

– Kyllä tämä lääkepatenttien pakkolisensiointi on mahdollista kansanterveysperustein. Olemme kuitenkin Suomessa lähteneet siitä, että tämä tärkeä mahdollisuus on luotu ennen kaikkea kehitysmaiden tarpeisiin, Sillanaukee sanoo.

Vaakakupissa painaa lääkeyhtiöiden osalta myös mahdollinen mainehaitta.

Jos rokotteen saantia vaikeutetaan tai sen hinta nostetaan liian korkeaksi, tahrautuu yrityksen maine maailmanlaajuisesti.

Lue myös:

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Halutaanko Suomeen suomalainen vai paras rokote? THL:n mukaan molempia ei ehkä voi saada

Koronarokotteesta syntyi kiistaa jo kesken kehittelyn – Ranska suuttui lääkeyhtiölle Yhdysvaltain etuosto-oikeuspuheista