“Se on paljon pois, jos tansseista on pois", pohtii tanssiharrastaja Elmeri Taivainen – tanssilavojen sulkeminen vie rakkaan kohtaamispaikan

Korona sulki tanssilavat ensi kertaa sotien jälkeen. Lavat ovat olleet kylille ja tanssijoille yhteisöllisyyden rakentajia.

tanssilavat
Elmeri ja Anneli tanssivat vanhassa pirtissä.
Laukaan Laukkavirrassa asustelevat Elmeri Taivainen ja Anneli Orbinski tanssivat kotilattialla.

Laukaan Laukkavirrassa asustelevat Elmeri Taivainen ja Anneli Orbinski eivät tanssi koskaan kotona. Yleensä.

Heidän kesänsä tähtihetkiä ovat olleet Keski-Suomen tanssilavat, joilla pariskunta on käynyt jopa kolme kertaa viikossa.

– Se on ollut itsestään selvää, että tanssimaan mennään kesällä keskiviikkoisin ja viikonloppuna, toteaa Anneli Orbinski.

Tanssilavat hitsasivat pariskunnan yhteen parikymmentä vuotta sitten. Tanssi on tuonut piristystä, uusia tuttuja ja hyvän kunnon.

Yli kahdeksankymmentävuotias Elmeri Taivainen on suorastaan kasvanut tanssilavan tahdeissa. Ensimmäisen kerran tie vei lavalle jo 17-vuotiaana. Vuosikymmeniä Taivainen soitti tanssiorkesterissakin, mutta silloinkin tuli tanssittua kaikki vapaat välit, joilloin ei tarvinnut istua rumpujen takana.

Tulevana kesänä kaikki on toisin. Pariskunnan mieliala on apea, kun ei tiedä milloin taas pääsee lavalle.

Pitkä perinne katkeaa

Perinteiset tanssilavat ovat uudessa tilanteessa. Monet lavat ovat toimineet sotien jälkeen tanssikansan kohtaamispaikkoina ilman ainuttakaan väliin jäänyttä kesää.

Nyt taitaa tulla se ensimmäinen.

Esimerkiksi Kuikan lava on toiminut Jyväskylän pohjoispuolella Kuikan kylässä tauotta vuodesta 1952. Viime kesinä on tanssittu keskiviikkoisin ja perjantaisin. Nyt ainakin kesäkuun ja heinäkuun tanssit on peruttu koronan takia.

Jari Colliander seisoo suljettuna olevan Kuikan tanssilavan portin takana.
Jari Colliander on kulkenut Kuikan lavan portista 50 vuotta.Jarkko Riikonen / Yle

Viisikymmentä vuotta lavan elämää nähnyt paikan tapahtumavastaava Jari Colliander uskoo, että koko tanssilavakesä tullaan näillä näkymin menettämään. Hän istuu myös Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton johtokunnassa, jossa asiaa on puitu.

– Pienissäkin tansseissa on omat riskinsä. Huvijärjestäjät haluavat olla vastuullisia. Se on paha paikka, jos joku sairastuu.

Tanssilavoilla ei enää rähistä

Colliander on seurannut läheltä tanssilavakulttuurin muutosta. Kävijät ovat raitistuneet ja Kuikan lavan omalle putkallekaan ei ole ollut käyttöä 70-luvun jälkeen.

Tanssilavoista on tullut monipuolisia kylien viihdekeskuksia. Joku tulee katsomaan artistia, toinen tapaamaan tuttuja ja seurustelemaan. Ystäviä on tavattu kodin sijaan tanssilavalla. Ehkä laulettu karaokea.

Ennen kaikkea lavalla on rakennettu paikkakunnan yhteisöllisyyttä.

– Paras palaute oli tanssijalta, joka kertoi löytäneensä täältä illan aikana sekä putkimiehen että sähkömiehen kodin urakkaansa, kertoo Colliander.

Vetäjiä ja talkoolaisia on riittänyt

Jotain tanssilavojen merkityksestä kertoo sekin, että monien tanssilavojen vetäjät ovat sitoutuneet työhönsä vuosikymmeniksi.

Laukaassa vuodesta 1949 toimineen Savion lavan lavaemäntä Meeri Pirttinen on työskennellyt lavalla vuodesta 1977.

Hänkin on huomannut, että tanssilavalle tullaan nykyisin ennen kaikkea tanssimaan ja tapaamaan tuttuja. Olutterassin merkitys on laskenut vuosi vuodelta.

Meeri Pirttiniemi istuu Savion lavan portailla. Seinällä tulevan ohjelmiston ilmoitustaulu ammottaa tyhjyyttään.
Meeri Pirttinen pohtii, voisiko Savion lavalla järjestää enemmän perhejuhlia.Jarkko Riikonen / Yle

Suomessa on vielä muutama sata aktiivista tanssilavaa. Koko kesän tanssien peruuntuminen vaikeuttaisi joidenkin jatkoa.

– Se voi olla isku tanssilavakulttuurille. Meilläkin juoksee kiinteät kulut ympäri vuoden, että katsotaan miten käy, miettii Pirttinen.

Idyllisessä järvimaisemassa hiljaisen tanssilavan katsominen vetää Pirttisen mielen apeaksi. Jotain puuttuu. Ihmiset.

– Kyllä täältä yleensä iloista porukkaa pois lähtee. Nähdään taas, näin ne lupaa.

Autio Savion lava.
Tanssilavat odottavat ihmisiä hiljaisuudessa.Jarkko Riikonen / Yle

Hallituksen seuraavia ohjeita odotellessa ei ole paljon tehtävissä. Saviolla on pohdittu, voisiko alle 50 hengen perhejuhlia järjestää entistä enemmän. Viime kesinä lauantait on pyhitetty tansseille, mutta nyt olisi tilaa.

Tansseista saa kuntoa ja ystäviä

Taivainen ja Orbinski ovat huomanneet, että ihmiset eivät enää käy toistensa luona kyläilemässä. Tanssilava on toiminut yhteisenä olohuoneena. Tuttuja on tullut vuosien myötä paljon. On tanssittu ja seurusteltu ja aina on sovittu, missä seuraavan kerran tavataan.

– Se on paljon pois, jos tansseista on pois, pohtii Taivainen.

Elmeri Taivainen istuu kotonaan keinutuolissa jonka on itse tehnyt.
Elmeri Taivainen aloitti tanssilavoilla käymisen 17-vuotiaana.Jarkko Riikonen / Yle

Paritanssilla on ollut myös iso merkitys kunnolle ja hyvinvoinnille. Vaikka ennen tansseja väsyttäisi, piristävä vaikutus palkitsee. Yhtä monipuolista liikuntaa ei ikäihminen muualta löydä.

– Se on parasta kuntoliikuntaa. Emme hiippaile, vaan tanssimme vauhdilla, yli kahdeksankymppinen Taivainen toteaa.

Orbinski ei usko, että tanssilavakulttuuri kaatuisi koronakesään. Hän on nähnyt miten tarmokkaasti seurat ja yhdistykset tanssilavoja ylläpitävät. Ne lavat, jotka ovat jäljellä, ovat hyvässä kunnossa.

Myöskin nuoria näkyy tanssilavoilla entistä enemmän. Tanssikurssit ovat suosiossa ja uusi sukupolvi tekee tuloaan. Suomalainen perinne kesäillan vietosta ei ole heti uhattuna.

Tarve päästä tanssilavoille on Elmeri Taivaisella ja Anneli Orbinskilla niin kova, että he ovat valmiita menemään lavoille heti, jos paikat avautuvat. Turvamääräyksiä noudattaen tietenkin.

Orbinskin mielestä se onnistuisi, jos tanssii vain oman parin kanssa ja tilaan päästettävä väkimäärä rajoitetaan sopivaksi. Tosin hän arvelee, että innokkaita riittäisi tällöin neljä tuntia ennen avaamista jonoksi asti.

– Oltaisiin me silti siellä.

Lue myös:

Enää Juha Järvinen ei kompuroi vaan nauttii luvallisesta läheisyydestä – "Kun tulee hieno kappale, haen naista, jonka kanssa tanssi sujuu"

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus