Onko tuo kukkanen valkovuokko vai käenkaali? Kännykkäsovellus auttaa tunnistamaan kasvit ja eläimet

Havainnot edistävät samalla tutkimusta, opetusta ja ympäristön tilan seurantaa.

tekoäly
iNaturalist mobiilisovellus
Kuva saa olla hieman epätarkkakin, mikä mahdollistaa liikkuvaisten otusten tunnistuksen.Markku Pitkänen / Yle

Luonto on taas räjähtänyt eloon pitkän kohmeisen martokauden jälkeen.

Lintujen kakofonia soi korvissa. Erilaisia kasvikunnan ihmeitä puskee jopa asfaltin läpi.

Paatuneinkin cityihminen kiinnostuu keväisin tarkkailemaan lähimetsän tapahtumia. Pian herää tarve tietää, onko tuo hentoinen kukkanen valkovuokko vai sittenkin joku muu laji – lehdet ovat jotenkin kummalliset.

Yhdeksänvuotias espoolainen Amori Martinez Lahti tykkää liikkua luonnossa ja on kova luu tunnistamaan kasveja ja eläimiä.

Silti hänkin on ajoittain ymmällään kaiken runsauden keskellä.

– Kasveja on tosi vaikea tunnistaa, kun esillä on pelkät nuput, eikä vielä lehtiä, Amori sanoo.

Tällä kertaa Amori on liikkeellä aivan kotinsa vieressä, pienessä metsikössä. Mukana on isä Kari Lahti. Ja kännykkä.

– Me kokeiltiin vähän iNaturalistia.

valkovuokkoja tutkitaan metsässä
Jos iNaturalist ei tunnista, Amori Martinez Lahti kysyy isältään Kari Lahdelta.Markku Pitkänen / Yle

Tekoäly tunnistaa, yhteisö varmistaa

iNaturalist on kännykkäsovellus, joka tunnistaa kasveja ja eläimiä.

Kännykkäkameralla otetaan kuva kohteesta, ladataan se sovellukseen, joka antaa hetken kuluttua vastauksen, mistä kasvista tai eläimestä saattaisi olla kyse.

Kuva saa olla jopa vähän epätarkkakin, mikä helpottaa liikkuvaisten eläinten tunnistamista.

Tunnistus on kaksiosainen.

– Ensin tekoäly tutkii kuvaa ja arvaa mitä siinä on. Sen jälkeen iNaturalistin muut käyttäjät tarkentavat vastausta, selittää tietotekniikka-asiantuntija Mikko Heikkinen Suomen Lajitietokeskuksesta.

Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun iNaturalistiin ladataan kuvia suomalaisista kasveista ja eläimistä.

Sovellus toimii silti jo nyt, noin viikko lanseeraamisen jälkeen.

Selitys on se, että iNaturalistin amerikkalainen emoversio on ollut käytössä vuosia.

– Aika hyvin se jo tunnistaa myös suomalaisia lajeja. Vielä voi tosin käydä niin, että se ehdottaa esimerkiksi jotain amerikkalaista koivulajia suomalaisen sijaan, Mikko Heikkinen sanoo.

iNaturalistin taustalla ovat tunnettu tutkimuslaitos California Academy of Sciences ja National Geographic Society, joka julkaisee samannimistä lehteä. Ne myös rahoittavat palvelun, jonka käyttäminen on ilmaista.

Suomi on iNaturalistin on 11. käyttäjämaa.

Suomalaisversio on Luonnonteellisen keskusmuseon Luomuksen yhteydessä toimivan Suomen Lajitietokeskuksen käsialaa.

Se toimii Android-puhelimissa, mutta ei vielä Applen sovelluksissa.

Mikko Heikkinen tutkii valkovuokkoa iNaturalista-sovelluksella
Mikko Heikkinen tutkii valkovuokkoa, jonka lehdestä iNaturalist tunnisti valkovuokon-pihlajanruosteen. Markku Pitkänen / Yle

Kansalaishavainnot tutkijoille elintärkeitä

– Nyt on oikea kuva. Se on antanut sille nimen käenkaali.

Kari Lahden kännykkään asennettu iNaturalist tunnistaa kasvin käenkaaliksi, joka ketunleivänkin nimellä tunnetaan.

Lahti on paitsi Amorin isä, myös lajitietokeskuksen biodiversiteetti-informatiikan yksikön päällikkö. Hän on ollut keskeisesti mukana tuomassa iNaturalistia Suomeen.

– Pointti on kannustaa ihmisiä liikkumaan luonnossa ja oppimaan tunnistamaan kasveja ja eläimiä.

Lahti on pannut merkille kasvaneen innon mennä metsään, jota koronapoikkeusolot ovat vain kiihdyttäneet.

Samalla kuitenkin lajitietämys saattaa olla vähän ruosteessa.

– On selvää, että me ollaan vieraannuttu luonnosta.

– Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Esimerkiksi kouluissa kerätään taas digitaalisia kasvioita.

Havainnot tallentuvat tietovarastoon

Lahdella on myös oma lehmä ojassa, kun hän markkinoi iNaturalist-sovellusta.

Kaikki havainnot tallentuvat Suomen lajitietokeskuksen tietovarastoon ja edistävät tutkimusta, opetusta ja ympäristön tilan seurantaa.

Suomessa on laaja joukko muitakin luontohavaintopalveluja, joihin kansalaiset voivat lähettää havaintojaan.

Sivustot löytyvät muun muassa levätilanteen (siirryt toiseen palveluun) seurantaan, vieraslajeille (siirryt toiseen palveluun), suurpedoille (siirryt toiseen palveluun), hylkeille (siirryt toiseen palveluun) ja pyöriäisille (siirryt toiseen palveluun) sekä tietysti lintuhavainnoille (siirryt toiseen palveluun) ja sääilmiöille. (siirryt toiseen palveluun)

Lisäksi kaikkia havaintoja voi tallentaa myös suoraan Laji.fi (siirryt toiseen palveluun)-palvelun kautta.

Kari Lahden mukaan Suomessa kansalaishavainnoilla on pitkä historia, eikä niiden merkitys ole ainakaan hiipumaan päin.

– Kun resursseja vähennetään, eikä seurantoihin ole varaa, oikein ohjeistettu joukkoistaminen on se tie, jolla me pysytään rytmissä ja tietoa kertyy.

Lue myös:

Tutkimus: Talouskasvu syö luonnon monimuotoisuutta Suomessa – Nyt biodiversiteetin köyhtyminen voidaan pysäyttää

Mehiläisten tanssin uusissa tutkimuksissa löytyi murteita ja viestejä lempikukista

Tutkimus: Nokkeluus lisää lintujen selviytymistä ympäristön ja ilmaston muuttuessa