Rahansa törsännyt rock-tähti luki tukun "oikeita" ammatteja – työ vanhusten parissa avasi silmät: "Se tuntui omalta jutulta"

Porissa syntynyt rumpali Juha "Quuppa" Seittonen on huomannut, että äidin puolelta tulleet geenit vetävät häntä toiselle puolelle Suomea.

Dingo
Juha Quuppa Seittonen seisoo puun edessä
Juha Seittonen ei kaipaa humuisia Dingo-vuosia.Kirsi Lönnblad / Yle

Mustaan takkiin ja lippikseen pukeutunut mies istuu pitkän puupöydän ääressä ja nauttii. Vieressä on vanha pahvitehdas, edessä kimmeltää Verlankoski.

– Tämä paikka merkitsee minulle vapautta. Diggaan aluetta älyttömästi. On vettä ja luontoa, kaikkea mitä tarvitsen, mies toteaa.

Hän näyttää aavistuksen tutulta. Mies kyllä työskenteli näillä kulmilla lähihoitajana vuosi sitten, mutta tämä ei ole sitä. Muisto tulee jostain kauempaa.

– Monet muistavat minut pitkätukkaisena. Nyt tukkaa ei enää hirveästi ole. Jotkut epäilevät, mutta eivät ole uskaltaneet kysyä.

Nimi Juha Seittonen ei välttämättä vielä sano mitään, mutta taiteilijanimi Quupan tuntee varmasti jokainen 1980-luvulla elänyt suomalainen.

Myöhemmät sukupolvet saattavat tarvita vielä yhden vihjeen. Bändin nimi on Dingo.

Juha Quuppa Seittonen nojaa sillan kaiteeseen
Harva tunnistaa enää Juha Seittosta Dingon Quupaksi.Kirsi Lönnblad / Yle

Verlan tehdasmuseon maisemissa nuori rokkari olisi ehkä ollut epätavallinen näky, mutta vuonna 2020 keski-ikäinen mies sopii tänne hyvin. Niin hyvin, että hän on hankkinut lähistöltä – Kouvolan Kuusankoskelta – tontin.

Eikä hän malta odottaa, että pääsisi muuttamaan vaimonsa kanssa pois Helsingistä.

Seittosella on jo mökki täällä Jaalassa, noin viiden kilometrin päässä Verlasta. Maisema muistuttaa lapsuudenkodista maalaiskylässä Porissa – ajasta jo kauan ennen Dingoa.

– Olen tällainen haaveilija. Tulee välillä flashbackeja lapsuudesta. Voin tunnistaa tuoksusta, että tältä haisi meidän kansakoulumme.

Kelataanpa ihan alkuun Porin Pinomäkeen, josta kaikki lähti.

"Olin lapsena itse piru"

Juha Seittonen kasvoi 1960-luvulla veljensä kanssa kolmen sukupolven kodissa. Omat muistot lapsuudesta ovat lämpimät, mutta lähipiiri ehkä muistaa asiat toisin.

Vanhemmat joutuivat palkkaamaan lapsille kesälomilla nuoria lastenhoitajia, koska mummo ei aina jaksanut vilkkaita veljeksiä.

– Olin lapsena itse piru, olimme veljeni kanssa molemmat. Joku supernanny meille aina tuli. Iso anteeksipyyntö heille, ei voi muuta sanoa.

Pikkupoikina Seittosen veljekset harrastivat futista ja lätkää, kunnes 12-vuotiaana kiinnostus alkoi taipua musiikin puolelle. Tavoitteita ei vielä ollut, soittaminen vain oli hauskaa.

Kiss kolahti ennen 1970-luvun puoltaväliä.

– Meillä oli hullu ajatus, että ufot laskeutuvat maanpinnalle ja opettavat meidät soittamaan yhtä hyvin kuin Kissin jätkät. Kävelimme yömyöhään 20 kilometrin lenkkejä pitkin Poria. Kaikki varmaan pitivät meitä kylähulluina.

Vesivärit naamaan – turpaan tuli

Kiss-fanitus oli siinä määrin kovaa, että kaikki eivät katsoneet sitä hyvällä.

– Kun vedimme vesivärit naamaan, saimme turpaamme. Mutta ei se diggaaminen siihen loppunut, ehkä vain vahvisti sitä.

Taivaasta ei laskeutunut ufoja. Kova duuni oli tehtävä itse.

– Olin päättänyt, että minusta tulee muusikko. Siitä ei neuvoteltu. Siinä koulukin lähti sitten retkahtamaan. Varsinkin mummo voivotteli aina, että voi poika kun sinusta joskus kasvaisi aikuinen.

Ei kasvanut. Syntyi Keijo Q eli Quuppa.

Dingon jäsenet tienviitan edessä
Kaikki tiet kutsuivat Dingoa vuonna 1984. Juha "Quuppa" Seittonen kuvassa keskellä.Me Naiset -lehden artikkeli 31.7.1984

Ennen Dingoa oli bändi nimeltä SoHo. Se aloitti vuonna 1982. Rumpali Seittosen lisäksi siinä soittivat Pertti Nipa Neumann ja Jonttu Virta. Taiteilijanimi Quuppa on peräisin tuolta ajalta

Nimen keksi eräs Markus Pentsinen, joka edusti 1970-luvulla Jam-yhtyeen mukana paluun tehnyttä mod-nuorisokulttuuria. Mies ajeli mod-henkeen kuuluvaan univormuun pukeutuneena skootterilla ympäri Poria.

– Markus oli ihan mieletön mod. Hän kävi usein treenikämpällä kuuntelemassa treenejä ja halusi, että meistä tulisi Porin Jam. Että me olisimme mod-yhtye. Me Nipan kanssa diggasimme sitä meininkiä.

Nuori rumpali diggaili myös The Who -bändiä, joka nousi maineeseen 1960-luvun puolivälissä brittiläisen mod-nuorison suosikkina. Suurin idoli oli bändin rumpali Keith Moon.

– Kun olimme ensimmäisellä keikalla Porissa, Markus tuli sinne huutamaan että hyvä Keijo Kuu! Sillä on menty.

SoHo muuttui Dingoksi, kun selvisi että Englannissa oli jo samanniminen yhtye. Kukaan bändin jäsenistä ei osannut aavistaa, mitä oli tulossa. Oli vain kolme nuorta ja soiton riemu.

Kokoonpanoon liittyivät vielä kosketinsoittaja Tuomo "Tumppi" Vähä-Pesola ja basisti Jarkko Eve.

– Se soittaminen oli vain niin hienoa. Ei siinä mietitty rahasummia. Se tuli suoraan sydämestä.

Kasarisukupolvi osaa tarinan ulkoa.

Dingo esiintyy Helsingin Kaivopuistossa 1984.
Sifonkiliinaiset tytöt ja nuoret naiset kansoittivat keikkapaikkoja vuonna 1984. Video on Kaivopuiston keikalta Helsingistä.

Single Sinä ja minä osallistui vuoden 1984 alussa television Levyraatiin ja voitti sen. Keväällä julkaistiin albumi Nimeni on Dingo ja syksyllä single Autiotalo, joka oli Dingon lopullinen läpimurto. Yhtyeen kokoonpano muuttui vielä, kun basistiksi tuli Pepe Laaksonen ja kosketinsoittajaksi Pete Nuotio.

Naisia riitti, rahaa tuli ja sitä varsinkin meni. Kaikkea piti saada ja heti.

– Olin peppuaukinen maalaispoika, jolla ei ollut koskaan ollut mitään omaa. Kun rahaa alkoi tulla ovista ja ikkunoista, kulutus lähti täysin lapasesta. Näyttämisenhalua oli myös. Että katsokaa, ei tässä napeilla pelata.

Leipää 3000 markalla

Erään huuruisen keikan jälkimainingeissa mieleen muistuivat mummon huokailut ja sanat: voi kun sinä edes yhden leivän toisit taloon soittamisellasi. Seittonen sai aamuyöllä päähänpiston ja suuntasi Porissa sijainneen leipätehtaan myymälään.

– Marssin aamukrapulassa sinne ja tempaisin 3000 markkaa pöytään. Sanoin, että leipää tuohon osoitteeseen niin paljon kuin tuolla rahalla saa.

Leipää todella tuli sen verran, että sitä jaettiin sitten kyläläisille.

– Mummo ei sanonut enää koskaan, että toisitpa leipää.

Dingo esiintyi Hittimittarissa vuonna 1986.
Kitaristi Jonttu Virta ja laulaja Pertti Nipa Neumann.Yle

Dingon managerina 1980-luvulla toiminut Lasse Norres on kertonut Kuunaama-kirjassaan, että bändi oli ajaa hänet hulluuden partaalle. Hän kertoo kirjassa Dingon jäsenten esimerkiksi kuluttaneen järjettömät määrät yhtyeen varoja siihen, että palkkasivat roudareiksi ja muihin hommiin omia, ammattitaidottomia kavereitaan.

Ei se pelkkää unelmaa ollut Seittosenkaan mielestä. Musiikista tuli myös pakokeino.

– Pakenin musiikkiin, kun tuntui että maailma potki päähän. Oli hyvin raskasta tehdä musiikkia sillä metodilla.

Hän kertoo valistaneensa nuoria tähdenalkuja monta kertaa siitä, että jokaisella mitalilla on kääntöpuolensa. Keikkahomma on raskasta työtä, johon kuuluu paljon valvomista ja autossa istumista.

– Siellä on se glooria, mutta tulee myös iskuja.

Yksi iskuista oli Dingon hajoaminen.

Dingo villitsi Lallintalolla 1980-luvulla.
Dingo villitsi Köyliön Lallintalolla 1980-luvulla.Köyliön maataloustuottajat

Kuin raketti olisi tömähtänyt maahan. Näin Seittonen kuvailee Dingon hajoamista, joka tapahtui bändin suosion huipulla lokakuussa 1986. Nipa Neumann on kertonut aiemmin Iskelmälle (siirryt toiseen palveluun) lähteneensä lavalta kesken viimeisen keikan ja hajottaneensa takahuoneen.

Kolmessa vuodessa Dingo oli polttanut loppuun itsensä ja rahansa.

Kun 24-vuotias Juha Seittonen hyppäsi viimeisen kerran keikkabussista, hän jäi istumaan Porin keskustassa sijainneen kämppänsä parkkipaikalle. Hän istui keikkakassinsa päällä pari tuntia ja mietti, mitä alkaisi tehdä.

Itseään kasatessa meni tovi.

– Olin pitkään aika masentunut soittamisesta. Pistin kapulat sivuun ja annoin olla. En löytänyt soittamisesta yhtään mitään.

Lähihoitajan työ tuntui omalta

Maalari, lähihoitaja, hieroja. Seittonen listaa "oikeita töitä", joihin hän on opiskellut tutkinnon. Kaikilla aloilla hän on myös tehnyt töitä – etenkin sen jälkeen, kun muutti Porista Helsinkiin.

Lähihoitajan paperit mies sai vuonna 1997. Rokkarin ryhtyminen lähihoitajaksi ei kuulosta ihan tavanomaiselta urapolulta.

– Se tuntui aika pitkään omalta jutulta. Olen aina tykännyt tehdä duunia, jossa olen ihmisten kanssa tekemisissä.

Seittonen on työskennellyt vanhusten kotihoidossa ja kehitysvammaisten parissa. Viime kesän hän oli kesätöissä kehitysvammaisten asumisyksikössä Kouvolan Kuusankoskella. Mielessä oli myös pieni taka-ajatus.

– Olin vähän sellainen intiaanitiedustelija. Halusin tietää, millaista Kuusaalla on, jos ja kun muutamme tänne joskus.

Juha Seittonen "Quuppa" istuu puupöydän ääressä ulkona
Verlan maisemat merkitsevät Juha Seittoselle vapautta.Kirsi Lönnblad / Yle

Vanhusten hoivaa koskeva keskustelu on nostanut tunteet pintaan.

– Kyllä sen näki ihan läheltä, että hoitajilta revitään kaikki tehot. On uskomatonta, miten pienillä resursseilla tätä systeemiä pyöritetään. Hattua nostan vanhoille kollegoille, niin iso on respekti heitä kohtaan.

Seittosella on myös oma yritys, jonka kautta hän on tehnyt pääasiassa rakennusalan hommia. Tällä hetkellä hän on YIT:llä ja tekee vuositakuukorjauksia ja -huoltoja.

Soittamisen riemu löytyi uudestaan

Verlankosken yli lentää kolme joutsenta. Perässä menee parvi villihanhia. Juha Seittosen on päättänyt odottaa vielä hetken ennen kuin saapuu pysyvästi näihin maisemiin. Hän tekee niin tyttärensä takia.

– Tytär on siinä iässä, että menojalka osoittaa joka suuntaan. Kymenlaakso ei ihan tarjoa samaa kuin Helsinki. Tyttärellä on vahva tahto, ja kunnioitamme sitä.

Todellisuutta muutto on ehkä parin vuoden päästä.

Vuoden 2010 postimerkki, jossa on kuva Dingo-yhtyeestä.
Vuonna 2010 Dingo sai oman postimerkin.Itella

Soittaminen on Seittoselle nykyään nautinto. Dingon kanssa tuli heitettyä keikkaa muutama vuosi sitten, ja nyt kasassa on toinen bändi. Siinä soittaa kavereita, joiden kanssa Seittosella on samanlainen ajatusmaailma.

– Nykyään nautin siitä paljon enemmän. Olen löytänyt soittamisen riemun uudestaan ja valon tunnelin päästä. Musiikki ei ole enää pakokeino kuten ennen vanhaan.

Kun Seittoselta kysyy Dingon jättisuosion salaisuutta, hän on pitkään hiljaa.

Jättisuosion syy on mysteeri

Kysymys ei tule hänelle ensimmäistä kertaa, mutta yhtä vaikea se on aina.

– Se, että olimme tosissamme – naiivia sanoa, mutta se näkyi meistä ulospäin. Se riemu tarttui jengiin. Siihen, miksi se paisui niin isoksi, en uskalla sanoa mitään. Miksi Beatles ja Elvis olivat niin kovia juttuja? Se on mystiikkaa.

Muusikkopiireissä kaikki kutsuvat Seittosta edelleen Quupaksi. Oma nimi kuulosti aluksi jopa vieraalta, kun musiikki jäi joksikin aikaa taka-alalle.

Dingoa ja suosion vuosia Seittonen ei ikävöi.

– Näin, mitä se on. En kaipaa mitään. Pää ei kestäisi sitä enää eikä varmaan kroppakaan. Elämä on nyt paljon parempaa.

Miehet soittavayt rokkia kesällä 2017
Rumpali Juha "Quuppa" Seittonen kärsi Dingon comebackin alussa käsiongelmista. Wanajafestivalissa vuonna 2017 hän veti kuitenkin kunnon rumpusoolon.Miki Wallenius / Yle

Juha Seittonen on joskus verrannut Poria narunvedossa voitettuun saippuarasiaan. Kielikuva tuli tunteesta, että kaupunki lupasi paljon mutta ei koskaan antanut oikein mitään.

Hirveästi nyittiin narua, mutta mitään jackpottia ei tullut.

Mies jutteli muutamia vuosia sitten tuttavansa kanssa aikeistaan muuttaa Kymenlaaksoon. Hän pohti, miksi tuntee vetoa tähän itäiseen maakuntaan, vaikka on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa länsirannikolla.

Kaveri sai hänet ymmärtämään syyn.

– Äiti oli kotoisin Karjalan Hiitolasta. Karjalan veri ehkä elää minussa voimakkaammin kuin länsirannikon veri. Olen vahvasti sitä mieltä, että lopullinen sijoituspaikkani on täällä.

Juha "Quuppa" Seittonen Radio Suomen Sunnuntaivieraana 17.5.

20-osainen audiodraama Kaikki huutaa Dingo! julkaistaan Yle Areenassa heinäkuussa 2020. Se on tarina viidestä porilaisnuoresta ja heidän bändistään, joka sekoitti Suomen.