15 miljoonan euron biokaasulaitos pakottaa avaamaan kannattamattomia tankkausasemia pikkukyliin: "Jos ei ole asemia, ihmiset eivät hanki autoja"

Biokaasulaitoksen avautuminen synnyttää tarpeen saada liikenteeseen lisää kaasukäyttöisiä autoja laitoksen lähialueilla.

biokaasu
Jesse Junnola tankkaa kaasuautoa
Lappeenrantalainen Jesse Junnola ajaa työmatkoja vuodessa noin 30 000 kilometriä. Vuosi sitten hän osti elämänsä ensimmäisen kaasuauton.Kare Lehtonen/Yle

Kaasuautojen suosion kasvusta puhuminen ei Suomessa onnistu ilman, että aletaan puhua muna-kana-ongelmasta.

– Kaasuautojen tankkausasemien rakentaminen ei ole kannattavaa, jos niille ei ole käyttäjiä. Toisaalta jos ei ole tankkausasemia, ihmiset eivät hanki kaasuautoja, kiteyttää Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Suomalainen on tilannut itselleen kaasukäyttöisen auton Saksasta, mutta kevään toimitusvaikeudet ovat viivästyttäneet auton saapumista uuteen kotiinsa Imatralla. Mies kertoo myös harkinneensa pihassa seisovan vaimonsa auton muuttamista kaasukäyttöiseksi.

– Se olisi ihan järkevä vaihtoehto. Se maksaisi sen 3000-4000 euroa, ja valtio tukee muutosta vielä tuhannella eurolla, hän sanoo.

Mika Suomalainen
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Mika Suomalainen kertoo yhtiön uusien kaasutankkausasemien valmistuvan kesän aikana..Kare Lehtonen/Yle

Iso harppaus kaasutankkausasemien määrässä

Toimitusjohtaja Mika Suomalaiselle muna-kana-ongelma on tuttu myös työssä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n johdossa. Yhtiön upouusi biokaasulaitos Lappeenrannassa alkaa kesän lopulla tuottaa biokaasua liikenteen käyttöön. Sen myymiseksi on saatava lähiseudulle lisää tankkausasemia.

Etelä-Karjalassa jäteyhtiö on päättänyt itse ryhtyä ratkomaan muna-kana-ongelmaa. Se avaa lähikuukausina kolme omaa kaasutankkausasemaa ja lisäksi yhteistyökumppanin avulla vielä kaksi muuta.

Kaasuautoilun kannalta muutos nykytilanteeseen on iso, sillä toistaiseksi Etelä-Karjalassa on kaksi energiayhtiö Gasumin hallinnoimaa tankkausasemaa Lappeenrannassa ja Imatralla.

Koko Suomen alueella Gasumilla on runsaat 50 kaasutankkausasemaa. Se on alan toimijoista ylivoimaisesti suurin.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitos
Lappeenrannan uuteen biokaasulaitokseen ajetaan sisään kaikki Etelä-Karjalan erilliskerätyt asumisesta syntyvät biojätteet sekä Lappeenrannan, Imatran ja muutaman pienemmän kunnan jätevesilietteet.Kare Lehtonen/Yle

Lappeenrannassa uusi biokaasulaitos käsittelee noin 20 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksessa käsiteltävä jäte on osin kotitalouksien biojätettä ja osin jätevesilietettä Lappeenrannan, Imatran ja muutaman pienemmän kunnan vedenpuhdistamoista.

Lopputuloksena syntyy päästötöntä polttoainetta liikenteen käyttöön. Laitoksen rakentaminen on maksanut noin 15 miljoonaa euroa.

Tukea tankkausaseman rakentamiseen

Kaasutankkausasemien määrän lisääminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Lähtötasona pidetään vuoden 2005 päästömäärää.

Kaasukäyttöisiä henkilöautoja oli maaliskuun lopussa liikenteessä hieman runsaat 10 400. Määrä on noin 0,4 prosenttia kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista Suomessa.

Kaasuautoa tankataan
Kaasukäyttöisten henkilöautojen määrän lisääminen nykyisestä 10 000 autosta 50 000 autoon kymmenen vuoden kuluessa kuuluu pääministeri Marinin hallituksen tavoitteisiin.Kare Lehtonen/Yle

Työ- ja elinkeinoministeriössä biokaasun kannattavuusongelmia selvittänyt työryhmä ehdotti (siirryt toiseen palveluun) alkuvuodesta tukea kaasutankkausasemien rakentamiseen. Munista ja kanoista puhutaan ministeriössäkin.

– Muna-kana-ongelman ratkaisemiseksi kaasutankkausasemille on ollut mahdollista hakea investointitukea Energiavirastosta, kertoo teollisuusneuvos Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tukea myönnetään enintään noin kolmannes uuden tankkausaseman investointikustannuksista.

– Hankkeet vaativat aina merkittävän osan yksityistä rahoitusta, ja itse toiminnan tulee kannattaa ilman valtiontukia, Grönlund sanoo.

Pikkupaikkakunnalla varaudutaan negatiivisiin kannattavuuslukuihin

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n uusista kaasutankkausasemista yksi sijoitetaan biokaasulaitoksen läheisyyteen Lappeenrannan Kukkuroinmäen jätteenkäsittelykeskukseen.

Kaksi muuta tulevat Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien vilkkaille liikennepaikoille. Maakunnan kaupunkien lisäksi kaasutankkausasemien rakentaminen on vireillä myös kahdessa pikkukunnassa Parikkalassa ja Luumäellä.

Jäteyhtiö on jo keksinyt keinon, kuinka uusille asemille saadaan varmasti käyttöä.

Jäteautoa tankataan
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy kilpailuttaa jätteenkeräyksen hoitavat urakoitsijansa siirtymään kaasukäyttöiseen kalustoon.Kare Lehtonen/Yle

– Meillä on tarkoitus siirtyä koko Etelä-Karjalan alueella jätteenkeräilyssä kaasukäyttöisiin autoihin. Jos emme saa maakunnan tankkausverkostoa laajennettua, muutosta ei voi toteuttaa, sanoo toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Suomalainen toivoisi myös Lappeenrannan kaupungin lisäävän kaasukäyttöisten bussien määrää paikallisliikenteessä.

Luumäen ja Parikkalan kaasutankkausasemille on katsottu sijoituspaikat valtatie 6:n tuntumasta, jotta ne tavoittaisivat itärajaa pitkin etelään tai pohjoiseen suuntaavat asiakkaat. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei itse ole ryhtymässä pikkukuntien tankkausasemien omistajaksi vaan se on etsinyt kumppanikseen yhteistyöyrityksen, joka vastaisi kaasunjakelupisteestä.

Prosessi- ja vesitekniikkaan erikoistuneen Provetek Oy:n toimitusjohtaja Tero Mäki vahvistaa, että yritys on neuvottelemassa kaasutankkausaseman rakentamisen luvista Luumäen ja Parikkalan kuntien kanssa.

Kannattaako pikkupaikkakunnalle perustaa kaasutankkausasemaa?

– Kun tällaisella uudella alalla lähtee luomaan kannattavuutta, on valmistauduttava siihen, että alkuvuosina kannattavuusluvut voivat olla jopa negatiivisia, Mäki toteaa.

Vuoden kaasut ilmaiseksi

Lappeenrantalainen Jesse Junnola osti vuosi sitten entisen bensakäyttöisen autonsa tilalle kaasuauton. Asiakkaan näkökulmasta tankkausmahdollisuuksien parantumista on jo odoteltu.

Kaupungin toistaiseksi ainoalla Gasumin kaasutankkausasemalla joutuu pahimmillaan odottamaan vuoroaan pitkään. Raskaalta kalustolta kestää jopa noin 15 minuuttia saada auton kaasutankki täyteen.

– Jos joku bussi on tankkaamassa, ajan ohi, käyn kaupassa ja tulen sitten uudestaan katsomaan. Ei jaksa jäädä jonottamaan siihen, Junnola kertoo.

Jäteautoa tankataan
Raskaan kaluston tankkaaminen kaasulla ottaa aikaa. Jätteenkeräysautossa tankin täyttyminen kesti noin 15 minuuttia.Kare Lehtonen/Yle

28-vuotiaalle Junnolalle kaasuauton hankkiminen ei ollut mikään pitkän harkinnan tulos. Päätös syntyi autokaupassa.

– Sain autokauppiaalta hyvän tarjouksen eli noin vuoden kaasut ilmaiseksi, Junnola kertoo.

Auton ilmastoystävällisyys painoi Junnolan vaakakupissa jonkin verran, mutta eniten hän kaasuautoilussa arvostaa halpoja ajokilometrejä.

Jesse Junnola seisoo Seat Leon merrkisen kaasuautonsa vieressä
Kaasuatollaan noin vuoden ajanut Jesse Junnolla arvostaa kaasumoottorin hajuttomuutta. "Esimerkiksi diesel-moottori haisee tyhjäkäynnin aikana tosi voimakkaasti."Kare Lehtonen/Yle

Kaasun kotimaisuus on tärkeä lisä, ja siitä Junnola olisi valmis maksamaan tuontikaasua korkeampaa hintaa.

– Suomessa pitäisi tukea suomalaista kiertotaloutta eli kotimaisten biokaasulaitosten rakentamista, Junnola toteaa.

Voit keskustella aiheesta 17. toukokuuta kello 23 asti.

Artikkelia korjattu 16.5. kello 16.57: korjattu virheellinen luku lauseessa, jossa kerrotaan kaasuautojen osuudesta Suomen autokannasta.