1. yle.fi
  2. Uutiset

Ministeriö haluaa lisätä pelastusalan tasa-arvoa – kuntotestien arviointiin toivotaan muutoksia

Kuntoisuusvaatimuksista ei kuitenkaan olla luopumassa, sanoo pelastusylijohtaja.

pelastustoiminta
Palomiehet hyppäävät ilmaan tehdessään punnertamisen ja hyppäämisen yhdistävää yleisliikettä.
Fyysinen kunto on työturvallisuuskysymys, jonka kriteereistä ei luovuta. Työryhmää johtava pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että alan pääsykokeiden fyysisiä testejä voisi kuitenkin tarkastella.Jaana Polamo / Yle

Pelastusalalle ollaan laatimassa kansallista tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelmaa, tiedottaa sisäministeriö (siirryt toiseen palveluun).

Ministeriö perusti työryhmän selvittämään, miten tasa-arvo toteutuu alalla nykyisellään sekä laatimaan kehitysehdotuksia ja koko alaa koskevat ohjeet tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

– Meillä on tarkasteltu tätä asiaa aika vähän ammatillisesta näkökulmasta. Käytössämme ei ole kansallista, koottua tietoa siitä, mitkä kaikki asiat ovat tulossa kehittämisen kohteiksi, sanoo työryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

– Ruotsin puolella näissä näkökulmissa ollaan paljon pidemmällä.

Tarkasteluun tulee esimerkiksi se, miten toimintarajoitteiset henkilöt tai erityisryhmät pystyisivät työskentelemään paremmin alalla.

Kohvakan mukaan tutkimustietoa ei ole myöskään siitä, onko alalla huomattu epäkohtia seksuaalisen suuntautumisen suhteen.

Pohdinnan alle mahtuu myös kysymyksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta.

Koulutukseen muutoksia

Muutama selvä kehittämisen kohde on kuitenkin jo selvänä mielessä. Yksi niistä on pelastusalan koulujen pääsykokeiden fyysiset testit. Fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen käytettäviä testeihin halutaan muutoksia.

– Meillä on tiedossa eri lähteistä, että fyysisen suorituskyvyn testaamisen tapa on vaikuttanut jopa niin, ettei ole edes lähdetty hakemaan alalle, koska jo ennalta on pidetty valintakoetta ja etenkin fyysisiä testejä niin haastavina, Kohvakka sanoo.

Fyysisen kunnon kriteerejä ei ole tarkoitus löyhentää, sillä se olisi Kohvakan mukaan jo työturvallisuuskysymys. Kyse on hänen mukaansa ennemmin siitä, onko testaustapa oikea.

– Luonnollisesti alalla on kovat vaatimukset fyysisen suorituskyvyn osalta, mutta varmastikin on mahdollista tarkastella kriittisesti sitä, miten se fyysinen suorituskyky mitataan, jotta hakijat olisivat sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisessa asemassa, Kohvakka sanoo.

Näitä tehtäviä tekee myös jokunen nainen nytkin.

– Meillähän palvelee tälläkin hetkellä muutamia naisia pelastustoiminnallisissa tehtävissä, mikä tarkoittaa sitä, että siellä toimitaan samoissa tehtävissä (kuin miehet).

Pelastusala on Kohvakan mukaan kuitenkin hyvin miesvaltainen. Jatkossa halutaan, ettei sukupuolta nähtäisi esteeksi hakeutua alalle.

Alan koulutusta ollaan muuttamassa kaikkiaan. Kohvakan mukaan kokonaisuutena alan koulutusta ollaan uudistamassa 2023–2024, mutta fyysisiä testejä mahdollisesti jo aiemmin.

Kohvakka huomauttaa, että alalla on myös muita tehtäviä kuin raskaimmat pelastustyöt, vaikkapa asiantuntijana, tai onnettomuuden eston parissa.

Lue aiheesta lisää:

Suomeen valmistui ensimmäinen sukupuolineutraali paloasema – alalla naiset joutuvat pukeutumaan jopa siivouskomeroissa

Lue seuraavaksi