Honkajoki liittyy Kankaanpäähän vuodenvaihteessa – valtuustot hyväksyivät ainoan Suomessa vireillä olevan kuntaliitoksen

Honkajoki joutuu tekemään kuntaliitoksen, koska se ei enää pärjää itsenäisenä taloudellisesti.

Satakunta
Honkajoen vaakuna
Honkajoen taival itsenäisenä kuntana on päättymässä. Kunnan vaakuna on heraldikko Ahti Hammarin suunnittelema.Karri Laihonen / Yle

Honkajoen kunta liittyy vuodenvaihteessa Kankaanpään kaupunkiin.

Valtuustot hyväksyivät ehdotetun liitossopimuksen perjantai-iltana, Kankaanpään valtuusto etäkokouksena ja Honkajoen valtuusto Honkalan monitoimisalissa niin, että yleisö sai seurata kokousta nettilähetyksenä.

Honkajoki hyväksyi liitoksen äänin 11–5. Honkajoen perussuomalaiset vastustivat liitosta, ja yksi keskustalainen äänesti tyhjää. Kankaanpään valtuusto kannatti liitosta yksimielisesti.

Pohjois-Satakuntaan lähes 13 000 asukkaan kaupunki

Pienessä pohjoissatakuntalaisessa Honkajoen kunnassa on noin 1 600 asukasta. Naapurikaupunki Kankaanpään väkiluku oli maaliskuussa 11 251. Muodostuvan uuden kunnan koko on siis alle 13 000 asukasta.

Valtiolta toivotaan kuntaliitosesityksen mukaista 3,5 miljoonan euron tukea liitokselle. Pienempi liitososapuoli Honkajoki on erittäin vaikeassa taloustilanteessa. Tuesta päättää Suomen hallitus hyväksyessään kuntaliitoksen.

Poliittisesti Honkajoki on ollut keskustan ehdottomalla enemmistöllä (siirryt toiseen palveluun)hallitsema kunta. Viime kuntavaaleissa puolue sai kunnassa 53,7 prosenttia äänistä. Valtuustossa on keskustan lisäksi perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajia.

Perussuomalaiset vastaan Honkajoella, puolesta Kankaanpäässä

Honkajoen perussuomalaiset vastustivat kuntaliitosta. Ryhmän puheenvuoron pitänyt Aulis Vehmasto katsoi, että itsenäisyys olisi voitu säilyttää esimerkiksi rakentamalla uusia tuulipuistoja. Vehmaston kanta on mielenkiintoinen, sillä perussuomalaiset ovat arvostelleet voimakkaasti tuulivoimaloiden rakentamista muualla Satakunnassa ja koko Suomessa.

Perussuomalaisten puoluetoverit Kankaanpäässä puolestaan kannattivat liitosta.

Kankaanpää on puoluekartaltaan monipuolisempi kuin Honkajoki, vaikka sielläkin keskusta on suurin puolue (siirryt toiseen palveluun). Kaupungista on pienestä koostaan huolimatta valittu kaksi kansanedustajaa: perussuomalaisten Jari Koskela ja sosiaalidemokraattien Heidi Viljanen.

Talous pakotti liitokseen

Honkajokea ajoi kuntaliitokseen tieto siitä, että jos valtuusto ei hyväksy liitosta vapaaehtoisesti, edessä voi olla valtion päättämä pakkoliitos. Kunta on ollut taloudellisesti kriisikunta.

Liitosneuvotteluihin päädyttiin osittain vapaaehtoisesti mutta osittain valtiovarainministeriön määräyksestä.

Toinen samalla seudulla sijainnut kriisikunta Lavia liitettiin viime vuosikymmenen puolivälissä pakkopäätöksellä Poriin. Lavia ei tuolloin halunnut itse liitosta Poriin, mutta Kankaanpää olisi kelvannut. Kankaanpää ei kuitenkaan ollut kiinnostunut Laviasta.

153-vuotias katoaa kuntakartalta

Honkajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Arimo Koivisto (kesk.) tiivisti kunnan asukkaiden tunnelmat puheenvuodossaan.

– Ei tämä mitään hurraa-huutoja aiheuta. Esi-isäni ovat tulleet tänne silloin, kun tänne muutti ensimmäisiä asukkaita 1600-luvulla. Vuonna 1867 Honkajoesta tuli itsenäinen kunta, kun tapahtui hallinnollinen ero Kankaanpäästä. Silloin kunnan nimi oli vielä Hongonjoki. Nyt ollaan tässä tilanteessa eli historia kiertää rinkiä.

Koivisto sanoi pelänneensä liitosneuvotteluissa palvelujen katoamista. Hän sanoi yllättyneensä siitä, että Kankaanpää suostui säilyttämään kolmen vuoden ajan Honkajoen nykyiset palvelut, kuten koulun.

Kankaanpäässä liitosta tervehdittiin iloisemmin. Esimerkiksi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Reijo Kuusisto toivotti naapurit riemukkaasti uuteen yhteistyöhön.

–Jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen, varmasti nousemme hienoon roihuun! Kuusisto hehkutti.

Saman "yhden hiilen" nosti esille puheessaan Honkajoen valtuustossa myös Arimo Koivisto – vain muutama minuutti Kuusiston jälkeen.

Yksi oli joukosta poissa

Kankaanpään valtuustolle kuntaliitoksesta päättänyt kokous oli erikoinen myös siitä syystä, että kokous oli ensimmäinen, jonka aikana Kauko Juhantalo (kesk.) ei ollut valtuuston jäsen sitten 1970-luvun alun.

Valtuuston puheenjohtajana elämänsä loppuun asti toiminut Juhantalo kuoli huhtikuun lopussa. Hänen muistokseen pidettiin kokouksessa hiljainen hetki.