1. yle.fi
  2. Uutiset

Ylen kysely: Ikäihmiset toivovat, että saisivat käyttää omaa harkintaa – nuoret jatkaisivat suosituksia yli 70-vuotiaille

Opiskelijoista puolet ovat Valtioneuvoston antamien suositusten jatkon kannalla, eläkeläisistä vain 27 prosenttia.

koronavirus
Vanhus kävelee kadulla.
Kyselyn perusteella suosituin malli olisi se, että hyväkuntoiset yli 70-vuotiaat saisivat toimia kuten muutkin.Silja Viitala / Yle

Yli 70-vuotiaiden koronasuositukset jakavat suomalaisten mielipiteet, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Kyselyn perusteella suosituin malli olisi se, että hyväkuntoiset yli 70-vuotiaat saisivat toimia kuten muutkin. Kaikista kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kannatti tätä ajatusta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ajatus sai kannatusta myös Helsingin keskustassa perjantaina liikkuneilta ihmisiltä.

– Lain mukaan ikäsyrjintää ei saisi olla, eikä se ikä kerro terveydentilaa. Tulen juuri yli 90-vuotiaan ihmisen luota ja kyllä minun on vaikea sen ikäiselle ihmiselle sanoa, miten hänen pitäisi elää ja olla. Kyllä heilläkin vielä harkintakykyä sen ikäisenä on, ehkä vähän enemmänkin kuin meillä nuoremmilla, helsinkiläinen Riikka Walta sanoo.

Riikka Walta Helsingin rautatieaseman edessä.
Riikka Walta luottaa ikäihmisten harkintakykyyn.Yle

– Ymmärtääkseni tämä on jätetty nyt kaikkien oman harkinnan varaan, että miten kuuluu olla ja miten kuuluu käyttäytyä. Minusta yksilöllinen, oman riskin tietäminen ja tiedostavan riskin ottaminen on ihan ok, Kauniaisissa asuva Tuomas Plosila pohtii.

– Ei kai näistä linnaan laiteta ja sakkoja anneta, kyllähän heillä on siinä mielessä täysi oikeus lähteä pihalle lenkille sun muuta. Oma harkita ja järjen käyttö tuossa tietenkin mukana. Kyllähän se on pitkälti yksilön vastuusta kysymys, sanoo tamperelainen Ville Packalén.

Yli puolet kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista toivoo, että hyväkuntoiset, yli 70-vuotiaat saisivat toimia kuten muutkin. Suopeus hyväkuntoisten, yli 70-vuotiaiden suositusten purkuun kuitenkin laskee asteittain iän mukaan.

50–64-vuotiaista 45 prosenttia on sillä kannalla, että hyväkuntoiset, yli 70-vuotiaat voisivat toimia kuten muutkin. Ikäluokkaa nuoremmista, 35–49-vuotiaista, vielä 40 prosenttia on samaa mieltä, mutta alle 24-vuotiaista vain joka neljäs antaisi tähän luvan.

Tuomas Plosila Helsingin rautatieaseman edessä.
Tiedostavan riskin ottaminen on ihan ok, sanoo Tuomas Plosila.Yle

Sama suuntaus näkyy myös muiden taustatietojen perusteella. Opiskelijoista vain neljännes kannattaa yli 70-vuotiaiden oman harkinnan lisäämistä toimintaohjeissa, kun taas eläkeläisistä yli puolet on tämän kannalla.

Ikärakenteeltaan iäkkäimmillä alueilla, Pohjois- ja Itä-Suomessa, ajatus on hieman muuta maata suositumpi.

Nuoret kannattavat tiukkoja toimintaohjeita

Toiseksi eniten kannatusta keräsi vastaus ”tiukat rajoitukset yli 70-vuotiaille ovat ymmärrettäviä ja niitä pitää jatkaa”. Tätä ajatusta kannatti kolmannes vastaajista.

Valtioneuvoston (siirryt toiseen palveluun) suosittelemassa toimintaohjeessa yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään lähikontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Yli 70-vuotiaiden suositusten jatkon kannalla ovat ennen kaikkea nuoret. Yli puolet 15–24-vuotiaista jatkaisi ikäihmisten suosituksia korona-aikana.

Toimintaohjeiden suosio laskee iän mukana lähes samaan tapaan kuin hyväkuntoisten yli 70-vuotiaiden rajoitustoimien höllentämisen kannatus kasvoi. 65–79-vuotiaista alle neljännes jatkaisi kaikkien yli 70-vuotiaiden suosituksia.

Tämä näkyy myös siinä, että opiskelijoista puolet on suositusten jatkon kannalla, eläkeläisistä vain 27 prosenttia.

Opiskelijoiden ja eläkeläisten lisäksi ammattiryhmistä koti-isät ja -äidit nousivat selvästi esiin omana ryhmänään. Heistä alle joka viides kannattaa suositusten jatkamista kaikille yli 70-vuotiaille.

Koti-isiä ja -äitejä oli vastaajista kuitenkin melko pieni määrä, joten virhemarginaali kasvaa.

”Kysymys muustakin kuin yksittäisestä vanhuksesta”

Vain joka kymmenes suomalainen toivoo, että koronaviruksesta johtuvat suositukset olisivat samat kaikille. Näin vastanneita löytyy tasaisesti kaikista ikäryhmistä, eikä sukupuoli, koulutustausta, työ- tai asuinpaikkakaan vaikuttanut vastauksiin.

Espoolainen Marju Vuorensalmi kannattaa suosituksissa omaa harkintaa ja riskien huomioimista.

– Jos se on ikään liittyvä riski, niin sanoisin, että rajoitukset voisivat olla vähän erilaiset. Mutta sitä omaa harkintaa voi tässä varmasti käyttää. On varmasti paikkoja, joita kannattaa vältellä, mutta varmaan on paljon myös sellaista, mitä voi myös tehdä.

– Mielestäni siinä on hyvä huomioida riskit, mitä eri-ikäisille ja -kuntoisille ihmisille tulee, Tuomas Plosila arvioi.

Ville Packalén Helsingin rautatieaseman edessä.
Ville Packalénin mielestä koronarajoituksissa on hyvä huomioida eri riskiryhmät.Yle

– Vanhemmat ihmiset taitavat olla suuremmassa riskissä saada kohtalokkaasti tuon taudin. Kyllä se on minun mielestäni ihan hyvä, että heitä pidetään vähän tarkemmin silmällä kuin junioreita, Ville Packalén kommentoi.

Myös se vaihtoehto, että rajoitettaisiin vain hoivakodeissa elävien vanhusten kontakteja, saa tasaista kannatusta kyselyyn vastanneilta. Kuitenkin vain yhdeksän prosenttia on tämän vaihtoehdon kannalla.

– Siinä on kysymys muustakin kuin yksittäisestä vanhuksesta. Myös asuinkavereiden turvallisuus on kyseessä. Siinä ymmärrän jotkin rajoitteet paremmin, mutta yksin asuvat vanhukset voivat minun mielestäni ottaa riskejä oman harkintansa mukaan, arvelee Riikka Walta ja Ville Packalén on samoilla linjoilla.

– Kyllä ainakin näissä hoitolaitoksissa ja vanhustentaloissa on ihan hyvä, että siellä on vierailukielto ja tällaisia, kun he eivät välttämättä ole itse siinä kunnossa, että voivat päättää tekemisistään ja tapaamisistaan. Siellähän kun yksi saa sen taudin, niin sen saa helposti sitten kaikki. Kyllä niillä rajoituksilla on syynsä varmasti.

Heta Seppälä Helsingin rautatieaseman edessä.
Heta Seppälä toivoo, että koronarajoituksilla suojattaisiin edelleen muitakin kuin hoivakotien asukkaita.Yle

Helsinkiläinen Heta Seppälä on suuren joukon kanssa samaa mieltä siitä, ettei pelkkien hoivakodeissa asuvien vanhusten kontaktien rajoittaminen riitä.

– Minunkin isovanhemmat ovat riskiryhmää, eivätkä ole hoivakodeissa. Ovat kuitenkin alttiita, eli myös heidän rajoitussuosituksiaan on hyvä jatkaa.

Taloustutkimus haastatteli Ylen teettämään kyselyyn 2 143 henkilöä. Virhemarginaali koko otannassa on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Virhemarginaali kasvaa, kun tuloksia tarkastellaan pienemmissä osissa.

Artikkelia korjattu 23:40: Rajoitusten sijaan artikkelissa puhutaan suosituksista.

Lue myös:

Analyysi: Vanhus viettää hoivakodissa noin kaksi vuotta – onko loppuelämän eristämisessä järkeä?

Kuulutko tietämättäsi koronan riskiryhmään? Tässä riskiryhmät ovat – kokosimme ohjeet, kuinka toimia

STM päivitti hoivakotien ohjeita: Asukkaiden päästävä ulkoilemaan ja tapaamaan läheisiään turvallisesti

Toinen korona-aalto Suomessa ei ole mikään varmuus, sanovat asiantuntijat – epidemialla on ainakin kolme vaihtoehtoista polkua eteenpäin

Lue seuraavaksi