Meri-Lappi vetoaa Suomen hallitukseen lentoliikenteen säilyttämiseksi alueella – Kulmuni: "Finnairin on palveltava koko Suomea"

Finnair ei lennä Kemi–Tornion kentälle koko kesänä ja jatko on vielä mietinnässä. Kemin kaupunginjohtaja toivoo valtion asettavan yhtiön rahoitukselle ehtoja lentojen jatkamiseksi.

lentoliikenne
Lentokenttä, Kemi-Tornion lentoasema
Kemi–Tornion lentokentällä ei nähdä jonoja tänä kesänä.Yle

Finnair saattaa lopettaa kokonaan lennot useille kotimaan kentille. Koronakriisin takia Finnair ei tällä hetkellä lennä normaalisti liikennöimilleen kentille, esimerkiksi Jyväskylään, Kajaaniin, Joensuuhun, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon.

On mahdollista, etteivät lennot enää jatku, sillä reitit ovat heikoimmin kannattavia.

Finnair kertoo, että se ei lennä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan ainakaan vielä kesän 2020 aikana.

Yhtiö tekee talvikautta 2020–2021 koskevat päätökset näiden kohteiden osalta myöhemmin, kun nähdään, miten lentoliikenteen yleinen kysyntä kehittyy.

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen sanoo ymmärtävänsä Finnairin tukalan tilanteen, mutta pitää yhtiön maakuntakentille kohdistuvia leikkaussuunnitelmia käsittämättöminä.

– Tiedetään tietysti, että niin Finnair kuin koko yhteiskunta on tällä hetkellä aika lailla polvillaan ja kanveesissa, mutta tuntuu aika käsittämättömältä, että yhtiö on ensin pyytänyt valtiolta 600–700 miljoonan euron pääomitusta ja sitten ollaan katkaisemassa kriittisiä maakuntayhteyksiä, joilla tätä Suomea pitäisi saada taas osaltaan nousuun. Tuntuu kyllä järkyttävän ristiriitaiselta tämä.

Lentoreitti on tärkeä myös alueen teollisuusinvestoinneille

Nissinen huomauttaa, että lentojen jatkuminen Meri-Lappiin on erityisen tärkeää nyt, kun alueelle ollaan suunnittelemassa mittavia teollisuusinvestointeja.

– Metsä Groupin investointipäätös toivottavasti vahvistuu tulevina kuukausina ja se tarkoittaa todella kovaa liikennettä niin läheltä kuin kaukaakin. Ymmärretään toki, että siellä on kova paine päällä, mutta se on aina tämä sama virsi, että ne muutamat vähän kannattamattomammat reitit ovat menossa poikki ensimmäisenä, kun jotakin vähänkään ikävää on liikkeellä.

Nissinen toivoo, että lentoreiteistä päätettäessä huomioitaisiin maakuntien merkitys Suomen vientiteollisuudelle.

– Meidän kansantaloutemme on vähintään 40-prosenttisesti vientivetoista ja jos lähdetään romuttamaan nämä paikkakunnat, jotka tässä ovat esillä olleet, niin ne ovat juuri niitä maakuntien vientipaikkakuntia. Kyllähän tämä täysin pöljää politiikkaa on, että meillä ei vain nähdä tätä lentoliikennettä ja lentokenttiä aluetaloudellisena positiivisena asiana niin kuin Norjassa ja Ruotsissa nähdään.

Finnairin myynnistä vastaava johtaja Mikko Turtiainen puolestaan toivoo, että kaupungit ymmärtävät päätöksen perusteet.

– Ymmärrämme hyvin lentoyhteyksien merkityksen alueiden elinkeinoelämälle, mutta näiden reittien täyttöasteet ovat jo ennestään olleet alhaisia, ja kysyntä on nyt koronatilanteen johdosta normaaliakin pienempää, Turtiainen sanoo tiedotteessa.

Kemi–Tornion-reitti on ollut vaikeuksissa jo aiemmin

Finnairin mukaan useiden maakuntakenttien tilanne on ollut haastava jo aiemmin ja koronakriisi on vaikeuttanut sitä entisestään.

– Näiden reittien kysyntätilanne ja lentojen käyttöasteet ovat normaalissakin tilanteessa olleet haastavia. Tällaisessa tilanteessa, kun kysyntä on koronapandemian takia lähes pysähtynyt, emme valitettavasti pysty näihin kohteisiin operoimaan vielä kesän aikana, kertoo Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist.

Kemi-Torniossa tappioita on yritetty aiemmin karsia lopettamalla myös kallis yöpyvä vuoro. Tosin sen seurauksena lentoyhteydet ovat heikentyneet niin, että osa matkustajista on siirtynyt käyttämään Oulun lentoja. Neuvotteluasema Kemi–Tornion lentokentästä on ollut tukala jo aiemmin.

– Kyllähän tämä neuvottelutilanne Finnairin kanssa on aina sellainen, että ei näillä neuvotteluilla ole mitään merkitystä. Yhtiö käy käytännössä pakonomaisesti ilmoittamassa omasta päätöksestään. On ihan sama, mitä täällä maakuntien pienemmät satraapit yrittävät esittää, sillä ei ole mitään vaikutusta yhtiöön. Tämä on nyt täysin maan hallituksen edunvalvontakeissi, eikä mikään muu meidän vinkkelistä, Nissinen kommentoi.

Reittien jatkosta neuvotellaan tällä tietoa elokuussa.

Toivo kentän jatkosta maan hallituksen käsissä

Nissinen vetoaa Suomen hallitukseen, että se huomioi maakuntakenttien olemassaolon Finnairia pääomittaessaan.

– Meidän politiikka on lentoliikennestrategiasta lähtien ollut sitä, että yritetään epätoivoisesti Finnairin ja Finavian kautta karsia tätä verkostoa osaoptimoinnin hengessä, eikä nähdä yhtään tätä talouden isoa kuvaa.

– Finnairin pääomittamista ei missään nimessä tule toteuttaa sillä tavalla, että yhtiölle jää mahdollisuus tehdä tällaisia osaoptimointeja. Nämä asiat vain täytyy ehdottomasti linkata yhteen ja tehdä sitten jonkinnäköinen sopimus valtion ja Finnairin välillä, että miten näitä pääomia saa oikein käyttää.

Torniolainen valtiovarainministeri, keskustan Katri Kulmuni sanoo, että kotimaan lentoyhteyksiä on syytä palauttaa mahdollisimman pian koronaepidemian helpotettua.

Kulmuni muistuttaa sosiaalisessa mediassa, että eduskunta käsittelee parhaillaan verovaroin kustannettavaa tukea Finnairille ja yhtiön voidaan odottaa palvelevan koko maata.

– Lentokentät ja toimivat lentoyhteydet Suomen eri puolelle ovat koko maan etu. Ne ovat alueiden saavutettavuuden sekä elinkeinoelämän, matkailun ja vientiteollisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Lentokentät täytyy nähdä myös huoltovarmuuden takaajina.

– Eduskunta käsittelee parhaillaan suurta, 700 miljoonan euron tukea Finnairille. Se maksetaan kaikkien suomalaisten verorahoista. Odotamme, että Finnair palvelee hyvien kotimaan yhteyksien kautta myös suomalaisia. Finnairin on palveltava koko Suomea, Kulmuni kirjoittaa.