Liikemies adoptoi lapsen seksikumppanikseen – Hyväksikäytetyn teinitytön tarina kuohuttaa Kiinassa

Vaatimukset lasten ja naisten suojelemiseksi seksuaaliselta väkivallalta kasvavat.

Kiina
Pekingin horisontti, korkeita rakennuksia
Li Xingxing kertoo, että hänet adoptoinut mies lupasi tuoda 14-vuotiaan tytön Pekingiin (kuvassa) kouluun. Sen sijaan mies käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen vuosia. AOP

14-vuotiaana adoptoidun tytön tarina kuohuttaa Kiinan sosiaalista mediaa. Li Xingxing -peitenimellä tarinansa kertonut nuori nainen väittää, että hänet laittomasti adoptoinut isä käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen vuosia.

Tapaukseen liittyvää asiasanaa on klikattu jo lähes pari miljardia kertaa Kiinan sosiaalisessa mediassa Weibossa. Se on Kiinan verkkokeskustelujen kuumin puheenaihe, jossa nuorelle naiselle riittää niin tukijoita kuin epäilijöitä.

Miljoonat kommentoijat syyttävät nyt viranomaisia siitä, että he eivät auttaneet Litä. Tapaus on avannut Kiinassa myös keskustelun suojaikärajasta eli sukupuoliyhteyden alaikärajasta.

Äiti antoi tytön miehelle

Kiinalainen South Review -lehti (siirryt toiseen palveluun)julkaisi Li Xingxingin tarinan huhtikuun puolivälissä. Vuonna 2015 Lin äiti oli antanut tyttärensä vauraalle miehelle, joka etsi adoptoitavaa lasta internetin keskustelupalstalla. Lin äiti oli köyhä ja halusi 14-vuotiaalle tyttärelleen paremmat olot.

48-vuotias mies oli vaikutusvaltainen ja tehnyt kansainvälistä uraa lakimiehenä Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli merkittävän öljyalan yhtiön varapresidentti ja istui kiinalaisen telejättiyhtiön ZTE:n johtokunnassa. Hän lupasi viedä Lin kouluun Pekingiin.

sinisellä tekstillä seinässä luke ZTE, mustalla kiinalaisia merkkejä.
Adoptiolapsen hyväksikäytöstä epäilty istui kiinalaisen telejättiyhtiön ZTE:n johtokunnassa. Yhtiö erotti miehen tapauksen tultua julkisuuteen.Liu Junfeng / EPA

Li kertoi medialle, (siirryt toiseen palveluun) että asuttuaan kuukauden miehen luona tämä raiskasi hänet. Adoptioisä näytti tytölle lapsipornoa ja uskotteli, että tämä oli täysin normaalia.

Liikemies sai työpaikan Yantaissa Shandongin provinssissa. Yantai sijaitsee niemen nokassa Kiinan itäisellä Keltaisenmeren rannikolla, jonka toisella puolella on Pohjois-Korea.

Ministeriö seuraa nyt tutkintaa

Li kertoo medialle ilmoittaneensa miehestä poliisille useaan kertaan Pekingissä ja Yantaissa, mutta hänen tarinaansa ei otettu vakavasti. Li kertoi, että yksi poliisi sanoi hänelle, että liikemies on liian vaikutusvaltainen, jotta häntä voisi tutkia.

Huhtikuussa vuonna 2019 Li toimitti poliisille videomateriaalia lapsipornosta, jota adoptioisä oli pakottanut hänet katsomaan. Todistusaineistona oli myös miehen Listä ottamia alastonkuvia ja tämän siemennestettä. Li myös näytti todisteita siitä, että mies oli etsinyt verkossa adoptoitavaksi muitakin lapsia.

Yantain poliisin mukaan todisteita sukupuoliyhteyteen pakottamisesta ei ollut riittävästi ja tutkinta lopetettiin.

Lin tarinan tultua julkisuuteen poliisi on avannut tutkinnan uudestaan. Tapaus on saanut myös korkeimman tason huomion. Yleisen turvallisuuden ministeriö ja ylin syyttäjäviranomainen ilmoittavat valvovansa, että asia tutkitaan kunnolla.

Syytetty mies on puolustanut itseään mediassa ja kertonut, että lapsi ja äiti tiesivät, että tarkoituksena oli avioitua myöhemmin. Hän sanoi, että tyttö oli suostunut seksiin. Kohun takia mies on erotettu työpaikoistaan suuryrityksissä.

Seksin suojaikäraja on Kiinassa 14 vuotta

Pekingissä sijaitsevan Kiinan poliittisten ja oikeustieteiden yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Zhu Guangxing kertoo Ylelle puhelimessa, että tapaus ei ole Kiinassa ainutlaatuinen.

Uutta on se, että sukupuoliyhteyden laillisesta alaikärajasta puhutaan nyt laajasti.

nuori nainen istuu yliopiston porrastasanteella ja lukee kirjaa
Opiskelija syventyy kirjaan Pekingin yliopiston edustalla. Vuonna 2018 Kiinan #metoo-liike ravisteli Pekingin yliopistoa.Roman Pilipey / EPA

Tapaus sai tuhannet kommentoijat kertomaan sosiaalisessa mediassa avoimesti, että he ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

– On hyvä, että monet alkoivat viestiä verkossa kokemuksistaan. Perinteisesti Kiinassa kaihdetaan seksistä puhumista. Kouluissa ei ole seksuaalivalistusta eivätkä vanhempamme puhu seksistä. Tämän tapauksen jälkeen kaikki alkoivat puhua siitä, professori Zhu sanoo.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön uhreja puolustaneet käyttäjät ovat liittäneet viesteihinsä seuraavia sanoja: “Trigger warning” eli varoitus traumaattisesta sisällöstä, “älä pelkää sisko, olen tukenasi” tai “veljet ovat täällä myös”. Näitä hashtageja on luettu yhteensä satoja miljoonia kertoja.

– Xingxing ja me kaikki emme odota totuuden selviämistä – se tiedetään jo. Me haluamme rangaistusta miehelle.

Näin kirjoitti nainen, joka oli itse uskaltautunut mediaan pari vuotta sitten kertomaan joutumisestaan TV-julkkiksen seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

SlutWalk -mielenosoitus Hongkongissa.
Naisten oikeuden puhuttivat Aasiassa verrattain vähän ennen #metoo-liikettä. Arkistokuva naisten seksuaalioikeuksia vaativalta marssilta Hongkongista vuodelta 2016.Alex Hofford / EPA

Zhu Guangxing teki väitöskirjansa suojaikärajasta, joka on Kiinassa 14 vuotta. Zhun mielestä näin matala suojaikäraja jättää nuoren heikoille. Se antaa hyväksikäyttäjälle tilaisuuden saalistaa nuorta, joka ei vielä tunne seksuaalisia oikeuksiaan.

14-vuotiaan vastuulle jää todistaa, että sukupuoliyhteys ei ollut suostumuksellinen.

– Hyväksikäyttäjä voi myöhemmin sanoa, että nuori suostui vapaaehtoisesti, professori Zhu kertoo.

#Metoo-liike on nostanut tietoisuutta

Li Xingxingin tarinan nostattama mielipidemyrsky kertoo kiinalaisten kasvavasta tietoisuudesta naisten ja lasten oikeuksista. Maailmanlaajuinen #Metoo-liike on kasvanut myös Kiinassa vuodesta 2018 alkaen.

Kampanjan myötä useat naiset ovat uskaltautuneet paljastamaan kohtaamansa seksuaalista hyväksikäyttöä, vaikka viranomaiset ovat yrittäneet tukahduttaa kampanjaa.

opiskelijoita kävelee Pekingin yliopiston edustalla
Pekingin yliopisto oli yksi Kiinan #metoo-liikkeen ensimmäisistä tapahtumapaikoista.Roman Pilipey / EPA

Myös laiton adoptio on noussut keskusteluun. Lin adoptointi tapahtui internetin keskusteluryhmässä.

Sixth Tone -verkkojulkaisu paljasti (siirryt toiseen palveluun)Li Xingxingin tapauksen jälkeen, että lapsikauppa rehottaa yhä internetin syövereissä. Verkkojulkaisun toimittaja kokeili ostaa laittomasti lapsen ja sai heti tarjouksen. Puolen vuoden ikäinen lapsi olisi maksanut 90 000 juania eli noin 11,5 tuhatta euroa.

Lapsia synnytetään median mukaan jopa tilauksesta, kertoo lasten hyvinvointipolitiikan professori Tong Xiaojun Global times -verkkojulkaisun artikkelissa. Lapsikaupan järjestäjät tarjoavat myös väärennettyjä syntymätodistuksia ja rekisteröintejä.

Lapsia kaupataan verkon keskusteluryhmissä

Lapsen ostaminen tai myyminen on rikos Kiinassa. Adoptiosäännöt ovat tiukat, joten virallisen väylän kautta Lin adoptointi ei olisi onnistunut.

Kiinassa isot internetoperaattorit Tencent ja Zhihu (siirryt toiseen palveluun) ovat luvanneet kitkeä laittoman adoption keskusteluryhmistä.

Tencent julkaisi lausunnon, jossa lupasi tiukkoja toimia.

– Kiinan laki kieltää adoptioksi naamioidun lapsikaupan. Tencent QQ ei suvaitse sellaisia rikoksia, verkkojätti kertoi lausunnossaan huhtikuussa.

Professori Zhu Guangxing muistuttaa, että Li Xingxingin tapauksessa oikeutta ei ole vielä jaettu eikä sitä voi tehdä some-raivon perusteella.

Hänestä on tärkeää, että kohu auttaa uudistamaan lainsäädäntöä.

– Huomasin jo, että jotkut kansankongressin edustajat haluavat ottaa suojaikärajan nostamisen esille, professori Zhu sanoo toiveikkaasti.

Korjattu klo 9: 90 000 juania on noin 11,5 tuhatta euroa, ei tuhat.

Lue lisää:

“Ilman lapsia ei ole toivoa” – Kiinassa elää yli miljoona perhettä, joiden ainoa lapsi on kuollut

#Metoo-kampanja voimistuu Kiinassa – Yli kaksikymmentä naista syyttää netissä toimittajia, aktivisteja ja valmentajia ahdistelusta