1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentohenkilöstö

Lentoemäntä Sabina Stenbäck-From on vielä säästynyt lomautukselta: "On käyty tunteiden vuoristorataa läpi" – millainen on Finnairin tulevaisuus?

Monelle ilmailualalla työskentelevälle koronakriisin vaikutukset työelämään ovat olleet shokki.

Lentohenkilöstö
Sabina Stenbäck-From.
Lentomäntä Sabina Stenbäck-From on työskennellyt lentoemäntänä jo useamman vuoden.Sabina Stenbäck-From

Lentoemäntä Sabina Stenbäck-From toteaa, että koronaepidemian vaikutukset ovat tulleet monelle alan työntekijälle järkyttävänä yllätyksenä.

– Se miten dramaattisesti, se on vaikuttanut maailman talouteen, työmarkkinatilanteeseen ja ihmisten terveyteen. Kyllä aika sanattomaksi vetää.

Stenbäck-Fromille henkilökohtaisesti koronakriisin vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet kuitenkin suhteellisen vähäisiksi. Hän on ollut pari kuukautta opintovapaalla, ja lomautukset ovat vasta edessä. Finnairilla uusimaalainen Stenbäck-Form on työskennellyt kuutisen vuotta. Parhaillaan hän opiskelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa englanninkielisellä linjalla ilmailuliiketaloutta.

Koronatilanne on tuonut kuitenkin hänen elämäänsä pelon tunnetta.

– Oma ja läheisten terveys, työpaikat ja lomautusjakson talousasiat askarruttavat. Tässä on käyty tunteiden vuoristorataa läpi.

Finnairilla pääosa stuerteista ja lentoemännistä on tällä hetkellä lomautettuna. Lisäksi moni lentokoneen henkilöstöstä työskentelee tällä hetkellä korvaavissa töissä. Osa lentoemännistä on siirtynyt väliaikaisesti töihin sairaalaan tai tekee jotain vapaaehtoistyötä.

Uudet yt-neuvottelut tulossa

Finnairilla on noin 3 000 stuerttia ja lentoemäntää, joista noin 2 200 on tällä hetkellä lomautettuna.

Yhtiön johdosta ei haluttu aiemmin ottaa tarkemmin kantaa siihen, jatkuvatko lomautukset kesän yli tai pidempäänkin.

– Finnairissa meidän on tehtävä oma arvio lentoliikenteen tilanteesta, sanoo Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Piia Karhu.

Yhtiössä arvioitiin loppuvuoden tilannetta, ja liikenneohjelma heinäkuusta eteenpäin on tarkoitus julkistaa toukokuun aikana. Tämän jälkeen selviää myös se, minkä verran Finnair tarvitsee loppuvuonna henkilökuntaa.

– Uudet yt-neuvottelut ovat varmaankin tulossa. Toivotaan, ettei irtisanomisiin tarvitse mennä, sanoo Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Jari Toivonen.

Tämän jutun julkaisun jälkeen Finnair tiedotti keskiviikkona aamupäivällä, että se aloittaa keskustelut henkilöstönsä kanssa mahdollisista lisälomautuksista. Finnairin henkilöstöjohtaja Johanna Karppi sanoo tiedotteessa, että lisälomautukset näyttävät väistämättömiltä. Yt-neuvottelut koskevat koko Finnairin Suomen-henkilöstöä eli 6 100:aa työntekijää. Neuvottelut aloitetaan 25. toukokuuta.

Karhun mukaan ulkomaalaiset asiakkaat ovat Finnairille erittäin merkittävä osa asiakaskunnasta, mutta asiakkaista lähes puolet tulee edelleen kotimaasta. Finnairilla onkin valmistumassa juuri kyselytutkimus suomalaisten asenteista lentämistä kohtaan.

– Meille tärkeää on se, että suomalaisilla näyttäisi edelleen olevan valmius ja halukkuus matkustaa, Karhu sanoo.

Yleisesti on arveltu, että lentoliikenne palautuisi koronaa edeltäneeseen aikaan vasta vuonna 2023.

Alan asiantuntijan WSP:n johtaja, professori Jorma Mäntysen mukaan uutta nykytilanteessa on, että sekä lentojen kysyntä että tarjonta ovat murroksessa.

– Vapaa-ajanmatkustuksen kysyntää syö vallitseva pelon ilmapiiri.

Tarjonnan näkökulmasta ratkaistavana on kysymys, miten ja millä hinnalla matkustajien turvallisuus taataan sekä lentokoneessa että lentoasemilla. Oli ratkaisu mikä hyvänsä, tulee se todennäköisesti nostamaan lentotoiminnan kustannuksia.

– Nähtäväksi jää, moniko lentoyhtiö pysyy kovenevassa hintakilpailussa mukana, Mäntynen sanoo.

Aamulla lenkillä metsäpolulla, illalla New Yorkin kaduilla

Ennen Finnairia Sabina Stenbäck-From oli töissä lentokentällä erilaisissa tehtävissä. Lentoemännän ura urkeni, kun hän pääsi lentoemäntäkurssille ja läpäisi sen.

Aluksi hän työskenteli lomalentoyhtiölle, mutta haki tilaisuuden tulleen Finnairille.

– Parasta on se, että työssä ei ole kahta samanlaista päivää, Stenbäck-From sanoo.

Tähän mennessä Stenbäck-From ei ole juurikaan hankkinut varsinaista koulutusta alalle, vaan työ on opettanut tekijäänsä ja tarvittavat koulutukset ovat järjestyneet työn ohessa. Tänä keväänä työn oheen ovat tulleet englanninkieliset ammattikorkeakouluopinnot ilmailuliiketalouden linjalla.

– Halusin lähteä haastamaan itseäni, ja monipuolistamaan omaa osaamista. Haluan nähdä mihin tämä tie vie, ja minkälaisia mahdollisuuksia opiskelu tuo tullessaan.

Kolme ja puoli vuotta kestävä koulutus mahdollistaa työskentelyä lentoyhtiössä, lentoasemalla, ilmailujärjestöissä tai vaikka lentokonevalmistajalla.

Vaikka alan tilanne näyttää haastavalta, ei Stenbäck-From harkitse alan vaihtoa.

– Olen ollut kohta 12 vuotta ilmailun parissa. Mutta ikinä ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Se jää nähtäväksi, mutta ilmailun parissa ehdottomasti haluan työskennellä.

Lentokoneessa Stenbäck-From on ollut viimeksi helmikuussa. Halu palata töihin olisi jo kova. Hän uskoo, että ilmailuala selviää ahdingostaan, ja että työt alalla jatkuvat. Myös alan asiantuntija Mäntynen uskoo, että lentoemännän ja stuertin ammateilla on tulevaisuutta.

– Jatkossa lentämisen turvallisuus korostuu, eikä riittävä lentokonehenkilöstön määrä ainakaan vähennä turvallisuutta, Mäntynen sanoo.

Stenbäck-From uskaltaa jopa suositella lentoemännän työtä sitä harkitseville nuorille.

– Aamulla olet jossain metsäpolulla lenkillä, ja sitten illalla jo New Yorkin kaduilla kävelemässä. Onhan se mahtavaa.

Lue myös:

Ohisalo EU-sisäministerien kokouksesta: Suomi purkaa matkustusrajoituksia maakohtaisesti ja ainoastaan, jos tautitilanne on samankaltainen

Pääseekö kesällä matkalle? EU suosittelee matkustamisen sallimista sellaisten maiden välillä, joissa epidemiatilanne on hallinnassa

Onko lentoliikenne palautumassa kasvosuojainten avulla? Ryanair ilmoitti avaavansa lähes puolet reiteistä, Finnairin lennoille maskipakko

Finnair pohtii kotimaan lentojen supistamista loppuvuodeksi – Jyväskylä ei suunnitelmia purematta niele

Katso, miten koronavirus muutti Suomen lentoyhteyksiä