Toimittajalta: Korona avasi Israelin hallituslukon – sisäiset riidat uhkaavat silti pakkoavioliittoa

Pääministeri Netanjahu astelee jo ensi viikolla oikeuden eteen korruptiosta syytettynä, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio.

Israel
Benjamin Netanjahu Knessetin istunnossa.
Koronapandemia pakotti Israelin poliittiset johtajat yhteishallitukseen. Benjamin Netanjahu jatkaa pääministerinä nyt viidennessä hallituksessaan.Adina Valman / EPA

Israelin puolentoista vuoden poliittinen halvaannus on päättynyt. Kolmet vaalit ja koronaviruksen paineen se vaati. Nyt maassa on yhteishallitus, joka nojaa reiluun enemmistöön parlamentissa, knessetissä.

Poliittisen selviytymisen mestari, oikeistolaisen Likud-puolueen johtaja Benjamin Netanjahu vetää hallitusta ensimmäiset 18 kuukautta. Sen jälkeen ohjakset ottaa keskustalaisen Sininen ja valkoinen -puolueen johtaja Benny Gantz niin ikään 18 kuukaudeksi. Aluksi Gantz toimii puolustusministerinä.

Kolmet hallitusneuvottelut ehättivät jo näyttää, ettei Netanjahun ja Gantzin kesken ole löydettävissä yhteisymmärrystä. Yhteishallituksen sopu löytyi lopulta ulkoisesta pakosta. Toimet koronapandemiaa vastaan huusivat poliittisesti vastuullista hallitusta.

Koronapakon edessä syntyneen hallituksen poliittinen hinta on ollut jo tähän mennessä varsin korkea, ja lopullista hintalappua voi vain arvailla.

Vaalilupauksen pettäminen heikensi Gantzia

Sininen ja valkoinen joutui pyörtämään vaalilupauksensa siitä, ettei se mene yhteishallitukseen Netanjahun kanssa, koska tällä on niskassaan korruptiosyytteet. Lupauksesta luopuminen hajotti keskusta-allianssia ja osia siitä lähti omille teilleen.

Äänekkäin entinen Gantzin tukija ja nykyinen arvostelija on Yair Lapid, joka syyttää Gantzia periaatteiden myymisestä. Lapid johtaa yhtä vielä vaalien aikana Gantzia tukeneista pikkupuolueista.

Lisäksi hän syyttää “hätätilahallitusta” korruption pesäksi, joka koronaviruksen turvin paisutti itsensä historian suurimmaksi hallitukseksi. Siinä on ennätysmäiset 36 ministeriä.

Yhteishallituksen sisäiset paineet ovat oma lukunsa. Viidettä hallitustaan vetävä Benjamin Netanjahu astelee viikon kuluttua oikeuden eteen vastaamaan syytteisiin lahjonnasta, vallan väärinkäytöstä ja petoksesta.

Siinä on siemen vielä useaan poliittiseen taisteluun. Yksi kriisi voi alkaa moraalisesta pohdinnasta.

On epävarmaa, tahtooko Gantz sittenkään jatkaa hallituksessa, jos oikeus lopulta tuomitsee Netanjahun. Vanha lupaus olla tekemättä yhteistyötä korruptiosyytteissä olevan kanssa saattaa nousta sittenkin velvoittavaksi, jos syytteet johtavat tuomioon.

Netanjahu on edelleen löysässä hirressä

Toinen samaan vyyhtiin liittyvä eripuran lähde on oikeudellinen.

Israelin lain mukaan henkilö ei voi toimia ministerinä, jos hänellä on niskassaan vakavat syytteet oikeudessa. Pääministerillä on tässä kohdin poikkeusasema, hän voi jatkaa syytettynäkin.

Viime viikolla oikeus totesi erikseen, että Netanjahu voi toimia pääministerinä, vaikka häntä syytetäänkin lahjonnasta ja muista rikoksista. Oikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, kuinka se tulkitsee lakia, kun Gantz ottaa pääministerin pestin ja Netanjahu siirtyy hänen varamiehekseen.

Tässä on odotettavissa poliittis-oikeudellisia manööverejä – vallankin kun kukaan ei voi tietää, millaiset poliittiset suhdanteet Israelissa ovat puolentoista vuoden kuluttua.

Benny Gantz Knessetin istunnossa.
Sininen ja valkoinen -puolueen johtaja Benny Gantz antoi vaalilupauksen, ettei mene korruptiosta syytetyn Netanjahun kanssa samaan hallitukseen. Lupauksen syöminen on heikentänyt Gantzia.Adina Valman / EPA

Korona yhdisti, mutta erottaako Länsiranta

Yksi todellinen miinakenttä liittyy sitten Israelin ja palestiinalaisten suhteeseen, Länsirannan juutalaissiirtokuntiin sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhansuunnitelmaan.

Esitellessään hallitustaan knessetille pääministeri Benjamin Netanjahu ilmoitti taas kerran halunsa liittää iso osa Länsirannasta Israeliin. Länsirannan juutalaissiirtokuntien ja Jordanin laakson liittäminen alkaisi jo ensi heinäkuun alussa.

Netanjahu luottaa peliliikkeessään Yhdysvaltain järkkymättömään tukeen. Muistissa on, kuinka Yhdysvaltain lanseeraama rauhansuunnitelma Israelin ja palestiinalaisten välille oli Israelille hyvin avokätinen ja sai palestiinalaisilta täystyrmäyksen.

Sininen ja valkoinen ei ole purematta niellyt Netanjahun yksipuolista julistusta Länsirannan alueiden liittämisestä Israeliin. Yhteishallituksen sopimus mahdollistaa Netanjahulle sen, että hän tuo liittämisasian parlamenttiin kuitenkin ilman hallituskumppanin suostumusta. Enemmistö knessetistä kannattaa Netanjahun Länsiranta-suunnitelmaa.

Hallitussopimus pitää toisaalta sisällään ympäripyöreitä mainintoja “Israelin strategisista turvallisuusintresseistä”, “alueellisesta vakaudesta” sekä “rauhasta naapuruston kanssa”. Ilmavista kirjauksista huolimatta, niissä piilee vaikeuksien aihiot.

Länsirannan liittäminen – hyppy tuntemattomaan?

Länsirannan palestiinalaisalueiden liittäminen yksipuolisella julistuksella Israeliin on kansainvälisen lainsäädännön vastaista. Esimerkiksi EU on ilmaissut voimakkaan vastustuksensa ja harkinnee jopa pakotteita Israelia vastaan.

Perjantaina Jordanian kuningas Abdullah II sanoi lehtihaastattelussa, että hänen mukaansa Israelin sooloilu Länsirannalla aloittaisi Lähi-Idässä “massiivisen yhteenoton”.

Abdullah II maalaili kuvaa palestiinalaishallinnon romahtamisesta ja kaaoksesta koko alueella. Samalla olisivat vaarassa Israelin rauhansopimukset naapureiden, kuten Jordanian ja Egyptin kanssa.